Karjalan kielen kirjaimet

Vokalit

Lyhyöt       Pitkät
a   sana
o   oksu
u   uni      uu    puu
ä   älä
ö   öntästyö 
y   kyly     yy    pyy
i   kivi     ii    pii
e   kezä

Diftongat

ua   muamo    
iä   piä      
uo   suo      
yö   yö       
ie   kieli    

ai   maido
oi   koiru
ui   kuivu
ei   leiby
äi   päivy
öi   kägöi
yi   yksityine
au   raudu
ou   sanou
eu   leugu
iu   kiuru
äy   täyzi
öy   löyly
ey   keyhy
iy   liygiläine

Triftongat

Yksikön 3. persounas
uau:   katkata - katkuau
iäy:   hypätä - hyppiäy
uou:   tukuta - tukkuou
yöy:   lyvvä - lyöy
ieu:   katketa - katkieu
iey:   revitä - rebiey

Konsonantat

Lyhyöt       Pitkät
b   buabo     bb babbi
č   čondžoi   čč meččy
d   died’oi   dd diddi
dž  mandžoi
f   fatieru
g   gost’u
h   hebo
j   joukko
k   koivu     kk hukku
l   laukku    ll villu
m   muamo     mm lammas
n   nenä      nn kannan
p   piha      pp leppy
r   regyt     rr Mirri
s   sana      ss pussi
š   šokku     šš šušši
z   zirkalo
ž   žiivattu
t   talvi     tt tuatto
v   vuozi     vv uvvet

Livvin kirjaimikko

Aa   "a"
Bb   "bee"
Čč   "čee"
Dd   "dee"
Dždž "džee"
Ee   "ee"
Ff   "ef"
Gg   "gee"
Hh   "hoo"
Ii   "ii"
Jj   "jii"
Kk   "koo"
Ll   "el"
Mm   "em"
Nn   "en"
Oo   "oo"
Pp   "pee"
Rr   "er"
Ss   "es"
Šš   "šee"
Zz   "zee"
Žž   "žee"
Tt   "tee"
Uu   "uu"
Vv   "vee"
Yy   "yy" 
Ää   "ää"
Öö   "öö"

Sano

Kenbo sinä olet?
Minä olen (nimi) __________

Tavut

Ka-la    kuu-zi    jal-gu
ky-lä    suo-lu    kie-li
tuat-to  meč-čy    lauk-ku

Luve

Tuttavundu
Kenbo sinä olet?           Minä olen Tan’a Mihailova.
Kusbo sinä elät?           Minä elän Petroskois.
Äijygo igiä on sinule?     Minule on kaheksatostu vuottu.
Oletgo sinä karjalaine?    Minä olen karjalaine.
Pagizetgo sinä karjalakse? Minä pagizen karjalakse da ven’akse.
Kus sinä opastut?          Minä opastun kul'tuuruopistos.

Luve

1. Kenbo sinä olet?        Minä olen Kondroin Miikul.
2. Kusbo sinä elät?        Minä elän Petroskois. 
3. Pagizetgo sinä karjalakse? Pagizen hyvin
                           Vähäzen pagizen.
                           Ylen pahoi.
                           En pagize,ga ellendän.
                           En pagize,engo ellendä.
3. Mittumua rahvahalližuttu sinä olet?
                           Minä olen karjalaine.
                           Minä olen ven’alaine.
                           Minä olen vepsäläine.
                           Minä ole suomelaine.
4. Min igähine sinä olet?  Minul on 17 (seiččietostu) vuottu.
                           Minul on 19 (yheksätostu) vuottu.
5. Sinä opastut vai ruatgo? Minä opastun.
                           Minä ruan.
                           Minä opastun opistos.
                           Minä ruan poštal.
6. Kedä on teijän perehes? Meijän pereh on suuri (pieni). 
                           Perehes on viizi (kolme) hengie:
                           (tuatto, muamo, buabo, died’oi, velli, veikoi,
                           sizär, čidži (vahnembi, nuorembi) da minä).
7. Mittuine ammatti on sinun vahnembil?
                           Tuatto on lehtimies, ruadau «Oma mua» lehtes,
                           muamo on ven’an kielen opastai, ruadau školas.

