Terveh tulgua Lönnrothan školah!


Vuvvennu 1994 Petroskois avavui uuzi škola: Suomelas-ugrilaine škola. Täh školah tuldih opastumah lapset, kudamien vahnembat (tuatot, muamot, died'oit, buabot) paistah omal kielel - karjalan, vepsän libo suomen. Silloi škola ei olluh suuri. Oli vai kuuzi kluassua. Yksi suomen kielen kluassu algoi toizes vuvves iellehpäi, toizet viizi kluassua allettih enzimäzes vuvves. Nämmis kaksi opastuttih karjalan kieldy, yksi vepsän kieldy da kaksi suomen kieldy. školas ruadoi vai 14 opastajua, kuduat tuldih toizis linnan školispäi. Opastujua oli 104. Kai opastajat, kuduat tuldih školah, tiettih muaman kielen.

Sit meijän škola kazvoi. Joga vuottu vastai uuzii lapsii. Tilua täs školas oli vähä, opastuimmo kahteh vuoroh. Myö kaikin olimmo hyväs mieles, meile kaikile oli lämmin syvämes, gu myö nygöi voimmo paista oman muaman kielel. Ei pie ni kunne, ni kenespäi peittyö da varata omal kielel pagizendua.

Vuvvennu 1999 meile annettih suuri škola, endine škola nro 18. Sit myö alloimmo elämäh da opastumah suures perehes, kaksi školua yhtes. Vuvvennu 2001 1. päivän syvyskuudu školale annettih Lönnrothan nimi.

Nygöi (2006) suomelas-ugrilazes E. Lönnrothan školas opastuu 776 opastujua da ruadau 60 opastajua. Täs suures perehes eletäh yhtes ven'alazet, karjalazet, vepsäläzet da suomelazet, kaikil täydyy tilua.

Lapset jagavutah joukkoloih, konza mennäh kielen urokal. Pienembäs ryhmäs on parembi opastuo. Kolmandes kluassas lapset, kuduat opastutah karjalan da vepsän kieleh, alletah opastuo suomen kieleh, viijendes kluassaspäi anglien kieleh. školah kävväh lapset kogo linnaspäi da linnan piirilöispäi.

Omua kieldy lapset kuullah pruazniekoil da fol'kloururyhmis. Meijän školas on oma lapsien folkklourujoukko, sil täydyy jo kymmene vuottu. Joga vuottu školas pietäh Kalevalan päivii, kielikonkursii, olimpiaadii, Lönnrothan päivii.

Vuvvennu 2002 oli suuri pruazniekku: Elias Lönnrothal täydyi 200 vuottu. Tänne tuldih lapsien da vahnembien ryhmät kogo Karjalaspäi. Oli konkursii, tiijolline konferensii da mondu muudu.

Vuvvennu 2002 školas avavui karjalan kielen muzei. Mielihyväl otammo sinne materiualoi kieleh, kirjallizuoh da Karjalan kul'tuurah näh.

Kirjutti Svetlana Kondratjeva