Dessoilan kylä

Enne voinua sanottih, dai vie kodvan jälles: "Priäžän rajonan Kungozerskoi sel'sovietan, Essoilankylä - Dessoilu". Kungozerskoikse nygöi sanotah vai Iivanistonjärvie, kudai on seiččemen virstan välil meijän kyläspäi. Mindähbo muga sanottih sel'soviettua? Minä en tiijä, sendäh, ku kylä on suurembi toizii alguu myöte dai luajittu on Siämärven rannal. A myöhembi Kungozer nimi muutettih Dessoilan sel'sovietakse. Perestroikan aigah sana sel'soviettugi hävii, nygöi se on "mestnaja administratsija" - paikalline hallindo. Dessoilan nimeh kuulutah endine Uhmoilu, Papinkodi, kudai vie nygöigi on kahten kylän välinny, sit on pieni Dessoilu (Pienekse sen nimitti A. Volkov), Huutor, uuzi kodiriädy da nygöine Dessoilan pos'olku, raududorogan stantsii da biržal ruadajien pos'olku Hernehselläl, kudai jatkuu vähiä vajai Ol'okankyläh suate sendäh ku sie ku grivat nostah kezämökkikoit. Ielleh 3-4 virstan välis hurualpäi on Siämärven Pogostankylä, kuduah rodihes karjalaine ristikanzu, enzimäine ruloloin kirjuttai Miron Smirnov. Sit asfaltudorogu menöy Krakulinsildah suate da Kutižmoh .... Petroskoih, a oigielpäi on Sängän raududorogustantsii.

Vuottu 5-6 tagaperin kylänevvoston herrat kyzyttih minuu kiändiä livvikse meijän kylän mainičuslippu (rekluamu), vikse se pidi ruočin rahvahah niškoi, kuduat navodittih sobuu Dessoilanke. Täs se lippu:

Dessoilan ozuttelu

Dessoilu - ilmanigäine vahnu da diivokse nuori (uuzi) kylä, kudual algu pandih Siämärven kalastajat da mečästäjät, muan kyndäjät, kuduat sijoituttih Siämärven lounatrannoil vie X-XI vuozisadoin aigah. Kyläs on 3500 eläjiä.

Ekonoumiekku:

Matkustajah niškoi:

Mindähbo sanotah Dessoilu?

Yhten kniigan mugah nimi Dessoilu on rodinuhes nimes Jesu, Jessu (Ven'akse Efim) + la. Se on, minun mieles viärin. Ku liennöy nimespäi, sit pidi algusanannu olla Devsoi (ven'akse Evsei). Täs pidäy mustua ku Dessoilan rahvas käytettih j:n tilas d:du - dänöi, d'algu, därvi.

No, toizekse, sit samazes kniigas (sivu 86) Suolusmägeh näh V. Nissilän mugah suolo saamin rahvahan kielel merkiččöy suarukku - kuivu korgei kohtu suol. A Dessoiluhäi on moine kohtugi: pieni mägi suon da därven välil. Se voi olla Ezisuon luo (kus luo on tagasana) (toiči kuulemmo Peräsuo), dessoilčoin mugah, Dessoilu. A mindähbo ei?

Vuozinnu 1582/83 Novgorodan kirjutuskniigois kylän nimie vie ei olluh, sie on sanottu: "Derevnä na S'amozere Bezsunjevih" da mainittu eläjien nimet: Ermulka Vasiljev, Manulka Vasiljev, Treška Grigorjev, Mironko Torasov i m.i. Voi olla sen mugah tuldih nygözet taloloin nimet da famiiliet: Trošin da Dermoin, Vas'kan, Manuilovat, Tarasovat. Mit taloloi oldih Dessoilas vuozinnu 1935-1945 on sanottu kniigas "Järvet Karjalan". Tolko vai kaikis suurin rodu (heimokundu) oli Makoin. Muga taloloin nimetgi sanottih (Makoin taloloikse), a famiiliet oldih kaikil Volkovat, vikse net kirjutettih ven'an sanan mugah (Volk=hukku) sendäh, ku heimon agjas oldih mečästäjät.

Erähät Makoin rovun kuulužat ristikanzat:

  1. Lukin Sen'a - Sem'on Lukič Volkov (1920 v.), voinan veteruanu, Leningruadan puolistai, blokuadas olluh invaliidu, kolhozas oli čotovodannu, predseduatel'annu 6,5 v.
  2. Luhin Šura - Aleksandr Lukič Volkov (1923). Kuulužu runoilii, otettu Ven'an kaunisliteratuuran kirjuttajien riädyh, oman livvinkielen putin kannattai.
  3. Makoin Fed'an Vas'a - Volkov Vasilii F'odorovič - voinalpäi tuli yhten oigien jallanke, oli predseduatel'annu "Zvezda" nimellizes kolhozas. Händy kirruttih čapaikse, sendäh ku enne voinua pidi piäs čapajevan mostu papahu-hattuu. Lapset sanottih čapaiveikokse.
  4. Makoin (Laurin) Tat't'anan vunukku M'ammijeva Zoja F'odorovna - on Pyhän Paraskeva Piätničän časounan emändänny, ylen hyvin sellittäy papin dielot, ijän kaiken kannatti pravoslavnoidu uskuo da moliihes vahnembienke akkoinke: Lukinan Mat'oi, Trošin Ol'oi da Akiman Okulin, D'oroin Nastoi, Maša, Mitforan Feklu, Suavan Maša da muut. Heisgi opastui malittuloi lugemah da opastui kniigoin mugah.
Zoja Saveljeva
Otettu kniigaspäi "Rodnije serdtsu imena"