Luve

Terveh, tuttavummo lähembi, minä olen Il’l’azen In’a.
Minä olen Marpazen Iivan.
Oletgo sinä karjalaine?
Ga, tiettäväine, karjalaksehäi pagizen.
Mugai minä smietin. Karjalaine karjalastu tundou loittonssah. 
Kusbopäi sinä olet?
Minä olen roinnuhes Rajakonnus. Nygöi elän Petroskois jo kymmene vuottu. 
A sinä kugalainebo olet?
Minä olen mägiläine. Suuresmäis olen roinnuhes dai kazvanuh, nygöigi elän sie. 
Mäis Rajakonnussah on kaikkiedah 12 kilometrii, myöhäi olemmo lähi kylii. 
Tunnen, tunnen «maidopuzuh ambujii».
Dai minägi en unohtannuh konnun «sangeipiälöi».

Tervehtys da hyvästely

Terveh!
Terveh teile!
Terveh taloih!
Vastata: Terveh! Tule terveh! 
Jiä tervehekse. Mene jumalanke.
Jiägiä tervehekse. Mengiä jumalanke.
Kuulemizih!  Kuulemizih! (telefonas)
Nägemizih.
Sano tervehytty. 
Ole hyvä (sano, anna, auta).
Passibo! Tervehekse! Ei mil.
Andiekse 
Hyviä uuttu vuottu! Lykkyy, ozua, tervehytty, pitkiä igiä!

Minun pereh

Minun muamo

Minun muaman nimi on Irina Aleksejevna. Häi on nuori, čoma, näbei naine. Häi on korgei kazvol, hänel on taivahankarvazet silmät da mustat tukat. Muamo ruadau algukluasoin opastajannu. Häi suvaiččou lapsii, opastau heidy lugemah, kirjuttamah da laskemah.

Minun tuatto

Minun tuatto Andrei Ivanovič ruadau kirvesmiehenny. Häi on korgei kazvol, hardiekas mies. Tuatto on roinnuhes vuvvennu 1970 Vieljärven kyläs. Meijän tuatto on ylen nerokas, häi maltau nostua kodiloi, luadie kodikaluloi. Vie tuatto on hyvä kalastai da mečästäi.

Minun buabo

Minun buaban nimi on Marija Vasiljevna. Häi eläy Uutjärves. Baba joga pyhiäpäiviä pastau šipainiekkua da keittäy kalarokkua. Buabo kogo ijän ruadoi lypsäjänny. Nygöi häi on eläkkehel. Hänel on lehmy Pyhöi, vaza Suoboi, koiru Vahti da kaži Murka. Minä joga lebopäiviä kävyn tiijustamah buabua.

Minun died’oi

Minun Miikul-died’oi eläy Videles. Häi ruadau šoufirinnu, vedelöy avtobusal rahvastu. Häi suvaiččou omua ammattii, ei voi eliä mašinattah. Died’oi on korgei kazvol, sammalpiä (harmaipiä) mies. Häi pagizou minunke vaiku karjalakse. Died’oi tiedäy Videlenčupul joga marjučuguzen da sienižikközen.

Veikki

Minul on velli Sergei. Häi on viitty vuottu vahnembi minuu. Minä sanon händy veikikse. Sergei opastuu kymmenendes luokas. Häi on nerokas opastumah. Hänel ollah vaiku hyvät arvosanat. Ielleh veikki tahtou lähtie opastumah yliopistoh inžinierakse.

Sizär

Minul on pieni sizär. Hänen nimi on Nina. Häi on čoma, pieni, sanankuulii lapsi. Tänä vuon häi täytti nelli vuottu. Nina pagizou karjalakse da ven’akse. Minä suvaičen elostua Ninan kel. Minä puaksuh pajatan hänele pajozii da sanelen runozii. Minä suvaičen omua sizärdy.

