LUGU 10

NOMINOIN LUGU

Nominan yksiköl ei ole tunnustu. Monikon tunnus on -t nominatiivas da akkuzatiivas, da –i, -loi/-löi toizis sijois. Ezimerkikse
sana – sanat – sanoi
järvi – järvet – järvis
suo – suot – suoloil

-o/-ö, -u/-y, -i loppuhizet-loi/-löi verko - verkoloi
tyttö - tyttölöi
kyly - kylylöi
koivu - koivuloi
pučči - puččiloi
pitky vokalikuu - kuuloi
pyy - pyylöi
pii - piilöi
diftongupiä - piälöi
mua - mualoi
suo - suoloi
taloi - taloloi
magei - magieloi
toizet nominat-ivaza - vazoi
kylä - kylii
nenä - nenii
vemmel - vembelii
avain - avaimii
hammas - hambahii
siemen - siemenii
tyttöine - tyttözii
kuldaine - kuldazii

Musta! e-vardalohizet, i -loppuhizet sanat: sieni – sienis, sienilöis, jogi -jovis, jogilois.

Monikon tunnuksen i:n iel tapahtujat vokalivaihtelut:
a ~ o 2-tavuhizen 1. tavus a,e,i
libo a,e,i-alguhine diftongu
libo ua
a + -i → -oi velgu - velgah - velgoih
reunu - reunan - reunoin
ruagu - ruagah - ruagoih
monitavuhizen sanan vardalos
-ba, -čča, -da, -ga, -kka, -la, -na,
-ra, -ža, -va, -nda, -sta,-tta, -ija
a + -i → -oi moločču - moločal - moločoil
harakku - harakal - harakoil
humal - humalas - humalois
ikkun - ikkunal - ikkunoil
a ~ Ø 2-tavuhizen 1. tavus o,u
libo o,u-alguhine diftongu
a + -i → -i čoma - čoman - čomien
koiru - koiran - koirien
kuivu - kuivas - kuivis
luja -lujan - lujien
poigu - poijal - poijil
as-loppuhizet sanat a + -i → -i ahtas - ahtahas -ahtahis
valpas - valpahal - valpahil
hammas - hambahan - hambahien
ozakas - ozakkahan - ozakkahien
ä ~ ö monitavuhizet
-gä, -kä, -ndä, -lä, -nä, -rä, -ččä, -ijä
-loppuhizet
ä + -i → -öi delegy - delegän -delegöin
nevesky - neveskäl - nevesköil
mähändy - mähändäs - mähändöis
riehtil - riehtiläs - riehtilöis
eččii - eččijän - eččijöin
ä ~ Ø toizet ä-loppuhizet ä + -i → -i hyvä - hyväs -hyvis
lehmy - lehmäl - lehmil
jyvä - jyvän - jyvien
meččy - mečäs - mečis
e ~ Ø e + -i → -i lehti - lehtes -lehtis
juuri - juures -juuris
velli - velles - vellis
lapsi - lapses -lapsis
uksi - ukses - uksis
avain - avaimen - avaimien
pereh - perehes - perehis
tytär - tyttärel - tyttäril
kyzymys - kyzymyksen - kyzymyksien

Harjoitus 1

Muuta virkehet monikkoh.
Malli: Pienel tytöl on čomat silmät. – Pienil tyttölöil on čomat silmät.
Čomal neidizel on pitkät tukat.
Vahnembal vellel on oma kodi.
Kyläläzel on ruaduo aiven.
Linnalazel on oma fatieru.
Hänen mučoil on čoma paikku.

