LUGU 6

NOMINOIN VARDALOT

Nominat ollah yksivardalohizet libo kaksivardalohizet.

Yksivardalohizel nominal (ezim. meččy) on luja vokalivardalo (meččä) da heikko vokalivardalo (mečä). Niidy käytetäh ezim. illatiivas (meččä-h) da genetiivas (mečä-n).

Kaksivardalohizel nominal (ezim. lumi) on konzonantuvardalo (lun) da vokalivardalo (lume). Net lövvytäh partitiivas (lun-du) da toizis sijois (lume-n).

Yksivardalohizet nominat

a-vardalo oza - ozan - ozua kala, kana, čoma, oza, čura, oma, veza, vaza, pala, vaha, paha, maha, luja, briha, kuha, liha, boba, kova
velgu -vellan -velgua rungu, koiru, harakku, hukku, nuoru, hoikku, vuonu, aidu, aigu, laudu, lauttu, paikku, paidu, ruodu, jalgu, vihmu, muzavu, nieglu, ozavu, kurju, ikkun, madal
ä-vardalo hyvä – hyvän – hyviä kezä, jyvä, kylä, nenä, syvä, pyhä, vähä, igä, kerä, terä, pezä, nädžä
seiny – seinän – seiniä lehmy, päivy, silmy, heiny, ehty, mähändy, leppy, riähky, kylmy, kypsy, ižändy, emändy, köyhy, piäzendy, menendy, värtin, räččin, käbäl, riehtil
u-vardalo koivu - koivun - koivuu kulu, magu, lugu, algu, loppu, paju, mehu, brihačču, sugu, lindu, liedžu, kulku, redu, puzu, vilu, nižu, muru
y-vardalo pöly – pölyn – pölyy sygyzy, kyly, löy-ly, jyry, häly, kydy, mäly, höyry, pläkky, miäččy, sälgy, käby, čiäry, hyppy
o-vardalo loukko – loukon – loukkuo mado, kolo, levo, lagevo, eččo, kudo, keitto, meno, pajo, kujo, peitto, tulo, notko, n’ero, vero, ero, malto, rapakko, kadajikko, monikko, vardalo, pido, himo, elo
ö-vardalo perindö – perindön – perindyö pezevö, höblö, käbelö, kylvö, tyttö, čyöttö, yksikkö, nägö, lähtö
e-vardalo järvi – järven – järvie velli, jogi, lehti, suvi, talvi, kivi, lagi, mägi, regi, pilvi, räkki, korbi, koski, ongi, keski, sormi, nimi, nurmi, kezi
i-vardalo pappi – papin – pappii keppi, kodi, veikki, haugi, särgi, počči, vuitti, pučči, päčči, merki, mökki, mukki, kaži
diftongu – da pitkyvokalivardalo suu – suun – suudu puu, kuu, pii, pyy, suo, tie, siä, mua, piä, jiä, vyö
magei – magien – magiedu sogei, sagei, korgei, pehmei, ruskei, valgei, korgei, kebjei, libei, levei, kargei, kumei, karhei, šuorei
tulii – tulien – tuliedu kondii, niistii, azii, armii, hyybii
mučoi – mučoin – mučoidu mandžoi, kudžoi, varoi, čiučoi, paimoi, jänöi, keroi, yöliivoi, pilvoi
harmai – harmuan – harmuadu piirai, hiemai, hurai, urai, suappai, sarai
-aja, -uja, -oja, -ija-vardalot opastai – opastajan – opastajua opastui, sanelii, kirjuttai, ombelii, ruadai, pajattai, juoju, tuoju, kuhkuttai, soittai, lapsienkaččoi, kudoi
-äjä, -ijä, -yjä, -öjä-vardalot keittäi – keittäjän – keittäjiä lypsäi, kiändäi, kyndäi, kävelii, myöjy, syöjy, eččii, läžii, lyöjy
-ttoma-vardalo koitoi – koittoman – koittomua muarjatoi, razvatoi, lumetoi, loppumatoi, jallatoi, ozatoi, lapsetoi, pohjatoi, kuulematoi
-ttömä-vardalo nimetöi – nimettömän – nimettömiä mieletöi, väitöi, käitöi, perehetöi, perätöi, pilvetöi

