LUGU 7

TRANSLATIIVU

Kenekse? Mikse?
-kse: kirjuttajakse, kullakse

Harjoitus 1

Luaji uvvet virkehet mallin mugah.
Malli: Minä olen karjalaine. – Pagizen karjalakse.
Sinä olet suomelaine, lyydiläine, liygiläine.
Häi on ven’alaine, vienankarjalaine.
Myö olemmo saksalazet, vepsäläzet.
Työ oletto ruoččilazet, englantilazet.
Hyö ollah virolazet, italialazet.
tiedokonehel

Harjoitus 2

Muuta virkehet mallin mugah.
Malli: Talven elän linnas. – Talvekse ajan linnah.
Kezän elän hierus.
Keviän elän kezämökil.
Sygyzyn elän kyläs.
Vuvven elän Suomes.
Čuasun olen sinun luo.
Päivän olen buaban luo.

Harjoitus 3

Luaji mallin mugah.
Malli: Lehti on ruskei. – Lehti muutui ruskiekse
Lapsi on vagavu.
Briha on ravei.
Tyttö on čoma.
Niitty on vihandu.
Vezi on reduhine.
Siä on paha.
Mies on tuhmu.
Taivas on puhtas.
Lapsi on itkučču.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 4

Avua salbavomerkit.
Sizär jätti minule (huoli) omat lapset.
Älä (kodvu) jovvu.
(Kodiruado) annettih kolme harjoitustu.
(Rastavu) tulin kodih.
Nämmä sienet ei pätä (syödävy).
(Juodavu) tarittih vuassua.
Bunukku (yö) meni buaballuo.
(Ehtyruado) muamale oli nieglomine.
Suarnas Tuhkimus muutui (čoma neidine).
Heity (hyvä), älä laškestelei.
Lopun (loppu) kai rodih hyvin.
Kačo harjoitus tiedokonehel

ESSIIVU

Kenenny? Minny?
-nnu/ -nny: čomannu neidizenny
-na/-nä, -n: tänä vuon, sinä piän, suovattan

Harjoitus 5

Pane sanayhtymät yks. translatiivah da essiivah.
Tämä päivy, hyvä ristikanzu, poudu siä, tulii piätniččy.

Harjoitus 6

Luaji mallin mugah.
a) Malli: Tyttö opastui keittäjäkse. – Nygöi häi ruadau keittäjänny.
Brihačču opastui inženierakse.
Anna opastui ombelijakse.
Minä opastuin kiändäjäkse.
Sinä opastuit opastajakse.
Häi tahtoi roita rajanvardoiččijakse.
Myö tahtoimmo roita mečankuadajikse.
Työ tahtoitto roita kielentutkijoikse.
b) Malli: Lena on igävy. – Lena tuli igävänny kodih.
Miša on voimatoi.
Pet’a on vihažu.
Alla on suuttunuh.
Velli on huogavunnuh.
Sizär on vagavu.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 7

Käytä ližävirkehen vastineh.
Malli: Konzu olin lapsi, elin kyläs. – Lapsennu elin kyläs.
Konzu olin pieni, olin puaksuh voimatoi.
Konzu olin nuori, luvin äijän.
Konzu olin opastui, istuin puaksuh kirjastos.
Konzu olin voimatoi, viruin kois.
Konzu olin kiändäi, ruavoin äijän.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 8
Luaji kahtes virkehes yksi.
Malli: Hänen kois on gost’u. Gost’u on vellen mučoi. – Hänel on vellen mučoi gost’annu.
Minun kois on gost’u. Gost’u on muaman sizär.
Meijän kois on gost’u. Gost’u on tuatan tuttavu.
Hänen kois on gost’u. Gost’u on buabo.
Hänen kois on gost’u. Gost’u on muaman sevoitar.
Minun kois on gost’u. Gost’u on vellen ristižä.
Heijän kois on gost’u. Gost’u on muaman čidži.

Harjoitus 9

Kirjuta kai numerualat kirjaimil.
Malli: Minun roindupäivy on 18. kylmykuudu. – Minun roindupäivy on kaheksandennutostu kylmykuudu.
Opastundu algau 3. syvyskuudu.
Ajammo Suomeh 14. kevätkuudu.
Tänä vuon Petroskoin linnan päivät ollah 25. kezäkuudu.
Voiton päivy on 9. oraskuudu.
Rastavan pruazniekku on 7. pakkaskuudu.
Minun nimipäivät on 30. sulakuudu.
Sizär meni miehele 16. heinykuudu.