Demonstratiivupronominat

tämä – nämmä
se – net
neče – nenne
tai – nuat

Demonstratiivupronominoin taivutus

pronominugenetiivupartitiivuinessiivuillatiivu
tämätämäntädätästäh
sesensidäsitsih
nečenečennečidänečisneččih
taituantuadutuastuah
pronominugenetiivupartitiivuinessiivuillatiivu
nämmänämmiennämmiinämmisnämmih
netniilöinniilöiniilöisniilöih
nennenenniennenniinennisnennih
nuatnualoinnualoinualoisnualoih

Harjoitus 2

Luaji mallin mugah.
Malli: Täl tytöl on turbiet tukat. – Nämmil tyttölöil on turbiet tukat.
Täl neidizel on sinizet silmät.
Sit kohtas kazvau čomua puudu.
Nečile perehele myö möimmö oman koin.
Tuah taloih vie en käynnyh.

Harjoitus 3

Pane salbavomerkilöis olijat sanat monikkoh.
Vahnat ristikanzat puaksuh sanellah vahnois "(hyvä aigu)"
Enne (pereh) elettih sovus.
(Nuori) ainos avvutettih vahnoi.
Suurembat (lapsi) kačottih pienembii.
Vaigu (ruado) oldih (jugei)”.
Midä myö rubiemmo pagizemah, konzu roimmokseh (vahnu)?
Kačo harjoitus tiedokonehel

Monikon partitiivu -i (liittyy vaiku monikon i-tunnukseh): oma – omi-i, puoli – puolii, lammas – lambahii.

Musta!
1. -loi, -löi -monikon tunnus: tyttö – tyttölöi, suo – suoloi, čöke – čökkielöi.
2. -i -monikon tunnus, kus a ~ o, ä ~ ö: kana – kanoi, velgu – velga – velgoi, tulendu – tulenda – tulendoi, pakiččii – pakiččija – pakiččijoi, riehtil – riehtilä – riehtilöi, räččin – räččinä – räččinöi.

Monikon genetiivu -n, -en.
1. sanan vardalo + -loi/-löi + -n: kuu-loi-n, koivu-lo -n, suo-loi-n.
2. sanan vardalo + -i (a ~ o, ä ~ ö)+ -n: reunu – reunoi-n, muarju – muarjoi-n, vaha – vahoi-n, sana – sanoi-n.
3. toizis tapahuksis + -en: hyvä – hyvi-en, tytär – tyttäri-en, naine – naiz-en, avain –avaim -en.

Harjoitus 4

Pane sanat monikon partitiivah da genetiivah:
a) -loi/ -löi
Malli:
koivu – koivuloi – koivuloin
keppi – keppilöi – keppilöin
loukko – loukkoloi – loukkoloin
suo – suoloi – suoloin
magei – magieloi – magieloin
järvi – järvilöi – järvilöin
Algu, brihačču, kyly, kulu, loppu, hieru, itku, veikki, čieppi, čagari, čidži, čibi, ankuri, bošši, čakkavo, eččo, guarbalo, mečikkö, hango, hieno, hillo, piä, vyö, suu, kuu, valgei, muigei, huigei, kebjei, jälgi, jogi, velli.
b) -i
Malli:
sana – sanoi – sanoin
oma – omii – omien
hammas – hambahii – hambahien
Paha, viha, vaza, viga, piha, liigu, laihin, ikkun, čoma, loma, kuha, lammas, valpas, kangas, sizär, manner, kovažin.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 5

Luve, kiännä, sellitä monikkomuvot.
Koivuloin keskes kazvoi äijy gribua.
Sinun sanoih ei sua uskuo. Karjalua sanotah meččien, järvien (järvilöin), jogien (jogiloin) muakse.
Yliopastujien piäruavonnu on hyvä opastundu.
Tämä kirju on lapsih näh.
Toiči silmis nägyy ristikanzan taba.
Jo hätken en nähnyh omii vellii (vellilöi).
Naizet lähtiettih žiivattoi kaččomah.
Lapset oldih buabale abuniekoinnu kodiruadolois.
Neidine tuli uuzis čomis pluat’ois.
Nengozii lämmii päivii vie ei olluh tänä talven.
Buabo sanoi: “Nygöi bunukkoi näin harvah.”