Minä iče

Olen Lena. Olen yksitostu vuodine. Minä elän Kuittizes. Olen karjalaine. Pagizen karjalakse da ven’akse. Minä suvaičen hiihtiä da kylbie kezoidu.

Olen Kost’a. Olen kymmene vuodine. Minä elän Ven’al Karjalas Petroskois, Kiirovanpihal. Olen ven’alaine. Pagizen ven’akse. kolas opastun karjalan kieldy. Suvaičen kižata jalgumiäččyh da jiäkur’oih.

Olen Aino. Olen kaksitostu vuodine. Minä elän Suomes Jovensuus. Olen suomelaine. Minä pagizen suomekse da karjalakse. Minä suvaičen luistella da pajattua.

Olen Oleg Petrovič. Igiä minul on viizikymmen vuottu. Elän Anukses. Ruan školas matemuatiekan opastajannu. Olen karjalaine. Suvaičen kalastua.

Olen Marija Sergejevna. Olen seiččiekymmen vuodine. Elän Žilčois. Olen karjalane. Nygöi ole eläkkehel, enne ruavoin lapsienkazavattajannu. Minä suvaičen pastua piiruadu da niegluo.

Verbit: preezensu

                   ELIÄ (Elä-)   SANUO (SANO-)
yks.1. -n          minä elän     minä sanon
yks.2. -t          sinä elät     sinä sanot
yks.3. -u, -y      häi eläy      häi sanou
mon.1.  -mmo, -mmö myö elämmö    myö sanommo
mon.2. -tto, -ttö  työ elättö    työ sanotto
mon.3. -h          hyö eletäh    hyö sanotah

Liziä verbi

ISTUO                            SEIZUO
minä ...............             minä .................
sinä ...............             sinä .................
häi ................             häi ..................
myö ................             myö ..................
työ ................             työ ..................
hyö ................             hyö ..................

Verbit: preezensan kieldomuodo

SANUO (SANO-)      ISTUO (ISTU-)
minä en sano       minä en .........
sinä et sano       sinä et .........
häi ei sano        häi ei ..........
myö emmo sano      myö emmo ........
työ etto sano      työ etto ........
hyö ei sanota      hyö ei ..........

Kyzymysvirkeh: -go

Minä pagizen karjalakse. Pagizetgo sinä karjalakse?
Minä elän Karjalas. Elätgo sinä karjalas?
Pagizetgo sinä hyvin karjalakse? Pagizen. En pagize.
Maltatgo sinä uidua? Maltan. En malta.
Elätgo sinä Ven’al? Elän. En elä.
Ongo sinul sizär? On. Ei ole.
Suvaičetgo sinä lugie? Suvaičen. En suvaiče.
Ozuta: Juosta, nagrua, pajattua, hiihtiä, soittua, muata, seizuo, istuo, lekuttua, istuttua, sevätä, ukata, itkie, niegluo, eččie, kazvua, luistella, kiittiä, elostua, lendiä, suuttuo, kaččuo, kuččuo, siirdiä, uidua, paista, suvaija.

Numerot

0 nol’a
1 yksi
2 kaksi
3 kolme
4 nelli
5 viizi
6 kuuzi
7 seiččie
8 kaheksa
9 yheksä
10 kymmene
11 yksitostu
12 kaksitostu
13 kolmetostu
14 nellitostu
15 viizitostu
16 kuuzitostu
17 seiččietostu
18 kaheksatostu
19 yheksatostu
20 kaksikymmen
21 kaksikymmenyksi
30 kolmekymmen
40 nellikymmen
50 viizikymmen
60 kuuzikymmen
70 seiččiekymmen
80 kaheksakymmen
90 yheksakymmen
100 sada
200 kaksisadua
1000 tuhat
2000 kaksituhattu
10000 kymmenetuhattu
100000 sadatuhattu
200000 kaksisaduatuhattu
1 000 000 miljon
2 000 000 kaksi miljonua
1 + 1 = 2 yhteh ližätä yksi roihes kaksi
3 - 1 = 2 kolmes 
2 x 2 = 4 kaksi kerrata kahtel roihes nelli
6 / 3 = 2 kuuzi jagua kolmele roihes kaksi

