Pajon opastai Lidija Olešova:

Minun pajot


Minun pajot ollah lapsih dai vahnembih niškoi. Minul on:

Mieldyin V.Brendojevan, Z. Dubininan, O. Mišinan karjalazih runoloih. Omua runuo ongi vepsän kielel: A. Andrejeva, N. Abramov, N. Zaičeva. Piäl 50 pajuo rodih on kirjutettu heijän runoloih, a karjalazii pajoloi on vie enämbi.

Vähäzel rubeingi iče kirjuttamah runozii lapsien pajoloih.

Tämä on tänä kezän (2006) kirjutettu pajo:

Minä elän Petroskoil

Sanat i sävel: Lidija Olešova
   Karjalas on äijy linnua
   Toine-tostu parembua.
   Petroskoi on järvirannal, 
   Eule sidä čomembua.

   Kerdo: Minä elän Petroskoil,
          Ruadoh huolitan.
          Nygoi, sinul Petroskoi,
          Pajua pajatan.

   Joga vuottu meijän linnu
   čomenou da čomenou.
   Pidäy ruadua, eliä sobuh,
   Elaigu sit parenou.

   Suvaičemmo omua randua,
   Jogii, järvii, meččästy.
   Suvaičemmo omua kieldy,
   Karjalastu kuldastu!

Pannin pajo

Sanat i sävel Pannin rahvahan sanat
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni kaskie ajetah!
   Anna kazvau hyviä ruistu, sit vai leibiä pastetah.

   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni huttuo kiehunou!
   Pajattakkua tyttörukat, kuni iäni lähtenöy!
   
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni kalua pyvvetäh!
   Venehih vai airot pannah, Vuoran järvessäh sovvetah,
                             Pöröin haudassah

   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni verkot laskietah!
   Huondeksessah vuotetah, kalua kaššalit kannetah.
   
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni vastoi kuvotah!
   Sarual vastat kuivetah, sit vai kylyy kylbietäh.   
      
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni heinii niitetäh!
   Niitetäh da kuivatah, suurii suabroi luajitah.
         
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni marjua kerätäh!
   Riihisuossah astutah, marjua rengit kannetah.
            
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni lehmät kannetah!
   Syvväh heiniä tävvet mahat, äijän maiduo annetah.
               
   Pangua poijat Pannin pajuo, kuni kodii nostetah!
   Uudeh kodih lapsijoukko, vahnembienke astutah.

   Pangua poijat Pannin pajuo, anna kuuluu Varloissah!
   Kuulgua kaikin Pannin pajuo, tulgua gostih uvvessah!

Heboloin kaččoi

Minun died'oi ruadoi heboloin kaččojannu. Hierun agjas oli suuri heboloin kon'ušši. Died'oi syötti da juotti da suvaičči heboloi. Minä vellenke käimmö auttamas died'oil syöttiä da juottua heboloi. Minä suvaičin syöttiä vagavua da vahnua hebuo, sen nimi oli Zerka. Konzu iškiettih podkovoi, minä en käynnyh kaččomah, duumaičin heboloil on kibei. Autoi died'oil tuatto da hierun seppy, kudai pal'l'ai podkovoi. Kezäl loman aigua käimmö joga päiviä auttamah. Pihal oli pitky kartu, sinne kannoimmo vetty Pin'kan ojaspäi. Se oli rinnal kon'ušin. Net ruavot jiädih ijäkse kaikkie mustoh. Kirjutin pajon "Heboine", se on minun enzimäine pajo karjalan kielel.Runon kirjutti Zinaida Dubinina, kotkatjärveläine runoloin kirjuttai

Heboloin kaččoi
Sanat: Zinaida Dubinina. Sävel: Lidija Olešova

  Hebo juoksou: kap, kap, kap
  Potkovaizet kuules
  Muga terväh kapsetah
  Harju liehuu tuules.

  Kebjeijalgu heboine,
  Ota minuu selgäh,
  Tabuan kädeh ohjakset,
  Tuuli rounu lennän.

Ilmarizen ahjo

Tämä pajo minule mustoittau hierun seppiä, kudai oli hierun Ilmarine.