Harjoitus 6

Taivuta sanat yks. da mon. partitiivas.
a) Malli:
vezi – vetty – vezii
polvi – polvie – polvii
Sieni, lumi, lapsi, suoni, uksi, huuli, nuori, mezi, uuzi, pieni, suuri, järvi, jogi, velli, mägi, regi, nurmi, sormi, lehti, veičči, korbi, lagi.
b) Malli:
tytär – tytärdy – tyttärii
Sevoitar, pienar, valpas, ahtas, paras, kangas, kirves, huovis, virites, kyzymys, vastavus, kynäbrys, kaglus, avain, härkin, pereh, homeh, puuhine, tyttöine, čomaine, raudaine, ezmäine, toine.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 7

Avua salbavomerkit. Pane sanat mon. partitiivah.
Älä jätä (avaimet) kodih.
(Tytär) vie ei nägynyh.
Opastai ozutti (erilaine čomaine).
Häi oli (paras ristikanzu).
Karjalazet rakendettih kodiloi (jogi) pitkin. (Valpas pluat’t’u) minä en pie.
Näin (tyttöine) tulemas.
Kučuin roindupäiväle (eräs sevoitar).
(Nengoine järvi) ei ole nikus.
Jo hätken emmo nähnyh (oma).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 8

Pane sanayhtymät monikkoh.
Malli: naizen lapsi – naizien lapset
Lapsen boba, brihačun velli, nuorižon kiža, kažin käbäl, puun lehti, miehen igä, koin ikkun.

Harjoitus 9

Pane sanat yks. da monikon genetiivah.
Malli:
puu – puun – puuloin
paha – pahan – pahoin
oma – oman – omien
Suu, suo, pyy, luu, muu, kuu, siä, pii, sana, veza, vaza, viha, liha, piha, pala, kala, maha, syvä, hyvä, čura, čoma, oza, pezä.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 10

Pane virkehet monikkoh.
Malli: Muamo suvaiččou omua lastu. – Muamat suvaijah omii lapsii.
Naine kandau vetty.
Sizär opastau nuorembua vellie.
Mies ruadau suures mečäs.
Vahnu died’oi huogavuu laučal.
Hanhiparvi lendäy lammäh muah.
Niityl möngyy lehmy.

Harjoitus 11

Luve tekstu. Lövvä sanat monikos.
Taloin mužikat peldoruadoloin loppiettuu mendih meččyruadoloih. Ajettih suurien mägien kauti meččiä myöte. Silloi mečät oldih juattu kahteh vuittih: valdukunnan da muanruadajien. Ket kestettih kai mečäs elaijan muokat keviässäh, net kodih kiännyttih suurien eloloin da lahjoin kel. Net jengat kois juattih silleh, gu täydys kaikis pättävembih azieloih tulieh talvessah.

Harjoitus 12

Avua salbavomerkit.
1. Buaban (lipas da sundugu) midä vai ei ole.
2. (Nengoine riehtil) enne ei olluh.
3. (Yksi räččin) juoksi pihale.
4. Ongo (syvembi järvi) enämbi kalua.
5. Enämbiä älä osta (valpas pluat’t’u).
6. (Čoma ruuttu) lähti kunneliene.
7. (Mollembat miehet) on nuoret mučoit.
8. (Harakku) hačatandu ei loppei.
9.(Kudai suappai) ei pie panna?
10. Tänäpäi buabo ei vuottanuh (oma bunukku).
11. (Helmu da hiemai) vie en puuttanuh.
12. (Moine mustu nybly) en jo osta.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 13

Muuta virkehet monikollizikse.
Näin mečäs, kui oravu keräi käbyy.
Täl tytöl on pitkät tukat.
Naine suvaiččou omua kažii.
Häi yöksyi meččäh.
Minun muamo ruadau myöjänny.
Brihačču nouzi levole.
Sinä jäit nygöi yksin.
Velli on mečänkuadai.
Niityl möngyy lehmy.
Pihal minuu vuotti briha.