Nedälinpäivät

Argipäivät

ezmäinargi - ezmässargen 
toinargi - tossargen
kolmaspäivy - kolmanpiän
nel’l’äspäivy - nellänpiän
piätniččy - piätniččän

Lebopäivät

suovattu - suovattan
pyhäpäivy - pyhänpiän
Mibo päivii on tänäpäi? Tänäpäi on kolmaspäivy.
Mibo päivii on huomei? Huomei on nelläspäivy.
Mibo päivii on huomenenjälles? Huomenenjälles on piätniččy.

Mibo päivii oli egläi? Egläi oli toinargi.
Mibo päivii oli enneglästy? Enneglästy oli enzimäinargi.

Konzu sinä olet školas?
Konzu sinä olet kois?

Aigu

tänäpäi
egläi 
enneglästy 
huomei 
huomenenjälles 
tuliel, nouziel nedälil 
mennyt vuon, mulloi 

Huondes - huondeksel
päivy - päiväl
ildu, ehty - illal, ehtäl 
yö - yöl

päivy    joga päiviä
nedäli   joga nedälii
kuu      joga kuudu
vuozi    joga vuottu
Päivy, päiväine on kezäl pitkäine, talvel lyhyt. Joga päiväzel on oma nimi. Nedälin enzimäine päiväine on enzimäinargi, a sit on tulemas toinargi, jälles sidä tulou kolmaspäivy, ihan rinnal on nelläspäivy, a sit piäteniččy. Kyly lämmäh suovattan, piiruat pasta pyhänpiän. Seiččie päiviä yhtes, kai nedäline jällel jäi.
čuassu
minuuttu
sekundu

Huondesčuaju (6.00 aigah)
Huondesvero (huondesverokse oli pudro) (9. 00)
Murgin, päivyvero - (13.00) (liharokku, lihua, kakkuu)
Lounat - (16.00) (čuajuu piiruanke)
Ildaine - (puaksuh kalua, ruahtuo maijonke) (19.00)
Äijygo aigua on?

Mil aigua sinä menet školah?
Mil aigua sinä tulet školaspäi?
Kui hätken sinä maguat?
Kui hätken sinä syöt?
Kui hätken sinä kävelet?

Syömizet da juomizet

Midä sinä syöt? Minä syön
kalua
pudruo
hernehty
mandžoidu
n’amuu
ruahtuo

Midä sinä juot? Minä juon
čuajuu
mehuu
maiduo
vetty
vassua
kofeidu
limonuadua
SYVVÄ                   JUVVA
syön   syömmö           juon    juommo
syöt   syöttö           juot    juotto
syöy   syvväh           juou    juvvah

Midä syön

Huondesverokse minä syön jogurtua, voileibiä da juon čuajuu. Murginan aigah minä syön mielel rokkua, lihua da kartohkua, juon vetty. Lounuan aigah minä juon čuajuu piiruanke. Ildazekse minä syön ruahtuo da juon maiduo.

Pyhinpäivin meijän Maša-buabo pastau kaikenualastu piiruadu: šipainiekkua, pyöräkkyö, nižustu. Minä enimäl suvaičen buaban pastettuloi sulčinoi. Myö perehinneh istavummo stolah, syömmö buaban magieloi pastoksii da juommo samvuaras keitettyy čuajuu.

Sanele midä sinä syöt huondesverokse?
Midä syöt murginan aigah?
Midä syöt ildazekse?
Mi se on tervehelline syömine?
Mittuzii kazvoksii sinä suvaičet?
Mittuzii suvaičet puunandimii?
Sano, midä syöy:
hiiri, lehmy, jänöi, kondii, čiučoi, kaži, koiru?