Harjoitus 10

Kiännä karjalakse.
Мой папа работает плотником. Isäni on kirvesmies
Его сестра учится на воспитателя. Hänen sisarensa opiskelee lastenkasvattajaksi
Наша мама работает врачом в больнице. Meidän äiti on sairaalalääkäri
Ты говоришь по-русски, по-карельски и по-фински. Sinä puhut venäjää, karjalaa ja suomea
Он не говорит по-шведски. Hän ei puhu ruotsia
Их бабушка поет песни на эстонском языке. Heidän mummonsa laulaa lauluja viroksi
Я поеду в Финляндию на месяц. Matkustan Suomeen kuukaudeksi
В этом году зима без снега. Tänä vuonna on lumeton talvi
Вода превратилась в пар. Vesi muuttui höyryksi
Листья пожелтели. Lehdet kellastuivat
Аня учится на переводчика, она хочет работать переводчиком французского языка. Anja opiskelee kääntäjäksi, hän haluaa ruveta ranskan kielen kääntäjäksi

Harjoitus 11

Luve da kiännä vuoropagin. Luaji oma.
– Kenekse sinun sizär opastuu?
– Karjalan da suomen kielen opastajakse da kiändäjäkse. Da ližäkse kehtuau lehtimieheksegi. Kezil jo kiändäjänny ruadau.
– Kenenny iče ruat?
– Ombelijannu. Ehtin toizile dai omale perehele ommella. Jo lapsennu alloin istuo-čopottua niittilöin da niegloinke. Suvaičen puuttua, riiččie, ommella – se kačo minun ruado on.
– Etgo tahtonuh opastuo keittäjäkse? Mustan muamanke opiit hälistä keitändypertis.
– Keittäjännyhäi joga naine ruadau.
– Ommella sežo joga toine maltau.
– Emmo rubie kiistämäh. Jogahine voi vallita ruavon omua mieldy da tahtuo myöte.

INFINITIIVAT

I infinitiivu (sanakniigumuodo)

pidäy + I infinitiivu (midä ruadua?): Minule pidäy lähtie.
himoittau + I infinitiivu (midä ruadua?): Minule himoittau juvva.
tahtuo + I infinitiivu (midä ruadua?): Minä tahton syvvä.

III infinitiivu

luja vokalivardalo + -ma/mä

III infinitiivu + illatiivu
osta-ma-h, keittämäh, lykkimäh, panemah
Minä menen laukkah ostamah syömisty.
Lapsi juoksi vastuamah muamua.
Tuatto kävyi kaččomah verkoloi.
Tuli kevät, lumi rubei sulamah.
Muamo käski lugemah tädä kniigua loppussah.
Hänele nevvottih juomah kozanmaiduo.
En jovva avvuttamah.
Minun buabo on muasteri suarnoi sanelemah.
Oravu jo ammui oli valmis hyppiämäh alah.

III infinitiivu + abessiivu
osta-ma-ttah, keittämättäh, lykkimättäh, panemattah
Leiby jäi ostamattah.
Astiet jiädih pezemättäh.
Muga väzyimmö, ga murgingi jäi syömättäh.
Perti vie on ruokkimattah.

Harjoitus 12

Pane verbi "pidäy" imperfektah da muuta virkeh.
Malli: Hänele pidäy lähtie tänäpäi. – Hänele pidi lähtie egläi.
Minule pidäy pestä lattiet.
Sinule pidäy varustuakseh matkah.
Meile pidäy mennä ruadoh.
Teile pidäy kohendua kodi.
Heile pidäy lugie enämbi.

Harjoitus 13

Luaji mallin mugah.
Malli: Lapsele himoittau syvvä. – Lapsele himoitti syvvä.
Lapsi tahtou syvvä. – Lapsi tahtoi syvvä.
Minule himoittau juvva.
Naizile himoittau sellitä hyvin.
Miehele himoittau olla vägevänny.
Perehele himoittau teriämbäh piästä uudeh kodih.
Opastujile himoittau piästä tutkindolois läbi hyvin.