Harjoitus 14

Pane sanat monikkoh, ozuta vokalivaihtelut.
1. Händy tiettih nerokkahannu (veneh) luadijannu.
2. Minä enämbäl suvaičen (pieni kaži) , velleni suvaiččou (suuri koiru).
3. (Se kyzymys) jiädih (vastuamatoi).
4. Kaikis (syödävy sieni da griba) enämbäl suvaičen valgiedu gribua da vahalaukkuu.
5. Kylän (naine) ainos ruaduo löydyy.
6. Äijis (yliopisto da instituuttu) otetah käyttöh skolan yhtehizen tutkindon tulokset.
7. Nämmä miehet enne iče rakendettih (kodi, kyly da muu huonus da rakennus).
8. Lapsut (yö) ei magua.
9. (Eräs virkeh) oli virhetty.
10. (Terävy veičči) on parembi leikata.
11. (Huabu) sygyzyl lehtet ollah ruskiet, (koivu) – keldazet.
12. (Haugi) hambahat ollah terävät.
13. Buabo kogo talven kävelöy (harmai kuatanču).
14. Älä jo abeiče (pikkaraine lapsi).
15. (Semmoine ualdo) täl järvel vie en nähnyh.
16. (Kirjutettu harjoitus) vai yksi oli oigieh luajittu.
17. (Tarkastettu tekstu) kai oli kiännetty hyvin.
18. Tule (minä) käymäh.
19. Tarkasta (tämä kiännös).
20. (Sinä) egläi ei olluh kois ehtässäh.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 15

Käytä pädeviä monikon sijua.
1. Minä näin (mollembat silmät) hyvin.
2. (Oma) keskes ei ole riidua.
3. (Kažinpoigaine) hännät oldih mustat.
4. Midä on nämmis (vakku) ?
5. Emmo voinnuh vastata äijih (kyzymys).
6. Häi suvaiččou pidiä (ahtas paidu).
7. Tänäpäi tyttö oli (muzavu pluat’t’u).
8. Jo hätken ei olluh (moine hyvä ilmu).
9. Talvel (kondii) uni on sigei.
10. (Kudai juodu) on rieskua maiduo?
11. Häi ainos kävelöy (mustu kengy).
12. Takki on (tačmu).
13. Puolet (griba da sieni) oldih hapannuot.
14. (Kezä) olemmo kezämökil.
15. (Ildu) suvaičen lugie kirjua.
16. Myös tuulou meijän (ikkun).
17. En suvaiče (čirču akku).
18. Bunukat tuldih buabale (abuniekku).
19. Nouze (laudaine) , lämbie da kylbei.
20. Emmo enämbiä rubie kuundelemah sinun (uskaldus).
Kačo harjoitus tiedokonehel

PERFEKTU

Merkiččou ruandua:
1. kudai on alganuh enne da jatkuu tässäh: Minä olen elänyh täs linnas jo viizi vuottu.
2. kudamua iče emmo nähnyh, nävytäh sen tulokset: Yöl on vihmunuh, luhtua täyzi piha.

olla (persounumuvvos) + aktiivan II partisiippu (kačo "imperfektan kieldomuodo")
mon. 3.p.: ollah + passiivan II partisiippu

Harjoitus 16

Luve. Ližiä omat ezimerkit.
Minä olen sanonuh, kaččonuh, paissuh, vestänyh, loppenuh.
Sinä olet hypännyh, itkenyh, eččinyh, kirjutannuh.
Häi on emändöinnyh, syönnyh, juonnuh.
Myö olemmo pessyh, mennyh, tulluh, käynnyh.
Työ oletto kävellyh, opastunnuh, lähtenyh.
Hyö ollah sanottu, kačottu, paistu, vestetty, loppiettu, hypätty, itkietty, ečitty, kirjutettu, emändöitty, syödy, juodu, pesty, mendy, tuldu, käydy, kävelty, opastuttu, lähtietty.