Kazvokset

Kezäl kazvosmual buabo kazvatti keldujuurikoidu, ruskojuurikoidu, kapustua, laukkua, gurbiččua, ogurčua da tomuattua. Ruaduo kezäl kaikil oli kylläl. Myö vellen kel valelimmo kazviloi da kytkimmö vagoloi. Kaikkie enämbi vetty valoimmo kapustoin juuril. Sygyzyl kazvettih suuret da mehevät kerät. Myö buaban kel kabrastimmo kai kazvit. Hernehet kuivaimmo päivypastos. Ogurčat da tomuatat suolaimmo. Keldujuurikoit, ruskojuurikoit, nagrehet da kartohkat panimmo kuoppah. Myö kogo perehel talvekse valmistimmo syömisty.
Vastua kyzymyksih.
Mittumii kazviloi kazvoi kazvosmual?
Midä pidi ruadua, gu kazvit kazvettas hyvin?
Kunnebo pidäy kabrastua kazvit talvekse?
Sanele, midä voibi varustua kapustukeris?
Sanele, min värizii kazviloi kazvoi buaban kazvosmual?

Kodi

Died’oin taloi

Minun died’oi da buabo eletäh Kotkatjärves. Hyö ollah karjalazet, paistah vaiku karjalakse. Hyö eletäh omas suures kaksikerroksizes kois. Tämän taloin nosti minun Iivan-died’oi, häi on nerokas kirvesmies. Tänä kezän myö tuatan kel mualaimmo taloin. Seinät nygöi ollah valpahansinizet, a ikkunan pielizet valgiet. Died’oin taloi on ihan järvirannas. Ei loitton on pieni kyly, minä joga suovattua autoin died’oile lämmittiä kylyy. Died’oi toi halguo da viritesty, viritti tulen päččih, a minä kannoin vetty kattilah. Sit myö died’oinke kylvimmö kylyy. Kylys oli ylen magei löyly. Jälles uidelimmo yhtes kylläl järves, a baba sil keskie pastoi piiruat da vuotti meidy juomah čuajuu da syömäh piirualoi.

Vastua kyzymyksih.
Mittuzes kyläs eletäh died’oi da buabo?
Mittuzes talois hyö eletäh?
Mittustu värii on nygöi heijän taloi?
Midä myö died’oinke ruavoimmo joga suovattua?
Sanele omas died’ois.
Sanele kois libo fatieras, kuduas eletäh buabo da 
died’oi
Muaman abuniekku

Minä olen Nast’a. Igiä minul on kymmene vuottu. Minä elän Kolatselläs. Meijän pereh ei ole suuri: muamo, tuatto, velli da minä. Myö elämmö omas kaksikerroksizes čomas kois järvirannas. Tämän koin nosti minun tuatto kymmene vuottu tagaperin. Joga suovattua myö muamanke ruokimmo pertilöi, niidy meile on nelli: suuri gorničču, magavoperti da kaksi lapsienpertii. Enzimäzikse myö puistammo hurstit, pyhkimmö lattiet, sit pyhkimmö joga kohtazes pölyt, äski sit pezemmö lattiet da panemmo järilleh hurstit. Kezäl tuommo kodih kukkumal’l’ah čomua peldokukkua, a talvel koivunvarbua.

Sellitä sananpolvi: Täs talois late ei muhahtai.

Kevät

Sulakuun allus muutui siä. Puaksumbi rubei pastamah päiväine, taivas oli korgei da sinine, pilvii ei nägynyh. Jo ruvettih čurčettamah ojazet, lumi rubei sulamah. Lehtenkandozet jo ruvettih turbenemah, a pajuzet kukkimah. Suures koisvuspäi kuului čoma kottarazen pajo. Sinne myö tuatanke panimmo. Se rodih mieldy myö kottarazien perehel. Net ruvettih sie elämäh da pajattamah meile omii čomii pajozii.