Ilmarizen ahjo
Sanat: Vladimir Brendojev. Sävel: Lidija Olešova

  Ei sammu ahjo Ilmarizen,
  Vie palgeh lieččou palavan,
  Mual muinazel täl Kalevan,
  Mei tagoh raudu, kazvau nižu.

  Meil tagoh kogo rahvahale,
  Tie avain aigah tulevah.
  Myö suvut suurel sulaval,
  Kai elämmö mual Kalevan.

  Kus lendäjen vai piästih linnut,
  Kuz kazvoi tungi sammaldu,
  Mies rudua ammuldau,
  Häi korbeh nosti čomat linnat.

  Ei kanzan runonero kaduo,
  Da i kandelehet helevät,
  Ku ahjon kielet elävät,
  Vie lämmitetäh vuozisadoi.

Minun hieruine

Minä äijän pajuo kirjutin Zinaida Dubininan "Valgei Koivikko" runokniigazen sanoih. Tämä pajo rodih ylen mielevy. Se on kui minun hieruh niškoi. Oli čoma hieru Panninselgy.

Minun hieruine
Sanat: Zinaida Dubinina. Sävel: Lidija Olešova.

  Oli hienikkö kasties,
  Vezi hil'l'aine lahtes.
  Konzu tuulele vastah
  Minä hieruspäi lähtin.

  Nähtä himoitti minul
  Toizen elaijan puolet.
  Enhäi smiettinyh, hieru,
  Sinä minuttah kuolet.

  Tulin hil'l'aine hieruh,
  Kodih kaččuo on abei.
  Tyhjy dorogu viruu,
  Udu järven piäl sagei.

  Oli hieruine vessel.
  Ülen žiäli on minul,
  Tyhjien hälylöin keskes,
  Minä menetin sinuu.

  Mennyh aigu ei kiänny,
  Ielleh rodieu kai toizin.
  Hengen Karjalan hierun
  Kiänytäzin gu voizin.

Se on sygyzy

Tämän runon luajiin pajokse i sygyzyn aigah pajatin kois da školas. Ken mieldynöy täh pajoh, pajatakkua,konzu himoittau.

Se on sygyzy
Sanat: Vladimir Brendojev. Sävel: Lidija Olešova

Zor'ku huondeksel ei huosta,
Pihakoivus lehti ruostuu.
Lapset školah konzu juostah,
Se on sygyzy, se on sygyzy.

Nouzou päivy odva-odva,
Valgei sumu joven lodmas.
Heinil hallu pyzyy kodvan,
Se on sygyzy, se on sygyzy.

Pihal vihmuu. Vilu, atkal ...
Tuuli puulois oksii katkou.
Linduparvet suveh matkal,
Se on sygyzy, se on sygyzy.

Aijoi ehtyhämär vieröy,
Pimei mustah hurstih kiäriy
Ynnäh kogo suuren mieron.
Se on sygyzy, se on sygyzy.

Rakkahat rannat

Tädä pajuo minä suvaičen i pajatan, konzu vai on aigua.

Rakkahat rannat
Sanat: Vladimir Brendojev. Sävel: Lidija Olešova

Rakkahat rannat, vedrehet vedyöt,
Kivizel ruoppahal kuuzi da pedäi

Kerdo: Yliči yöhyön, valgiezen valvon,
       Päiväzen nouzendua pienyössäh palvon.

Päiväine pystih sugazih pitkih,
Kastiezen kyynälil kibiedy itköy.

Kyynälis seizou kukkazen korzi,
Herkäzeh nukkunuh havaččuu sorzu.

Argaine lindu yleni siivil,
Kägöihyön kukundu järven piäl hiiviy.

Kuspäi tullah pajot

Sanat: Lidija Olešova


Kuuluu järvelpäi pajo.
Järven kuudaman valgei.
Kuspäi tullah net pajot?
Mis on pajoloin algu?

Mielet korgiele nostah,
Tullah sanazet syvät.
Konzu čomuole vastah
Herkäh avavuu syväin.

Pajot sydämes tullah,
välläh hengittäy rindu.
Konzu ilmah da tuuleh
Pajo lendäy gu lindu.