Harjoitus 17

Luaji mallin mugah.
Malli:
Minä – 15. elokuudu. – Minä olen roinnuhes 15. elokuudu. Sinä – 26. tuhukuudu.
Velli – 8. oraskuudu.
Muamo – 11. ligakuudu.
Tuatto – 3. kevätkuudu.
Sizär – 12. kezäkuudu.
Buabo – 30. kylmykuudu.

Harjoitus 18

Luaji virkehet käyttäjen perfektua.
Malli: Ostakkua leibiä. – Olemmo jo ostanuh. – Olen jo ostanuh. – Ollah jo ostettu.
Myögiä lehmy.
Syögiä ildaine.
Kävelkiä pihal.
Ruokikkua piha.
Noskua aijoi.
Pajatakkua pajo.
Kirjutakkua muamale.

Harjoitus 19

Pane virkehet perfektah.
Malli: Häi möi koin. – Häi on myönnyh koin.
Häi maksoi vellat.
Sinä niitit heinät.
Minä niegloin alazet.
Myö keräimmö rengin siendy.
Työ toitto poimičun muarjua.
Hyö elettih enne täs kois.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 20

Pane virkehet kieldomuodoh.
Malli: Minä olen pessyh tämän lattien. – Minä en ole pessyh tädä latettu.
Sinä olet azunuh sen poimiččuzen.
Häi on vedänyh lapsen päivykodih.
Myö olemmo loppenuh oman ruavon.
Työ oletto sanelluh omas linnas.
Hyö ollah ečitty teidy kaikkiel.

KERDUAMMO

(nominoin lugu da sijamuvvot, preezensu da imperfektu)

Harjoitus 21

Mi ei päi joukkoh?
1. minä, häi, tämä, hyö, työ, sinä, myö
2. yliopisto, linnu, opisto, škola, lapsien päivykodi
3. varoi, čiučoi, tiaine, počči, joučen
4. lammas, hukku, lehmy, häkki, lähtem, počči
5. pimei, nuori, valgei, viizas, piha, čoma
6. mustu, valpas, suuri, keldaine, vihandu
7. mennä, harpata, tulla, astuo, istuo
8. kodvan, hätken, ammui, sinne, nygöi, vastevai

Harjoitus 22

Pane sanayhtymät oigieh sijah.
Malli: Hyvä siä: Hätken ei olluh nengomua... – Hätken ei olluh nengomua hyviä siädy.
Kova leiby: Älä osta...
Myödäväkse on tuodu...
Zuuharii luajitah...
Kirjaine: Kirjutin ystäväle pitkän...
...häi sanelou omis uudizis.
Täs ollah kai sinun...
Pieni lapsi: Täl naizel on kaksi...
Perehes ei ole...
...ei vie ole hambahii.
Tuatto kerdoi omas...
Laškus: ...periä köyhtyi.
Pagizemmo hänen...
Ei tävvy vai...
Murgin: Tule...
...oli keitetty kalarokku.
...jälles kaikin lähtiettih ruadoh.
Tänäpäi en syönnyh...

Harjoitus 23

Pane verbit imperfektah.
Egläi myö (lestie) laukat.
Kuibo häi (ruohtie) tulla vie kerran.
Vaste ehtäl minä (pyhkie) pölyt.
Muamo (riiččie) vahnan paijan.
Konzu sinä (luadie) tämän laučan.
Tyttö (nyhtie) kai nädžät.
Odva työ (ehtie) junah.
Lapsi (hyppie) kogo ehtän.
Tytär (kuorie) kartohkat ildazekse.
Kaiken ijän ukko akkua (moittie).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 24