Musta! minul(e) pidäy, minul(e) himoittau, minä tahton

Harjoitus 14

Käytä annetut sanat verbinke "tahtuo" oigies muvvos.
Malli: Lähten ― tahton lähtie
Menen, tulen, opastun, kävelen, kuundelen, juvvah, syvväh, lekutah, kačommo, otammo, kiitämmö, astut, luvet, kirjutatto, azutto.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 15

Luaji mallin mugah.
Malli: Puaksuh kävelen mečäs. – Enneglästy tahtoin kävellä mečäs.
Puaksuh vastuan tädä tyttyö.
Hyö ainos kävväh meijän luo.
Minun velli puaksuh toruau toizien brihaččuloinke.
Myö aiven olemmo tiä.
Työ puaksuh luvetto tädä lehtie.
Hyö puaksuh soitetah meile.

Harjoitus 16

Pane verbi "ruveta" preezensah da imperfektah. Käytä oigeidu infinitiivumuoduo. ruveta + III infinitiivu (midä ruadamah?)
Malli: ruveta + pestä – rubien pezemäh – ruvettih pezemäh
Ruveta + lugie, luadie, ongittua, kižata, pajattua, itkie.

Harjoitus 17

Luve da kiännä tekstu. Lövvä tekstas I da III infinitiivu.
Kezäloman aigah muamah sanoi Mašale:
– Sinule pidäy ruveta niittämäh heiniä omale lehmäle talvekse. Abuniekakse voit ottua Mat’oin.
– Minä lähten Mašanke! – kerras sanoi Anni.
Hänel ei himoitannuh jiäjä kodiruadoloi ruadamah.
Mašan niittuloinnu oldih mečiköt da suotakot. Kolhozu ei andanuh niittiä hyvii niittuloi. Niittämäh tulduu Maša enzimäzekse ozutti Annile kohtat, kudamil kazvettih marjat da pripivöičči:
– Kävele vai sie, kus minä nävyn da kuulun.
(P. Sem’onov. Puhtasjärven Maša)

Harjoitus 18

Luaji mallin mugah. Käytä III infinitiivan abessiivua. Malli: Pagizougo häi? – Häi ei voi olla pagizemattah.
Syögo häi? Juougo häi? Tulougo häi? Soittaugo sizär? Kielastaugo lapsi?

Harjoitus 19

Käytä pädeviä infinitiivua.
Tänäpäi pidäy (lähtie) aijombi.
Älä jätä astiet (pestä).
Tule (avvuttua).
Jo himoittau (ajua) kodih.
Huomei rubiemmo (valella) kazvoksii.
Myös otti minun sanakirjan (kyzyö).
Häi meni pihale (kävellä).
Erähät kazvokset ollah vie (kabrastua).
Tahtozin (juvva) čuajuu.
Läkkä kezoidu (kylbie).
Suovattan pidäy kyly (lämmittiä).
Hallot vie ollah (lad'd'ata).
Tahtotgo (syvvä)?
Myös algoi (pajattua).
Mene toizien lapsienke (kižata).
Tuli on jätetty (sammuttua).
Tänävuongi uvven vuvven kuuzi jäi (tuvva).
Kačo harjoitus tiedokonehel

VERBALISUBSTANTIIVAT

Harjoitus 20

Luve da kiännä. Keksi omat ezimerkit.
Opastuo: opastundu, opastumine
opastua: opastandu, opastamine
kyndiä: kynnändy, kyndämine
huogavuo: huogavundu, huogavumine
tulla: tulendu, tulemine
mustella: mustelendu, mustelemine
kiändiä: kiännändy, kiändämine

Harjoitus 21

Luaji mallin mugah.
Malli: En kielasta – kielastua – Olen heittänyh kielastandan.
En opastu, en rua, en kiännä, en ombele, en riäzitä, en nagra, en juo, en varrasta, en huogavu, en ajele, en luve.

Harjoitus 22

Muvvosta verbalisubstantiivu. Kirjuta uuzi virkeh.
Malli: On hyvä huogavuo suves. – Suves huogavumine on hyvä.
On hyvä elostua pihal, paista ystävienke, kävellä puistos, ajella gostih, nosta aijoi, juvva räkel.