Pohjaine Tiähti

Karjalas on olemas moine kaunehuskilbu, kuduan nimi on ”POHJAINE TIÄHTI”. Tämä kilbu on suomelas-ugrilazien tyttölöin keskel. Kilvan piämiäränny on löydiä aktiivistu neidisty, kudai maltau paista omal kielel da tiedäy oman kanzan kultuurua da perindölöi.

Tämä kilbu enzimästy kerdua piettih vuvvennu 2003. Silloi kilbah yhtyttih vai vepsäläzet neidizet, da kilvan nimi oli «Vepslaine čomuz’». Kahten vuvven peräs ”Pohjaine Tiähti” keräi yhteh jo karjalazii, vepsäläzii da inkerinsuomelazii kaunottarii.

Vuvvennu 2006 kilvan järjestäi, aziihuoldo ”Itämerensuomelaismuan tiähtet”, piätti pidiä erikseh kilvat karjalazien, vepsäläzien da inkerinsuomelazien neidizien keskes. Muga 1. talvikuus Tazavallan Rahvahallizien Kultuuran keskukses oli pietty enzimäine karjalan rahvahan tyttölöin keskel kaunehuskilbu ”KARJALAN KAUNEHUS”. 13 tyttyö eri Karjalan kylis da linnoispäi otettih ozua pidoh. Enimät kaunottaris oldih Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien da kultuuroin tiedokunnan karjalan da vepsän kielen ozaston opastujat. Vai kolme heis ollah Petroskoipäi, kaikin muut ollah eri Karjalan piirilöispäi. Vie pidoh otti ozua anukselaine školan opastui Jošoin In’oi da ruočin kieldy opastui Mogučeva Svetlana. Joga ozanottai saneli iččeh näh omal (livvi dai varzinaskarjalan) kielel. Neidizet tanssittih, kižattih eri kižoi gost’ien kel, lugiettih runoloi, kudualoi iče kirjutettih, soitettih pianuo, gituarua, bajanua, pajatettih karjalan kielel, ozutettin pomitutkäzipaikat da gostitettih kaččojii piirualoil, kuduat iče pastettih. Kaččoi voi nähdä tytöt rahvahallizis ruutis da vie čomis ildupluat’ois. Neidizil pidi vastata jugieloih kyzymyksih. Hyö voidih luadie tämä tehtävy ylen hyvin, mi tarkoittau sidä, gu hyö hyvin tietäh oman rahvahan kultuurua da perindölöi.

Kaikkien tyttölöin valokuvat oldih pandu Internettah (zvezda-severa.vepsia.ru), sendäh internettua käyttäjät voidih iänestiä miellyttäjän tytön puoles. Enimät vallittih Aleksandra Nikulina. Kai ristikanzat, kuduat tuldih pruazniekale, sanottih kaikis čomimakse Žanna Jermolaeva Kotkatjärvespäi. Häigi voitti kolmanden paikan. Viktorija Isajeva Anuksespäi voitti toizen paikan. Kilvan voittajakse da koronan omistajakse tuli sežo Aleksandra Nikulina. Häi sai palkindokse matkan Viroh. Žanna da Viktorija suadih lahjat mustokse.

Nämmä kolme tyttyö ozutettih karjalan rahvastu kaunehuskilvas ”POHJAINE TIÄHTI”, kudai oli pietty 16. tuhukuudu 2007 Rahvahallizien teatras. Kilbu on suurennuh. Ven’an toizien suomelas-ugrilazien rahvahien neidizet sežo tuldih ozuttamah omua neruo. Paiči karjalazii, vepsäläzii da suomelazii kilbah tuldih vie udmurtilazet da komilazet. Kaikkiedah lavvale nouzi 14 kaunotardu. Täs kerras internettua käyttäjät sežo voidih vallita omua kaunotardu. Kaikis čomimannu uvvessah oli Aleksandra Nikulina. Sidä paiči häi rodih parahaksegi zualas kaččojien mieles. Sit arvostelujoukko valličči kolme parastu neidisty. Kolmandekse piäzi vepsäläine Anastasija Vasijeva. Häi sai arvonimen Pohjazen Toivo. Toizekse tuli udmurtilaine Nadežda Jakovleva. Hänen arvonimi on Pohjazen Läpetys. ”Pohjazen Tiähtekse” tuli komilaine školan opastui Jana Vasil’čenkova Siktivkaraspäi. Sendäh tulii kilbu ruvetah pidämäh kahten vuvven peräs voittojan roindumual – Komis.

Kilvan järjestäi Katri Maksimova