Tekstankäzittely

Tekstankäzittelyn tarkoituksennu on käyttiä tiedokonehtu tekstan luajindah da kohendamizeh. Tekstal täs ellendämmö dokumentoi, kus on juanduo da kuvii, toiči vie matemaattizii kuavoi, taulukkoloi da kirjallizusluvetteloloi, kudamat ollah tavallizet tiedotekstois. Tekstankäzittelysgi ohjelmu pidäs vallita käytön mugah.

Tekstankäzittelyohjelmat da lad'd'uanduohjelmat

Tekstua voi tuottua monel tabua:
  1. WYSIWYG (What You See Is What You Get) tekstankäzittelyohjelmat, ezim. Word, OpenOffice Writer [2] da AbiWord, kudamil kirjuttajes tekstu nägyy näyttimel (läs) yhtenjyttyöny bumuagal tulostettavan tekstanke. Tekstan sizäine ezitys on sivottu saman ohjelman (saman versien) käyttöh.
  2. Lad'd'uanduohjelmat, kudamil tuotetah korgieluadustu lad'd'uandua, matemuattistugi tekstua (ezim. r = √A/π). Nengoine ohjelmu on ezim. LaTeX [3]. Tekstu kirjutetah miltahto edittoral da lad'd'atah jälgehpäi. Puaksuh paras lad'd'uandu tietäh vaste, gu kai tekstu on kirjutettu, sendäh valmistu tekstua ei voi vie nähtä kirjutusaigah.
  3. Rakendehellizen tekstan tuottamisvälinehet, kudamienke ruadajes tekstan sisäldö da muodoilu erotetah kogonah toine toizes da muodoiluu voi sovittua käyttötarbehen mugah. Tekstan sisäine ezitysmuodo on ezim. XML standartan [1] mugahine.
Gu tarkoituksennu ollou kirjuttua tekstua, mil ei ole tuliedu erilastu "elaigua", tekstankäzittelyohjelmu on hyvä välineh. Gu teksu ollou tehnillisty libo muulleh jygiesti muodoiltavua, toinah kirjakse tarkoitettuu, hyvä välineh on lad'd'anduohjelmu. A gu tekstua käziteldäneh erilazih tarkoituksih, ezimerkikse bumuaguversienu, Internetas, tiluanduaziikirjannu i m.i., toinah paras ongi kirjuttua se merkauskielel, kui XML, da avtomuattizesti tuottua tulostuksii eri tarkoituksih. Yleizesti voi sanuo, gu tekstankäzittelyohjelmu on kaikis kingevimmin sivottu välineheh, lad'd'uanduohjelmu vähembän, da merkausohjelmu kaikis vähiten.

Dokumentoin tuotandotavat

Fondat

Tekstankäzittelyohjelmat tarjotah mahton käyttiä tekstas erilaizie fondoi, kačo taulukkuo. Fondoil voi tekstan lugiettavuttu parandua, yksikai liijallizel fondoin käytöl lugiettavus ylen äijäl huononou.

Fondat
kogopieni, normuali, suuri
tyylinormuali, kursiivu, lihavu, ualviivattu
perehnormuali, kirjoituskoneh, ∀, ∃, ∅ ∞

Taulukot da kuvat

Tiijollizes tekstas on taulukkuo (Ezim. Fondat), piirdokuvua (Ezim. Dokumentoin tuotandotavat), da pikselikuvua (Ezim. Linuxan logo) Taulukos Fondat) luvetellah erähii yleizii pikselikuvaformuattuloi.

Pikselikuvaformuatat
tiffkirjanpainandualal käytetty, toinah kučistamatoi, kuvaformuattu
pngendizekse rodii kučistettu kuvaformuattu
jpgendizekse roimatoi kučistettu värivalokuvien formuattu

Pikselikuva dokumentas

Viittehet da kirjalližusluvettelo

Tekstankäzittely- da lad'd'uanduohjelmat avvutetah ližätä viittehii kuvih, taulukkoloih, toizih luguloih i m.i. Net voijah numeroija luvut da luadie sizäldöluvettelon, hakemiston da kirjalližusluvettelon nenga, gu kirjuttajale ei pie iče pidiä huoldu sivunnumerolois.
  1. Robert Eckstein. XML Pocket Reference. O'Reilly, 1999.
  2. Outi Lammi, Pekka Malmirae. OpenOffice. Docendo, 2003.
  3. Leslie Lamport. LaTeX: A Document Preparation System. Addison Wesley, 1994.