Pane sanat pädeväh muodoh.
Hänel ijäs ei olluh (oza).
Joga (päivy) minä menen yliopistoh.
(Käitöi) ristikanzal on vaigei eliä.
Ajammo kodih (tulii n’edäli).
(Tämä linnu) eletäh minun omat.
Oravu peitui (kolo).
Meijän (joukko) on 20 (opastui).
Tänäpäi muamo on (hyvä mieli).
Puus jo ei ole ni (yksi lehti).
(Vihmu) jälles pihal on äijy (luhtu).
Kodih tulles pidäy ostua (maido, liha, leiby).
Buabo eläy (kylä)
Tuatto nosti (kyly) järven (randu).
Hänel on (mustu silmy).
Tytöl on (pitky tukku).
Hätken ei olluh (moine hyvä siä).
Milbo sinä elätät (piä)?.
En suvaiče (magei)
Hebo juoksi (koivikko).
Miehel ei ole yhty (sormi).
Mečäs kazvau (erilaine puu).
Keviäl ainos ečimmö (kyndäi).
Sizär ruadau (kiändäi)
(Suo) kazvau (guarbalo).
Buabal vedäy (suoni).
(Nygöine aigu) on jugei eliä.
Tuo (virites) tuohtu.
Täh (kyzymys) voi olla kaksi (vastavus).
(Kirjaine) tytär sanou (tervehys) kaikile omile.
(Uistin) puutui haugi.
Mečäspäi tulin suappuat (täyzi) (vezi).
Enimät kylän rahvas oldih (keskielokas).
Minus ymbäri pyörittih (kimaleh).
(Leikkavus) jälles tuatto virui kois 2 nedälii.
(Kätkyt) maguau lapsi.
Muamo liikuttau (kätkyt).
Velli osti (uuzi pal’l’aine)
Päččih vie jäi äijy (kegäleh).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 25

Avua salbavomerkit.
1. Egläi myö (ei, ehtie) loppie nennii ruadoloi.
2. Huomenenjälles häi (ajua) Piiterih.
3. Ennevahnas karjalazet (syvvä) enämbi kalua.
4. Tänäpäi työ iče (keittiä) murginan.
5. Enneglästy hyö (ei, valella) kazvoksii.
6. Vastevai myö (nähtä) händy astumas.
7. Mulloi velli (piästä) opastumah yliopistoh.
8. Tuliel nedälil meil (olla) tutkindo.
9. Mennyt kuul (ei, tuhuta).
10. Talvel (pimetä) terväh.
11. Nygöi jo (ei, tuulta).
12. Häi ainos (viärittiä) minuu misgi.
13. Niken eläjes (ei, nuoreta).
14. Lapsi (ei, voija) istuo vaikkani, kogo aijan pagizi.
15. Pahakse mielekse tiedokoneh egläi (mureta).
16. Joga vuottu minä (ajella) sevoittaren luo.
17. Päivil muamo (ruadua).
18. Ehtil buabo (niegluo) bunukoile alazii da sukkii.
19. Vihmua vaste taivas puaksuh (musteta).
20. Mennyt luvendol myö (verrata) suomen da karjalan kielen astevaihteluu.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 26

Luaji virkehet annettuloin sanoinke.
1. Kandua, suuret, tuatto, vezi, rengit.
2. Jugei, velli, olla, taba.
3. Pastua, ei, päiväine, lämmittiä.
4. Panna, kogo, egläi, lumi, päivy.
5. Pakkazet, Vieristy, vaste, lujeta.
6. Virkua, olla, älä, vaikkani, nimi.
7. Minä, opastuo, sevoitar, kiändäi.
8. Kirjuttua, jo, lugie, lapsi, da.
9. Painua, se, kilo, lihapala, kaksi.
10. Olla, musto, buabo, nägö, hyvä.
11. Ukko, olla, akku, da, eliä.
12. Eččie, sinä, mi.
13. Kirjuttua, huomei, myö, sanelu.
14. Tuli, perti, vie, palua.
15. Haukkuo, jogahine, koiru, tämä.