Konjunktu (Sivesana)

Konjunktu on moine abusana, kudai yhtistäy toine toizenke sanoi libo virkehii: Kodi da kyly ollah ihan vierekkäi. Nouzi mustu pilvi da rubei muga jyrizemäh, ga kai ikkunat rämistih. Enzimäzes virkehes konjunktu da yhtistäy kaksi samanarvostu virkehen ozapuoldu: kodi, kyly. Toizes virkehes konjunktat da, ga yhtistetäh kolme virkehty: Nouzi mustu pilvi, rubei muga jyrizemäh, kai ikkunat rämistih, yhteh yhtistettyh virkeheh.

Struktuuran puoles konjunktat ollah: yhtistämättömät: da, ga, i, ni, ku i m.i.; yhtistetyt: sego, taigo, ilmaigo, kuibo i m.i.; kaksisanahizet: ku vai, ga ku i m.i. Merkičyksen puoles konjunktat jagavutah kahteh joukkoh: rinnastuskonjunktat da alistuskonjunktat, kudamat omas puolespäi sežo jagavutah eri joukkoloih merhičyksen mugah. Erähii konjunktoi käytetäh rinnastuskonjunktannu dai alistuskonjunktannu.

Rinnastuskonjunktat

Rinnastuskonjunktat yhtistetäh toine toizenke samanarvozii virkehen ozapuolii da samanarvozii yhtistämättömii virkehii yhtistetyn virkehen sydämes. Rinnastuskonjunktat merkičyksen puoles jagavutah kolmeh joukkoh.

Alistuskonjunktat

Alistuskonjunktat yhtistetäh sivuvirkehii piävirkehih. Merkičyksen puoles alistuskonjunktat jagavutah kaheksah joukkoh:

Konjunktoin rinnal sivuvirkehien yhtistäjes piävirkehih käytetäh erähii prominoi da adverbiloi. Net pronominat ollah: ken, mi, mittuine, kudai. Niidy käytetäh eri sijois. Adverbit ollah: kus, kuspäi, kuh, kunne, konzu.

Ezimerkit pronominoinke: Palkindo annettih vaiku niile opastujile, kel ei olluh ni yhty virherty teemukirjutukses. Vahnembat tiettih se, midä lapset ruatah. Myö emmo hyvin nähnyh sidä, mittuine se mašin oli. Opastui lugi sen kerdomuksen, kudaman käski opastai.

Ezimerkit adverbiloinke: Net kohtat, kus meni lapsus, ijäkse jiädih mieleh. Sih linnah, kuspäi ollah nämmä tytöt, minä ajelen puaksuh. Sinul on mendävy sih kohtah, kuh unohtit alazet. Midäbo lähtet sinne, kunne olet käynnyh jo moneh kerdah? Sinä tostattos silloi, konzu roih jo myöhä.