Kaksivardalohizet nominat

Vokalivardalo VV, konsonantuvardalo CV

e-loppuhizet nominat
VV: -ie
CV: -t		 late – lattie-t – latet-tu kaste, aste, lähte, päre, ruoste, liče, peite, čoke, este;
!kolme on 1-vardalohine!
-hi, -li, -mi, -ni, -ri, -ksi, -psi -loppuhizet
VV: -he, -le, -me, -ne, -re, -kse, -pse
CV: -h, -l, -n, -r, -s		 tuohi – tuohe-t – tuoh-tu
huuli – huule-t – huul-du
lumi – lume-t – lun-du
sieni – siene-t – sien-dy
nuori – nuore-t – nuor-du
uksi – ukse-t – us-tu
lapsi – lapse-t – las-tu		 tuli, lapsi, kieli, meri, tuuli, nuori, hiili, hiiri, mieli, uni, lohi, iäni, puoli, riihi, suari, suoni;
!nimi, nurmi, sormi ollah 1-vardalohizet!
-zi-loppuhizet
VV: -ve, -vve, -je, -äi, -ie, -Ce
CV: t		 vezi – vie-t – vet-ty
mezi – meje-n – met-ty
kynzi – kynne-n – kyn-ty
tozi – tove-n – tot-tu
 vuozi, käzi, parzi, uuzi, kuuzi, viizi, täyzi, orzi;
! kezi on 1-vardalohine
-n, -l, -r-loppuhizet
VV: -ne, -le, -re
CV: -n, -l, -r		 joučen – jouččene-t – joučen-du
askel – askele-t – askel-du
sizär – sizäre-t – sizär-dy		 ahven, kämmen, vemmel, pienar, höyhen, nivel, sammal, tytär, pizar, sevoitar
-in-loppuhizet
VV: -ime
CV: -in		 pyhkin – pyhkime-t – pyhkin-dy avain, piirdin, kirjutin, kirjain, viivatin, syväin, kiinitin, uistin, kovazin
-as, -äs-loppuhizet
VV: -aha, -ähä
CV: -as, -äs		 hammas – hamba-ha-t – hammas-tu ahtas, lammas, lounas, taivas, kinnas, mätäs, lipas, valpas, vieras, nerokas, andilas, puhtas
-us, -ys, -os, -ös, -es –loppuhizet
VV. -kse
CV: -us,-ys,-os,-ös, -es		 kaglus – kaglukse-t – kaglus-tu
ostos – ostokse-t – ostos-tu
virites – viritekse-t – virites-ty		 kyzymys, vas-tavus, kannates, keskus, pastos, kylvös, kynäbrys, poikkevus, pielus
-es, -is-loppuhizet
VV: -ehe
CV: -es, -is		 mies – miehe-t – mies-ty
ruis – rugehe-t – ruis-tu		 nagris, kaunis, rais, kirves, kallis, huovis
-h-loppuhizet
VV: -he
CV: -h		 pereh – perehe-t – pereh-ty veneh, herneh, kimaleh, homeh, aloveh, kiireh, kegäleh, muureh
-vus, -vys, -hus, -hys-loppuhizet (abstraktizet)
VV: -uo, -yö
CV: -vut, -vyt, -ut, -hyt		 čomevus – čome-vuo-t – čomevut-tu rakkahus, rikkahus, tervehys, puhtahus, lujevus, sogevus, piduhus, levevys, pimevys, suurus, rauhus, laškus
-ut, -yt -loppuhizet
VV: -uo, -yö
CV: -ut, -yt		 kätkyt – kätkyö-t – kätkyt-ty lapsut, suohut, puuhut, lyhyt, tahnut, luuhut, järvyt
-ine-loppuhizet
VV: -ze
CV. -s		 sinine – sinize-t – sinis-ty alaine, čomaine, kirjaine, linduine, kuldaine, hob-jaine, pal’l’aine, raudaine, pak-kaine, puuhine, vedehine, yh-tehine, algusyö-mine

Harjoitus 1

Pane sanat monikon nominatiivah.
Virites, käzi, kaččoi, värtin, lippu, vihko, harjoitus, vuozi, loppumatoi, kuuzi, täyzi, kadai, ruadai, elo, uksi, parzi, tytti, jälgi, mägi, nurmi, lumi, riesku, vägi, tuuli, kohtu, vilu, šalgu, turbei, niistii, ombelii, kuldaine, väzymätöi, huoli, vičču, akku, mies, čomevus, laihu, härkin, joučen, mučoi, veri.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 2

Lövvä sanan algumuodo.
Malli: unes – uni
Lujah, kindahas, kirjuttimen, ruostiel, merespäi, sinizele, perehet, nagrehelpäi, vuvven, čiučoil, kudžoin, sarual, iänettömäh, päčis, brihačut, kirjastonhoidajale, jovespäi, tervehyön, nižus, kujoh, piiruale, kargiet, särrin, lippahah, lyhyölpäi, piäs, köyhäl, sällyt.
Kačo harjoitus tiedokonehel