Škola

Terväh loppehes kezäloma. Tänä kezän minä täytin kaksitostu vuottu. Nygöi minä rubien jo opastumah viijendes luokas. Egläi myö muamanke olimmo ostoksil. Ostimmo minule kai školavehkehet. Enzikse ostimmo čoman ruskien školarepun, sit kymmene kodatetrattii da, päivikön, piirdimet, kirjuttimet, väripiirdimet, kumin, viivattimen. Vie muamo osti minule uvvet školasovat da jallačit. Nygöi minä mieli hyväl uuzis ruutis da uuzien školavehkehienke lähten školah, rubien opastumah vaiku viidozih.

Kuva

Kusbo häi on? Kusbo hyö ollah?
puistos 2. školas 3. laukas 4. muzeis 5. teatras 6. uinduallikos 7. pihas 8. pihal 9. järvel 10. kois 11. mečäs 12. kinos 13. merel 14.

Verbit: Imperfektu

Kusbo sinä olit egläi?
OLLA
Preezensu     Imperfektu
minä olen     olin
sinä olet     olit
häi on        oli
myö olemmo    olimmo
työ oletto    olitto
hyö ollah     oldih
Olitgo sinä egläi kirjastos? Olin. En olluh
                  muzeis?
                  tsirkas?
                  uinduallikos?
                  kyläs?
                  jovel?
KÄVVÄ 
Preezensu     Imperfektu
kävyn         kävyin
kävyt         kävyit
kävyy         kävyi
kävymmö       kävyimmö
kävyttö       kävyittö
kävväh        käydih

Sellitä erot virkehis.
Minä joga päiviä kävyn tiijustamah buabua. 
Egläi minä kävyin tiijustamah buabua.

MENNÄ
LÄHTIE
TULLA

Sygyzy

Karjalan meččäh tuli sygyzy. Siä on vilumbi. Puaksuh vihmuu, päiväine pastau harvah. Puulois lehtet muutettih värit. Koivun lehtet ollah keldazet, pihlajas ruskiet, huavan eriluaduzet. Vaiku pedäjät da kuuzet seizotah vihandat. Mualgi on čoma erivärine matto. Terväh talvi kattau kai omal valgiel hurstil, silduau järvet da jovet.

Kalastus

Karjalazet ainos rakendettih kodiloi jogi- libo järvirandah. Lapset kylis jo pienete maltetah pyydiä kalua. Hyö tietäh, kuduas kohtas puuttuu riäpöidy verkoh, kus hyvin näykkiy ahven. I gu haugi, suuri da viizas kala, puuttuu hyvin ustieh. Kol’a vellenke suvaijah kalastua aigazel huondeksel. Heile on veneh, verko, ongiruagat. Aijoi huondeksel vellekset otetah kai kalastusvehkehet da mennäh järvele. Hyö sovvetah keskijärvele, täl aigua kala sie näykkiy parembi. Vellekset suvaijah ongittua, hos toiči suahah ongiruagah kymmenäine kiiškoidu. Putin kalat: siijat, kuhat, havvit, ahvenet, lahnat, säynät puututah puaksumbi verkoh. Ilo on tuvva kodih täyzi kaššali kalua muamale da tuatale hyväkse mielekse, dai Mirrikaži lekuttau händiä vuottau tuomazii.

Opastujat

Meijän luokas on kaksikymmen viizi hengie. Kaksitostu neičukkastu da kolmetostu brihaččustu. Myö kaikin olemmo eriluaduzet. Pet’a da Vas’a ollah kaikkii korgiembat. An’a da Viika ollah kidžerpiät. Van’oi on pelvaspiä. Liizal on ylen čomat taivahankarvazet silmät, a Innal on sagiet mustat pitkät tukat. A Saša on kaikkii rohkiembi. Žen’a kaikkii parembi pagizou karjalakse, a Nast’a maltau hyvin laskie. Myö kaikin opastummo hyvin, olemmo ainos sovus, autammo toine tostu.