YKSIKÖN PARTITIIVU

Kedä? Midä?
Yksikön partitiivan piättehet: -a, -ä, -o, -ö, -u, -y, -e, -i, -du/-dy, -tu/-ty
Yksivardalohizet sanat: Partitiivan piäteh liittyy lujah vokalivardaloh
vardalopiätehpartitiivu
boba (boba-)-abobu-a (a~u)
paikku (paikka-)paikku-a (a~u)
ikkun (ikkuna-)ikkunu-a (a~u)
opastui (opastuja-)opastuju-a (a~u)
ozatoi (ozattoma-)ozattomu-a (a~u)
kezä (kezä-)kezi-ä (ä~i)
päivy (päivä-)päivi-ä (ä~i)
värtin (värtinä-)värtini-ä (ä~i)
keittäi (keittäjä-)keittäji-ä (ä~i)
mieletöi (mielettömä-)mielettömi-ä (ä~i)
järvi (järve-)-ejärvi-e (e~i)
kodi (kodi-, koi-) -i kodi-i
keitto (keitto-, keito-)-okeittu-o (o~u)
perindö (perindö-)-öperindy-ö (ö~y)
koivu (koivu-)-ukoivu-u
kyly (kyly-)-ykyly-y
suu (suu-)-du/-dy suu-du
mua (mua-)mua-du
magei (magie-)magie-du
kondii (kondie-)kondie-du
harmai (harmua-)harmua-du
reboi (reboi-)reboi-du

Kaksivardalohizet sanat:

Partitiivan piäteh liittyy konsonantuvardaloh. Partitiivan piättehet ollah -du/-dy, -tu/-ty. Piättehet -du/-dy liitytäh -li, -ni, -ri, -mi, -n, -l, -r, -in -loppuhizen sanan heleväh konsonantah. Piättehet -tu/-ty liitytäh -hi, -zi, -ksi, -psi, -h, -as, -us, -es, is, -vus/vys, -ut/yt, -ine, -e -loppuhizen sanan kumieh konsonantah.
tuli-du/-dytul-du
uniun-du
nuorinuor-du
lumilun-du
joučenjoučen-du
vemmelvemmel-dy
piennarpiennar-du
avainavain.du
riihi-tu/-tyriih-ty
kuusikuus-tu
uksius-tu
vesivet-ty
ahtasahtas-tu
kagluskaglus-tu
kannateskannates-tu
pastospastos-tu
kauniskaunus-tu
perehpereh-ty
čomevusčomevut-tu
kätkytkätkyt-ty
linduinelindus-tu
latelatet-tu

Harjoitus 3

Pane sanat yksikön partitiivah.
Lehmy, myöjy, kieli, jälgi, sormi, leski, suari, suksi, torvi, hiili, hiiri, järvi, lapsi, uksi, ruadai, valpas, lipas, kylä, hädä, mägry, soba, koiru, kuivu, luja, čura, ikkun, harakku, humal, opastundu, čoma, kala, oravu, hoikku, velgu, paja, randu, nišku, nieglu, laihu, laukku, liigu, lauttu, laudu, raudu, sogei, karhei, hyppy, brihačču, vilu, muru, nižu, loukko, ero, kondii, jänöi, kudžoi, varoi, hurai, muarjatoi, väitöi, jallatoi, kaste, ruoste, vuozi, käzi, mezi, kynzi, uuzi¸ kirjain, viivatin, pereh, mätäs, hammas, alaine, kirjaine, rakkahus, kätkyt.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Persounapronominat partitiivas

minä - minuumyö - meidy
sinä - sinuutyö - teidy
häi - händyhyö - heidy

Harjoitus 4

Luaji mallin mugah.
Malli: Minä olen ainos kois. – Minä puaksuh en ole kois. Minuu puaksuh ei ole kois.
Sinä olet ainos yliopistos.
Häi on ainos pihal.
Myö olemmo aiven mečäs.
Työ oletto aiven pellol.
Hyö aiven ollah kirjastos.

Harjoitus 5

Pane sanat yksikön genetiivah da partitiivah.
Vazaine, sappi, vieras, minä, olgi, kuldu, jyry, levevys, sinä, kinnas, abu, lippu, rottu, kiändämätöi, bokku, hyö, guarbalikko, hinnatoi, vanneh, työ, loppumatoi, lujevus, pättävys, ajai, myö, kuoreh, veza, häi.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Partitiivan käyttö

Partitiivu numerualoinke:

Harjoitus 6

Avua salbavomerkit. Kirjuta numerualat kirjaimil.
1. Minul on 3__________ (velli) ______________ da 2 _______________ (sizär)_____________.
2. Poimičus on 8 ____________(griba) _______________ da 6 __________ (sieni)____________.
3. Verkoh puutui 7___________________(särgi), 5 ________________ (haugi) ______________ da 9 ______________ (ahven)________________.
4. Mulloi meijän joukos oli 15 ___________________ (hengi), tänävuon on 12 ___________________.
5. Minä painan 50 ___________________(kilo) ________________.
6. Egläi buabale täydyi 67 ______________________ (vuozi) _____________.
7. Brihačču pani reppuh 1__________________ (kniigu) ___________________ da 4___________________ tetrattii.
8. Joga ristikanzal on 10 ___________________ (sormi) da 10 ___________________ (varvas)__________________.
9. Ezmässargen meil on 3 ___________________ (luvendo) __________________.
10. Kezäs kaži tabai 12 ________________ (hiiri)________________.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 7

Luve, kiännä, eroita numerualat da partitiivas olijat sanat.
Kuduas kuus on 30 (31, 28, 29) päiviä? Vuvves on kaksitostu kuudu. Kuus voi olla kolmekymmen yksi, kolmekymmen, kaksikymmen yheksä libo kaksikymmen kaheksagi päiviä. Kuut jagavutah nedälilöih. Joga kuus on nelli libo nelli puolenke nedälii. Nedälis on seiččie päiviä. Kaksi päiviä – suovattu da pyhäpäivy ollah lebopäivät. Päivy omas puoles jagavuu vuorokauzih. Vuorokavves on kaksikymmen nelli čuassuu. Čuasus on kuuzikymmen minuuttua. Minuutas on kuuzikymmen sekundua.

Partitiivu sananke äijy:

Harjoitus 8

Luaji mallin mugah
Malli: Minul on sevoitar. – Minul on äijy sevoitardu.
Minule tuli kirjaine.
Taivahas on pilvi.
Puun oksal istui lindu.
Buabal on kaži.
Joven rannas kazvau paju.
Pihua myöte astuu mies.
Kodiruavokse on annettu harjoitus.
Lehtes on kirjutus.
Oraskuul on pruazniekku.

Harjoitus 9

Vastua kyzymyksih.
1. Äijygo vuottu sinul on?
2. Äijängo vuottu elät Petroskois?
3. Äijygo lastu teijän perehes on?
4. Äijäsgo päivy tänäpäi on?
5. Äijygo hengie teijän joukos on?

Partitiivua tarviččijat verbit:

armastua (armastan, armastau, armastetah) muamua
atkaloija (atkaloičen, atkaloiččou, atkaloijah) omii
avvuttua (avvutan, avvuttau, avvutetah) buabua
čakata (čakkuan, čakkuau, čakatah) tyttyö
eččie (ečin, eččiy, ečitäh) avaindu
igävöijä (igävöičen, igävöiččöy, igävöijäh) tuattua
ihaloija (ihaloičen, ihaloiččou, ihaloijah) talvimeččiä
kuunnella (kuundelen, kuundelou, kuunnellah) muuzikkua
moittie (moitin, moittiu, moititah) sizärdy
mustella (mustelen, mustelou, mustellah) died’oidu
oppie (opin, oppiu, opitah) piiruadu
suvaija (suvaičen, suvaiččou, suvaijah) händy
toivottua (toivotan, toivottau, toivotetah) ozua
varata (varuan, varuau, varatah) äreviä koirua
vihata (vihuan, vihuau, vihatah) pahua ristikanzua
vuottua (vuotan, vuottau, vuotetah) keziä
äbäzöijä (äbäzöičen, äbäzöiččöy, äbäzöijäh) piendy lastu

Harjoitus 10

Luaji mallin mugah.
Malli: Sanelen omas ruavos. – Suvaičen omua ruaduo.
Sanelen omas koiras, omas lapses, omas muamas, omas buabas, omas linnas, omas hierus, omas tuatas, omas perehes, omas kois, omas sizäres.

Harjoitus 11

Eroita verbit, kudamienke käytetäh partitiivua. Tuo ezimerkit.
Eččie, löydiä, kävellä, suvaija, valella, vuottua, väzyö, opastuo, opastua, kiändiä, vestiä, andua, kirjuttua, pestä, itkie, moittie, pastua, sanuo, työndiä, muheloittua, vardoija.

Harjoitus 12

Luve runo. Lövvä kai partitiivas olijat sanat.
Midä minä suvaičen
Suvaičen pakkastu,
puhtastu lundu.
Yövuoron jälles –
magiedu undu.
Suvaičen lehtii,
korgieloi pilvii.
Suvaičen šelailla
palavii hiilii.
Suvaičen čotaija
čäigyjii tiähtii.
Tahtozin taivahas
läbi kai nähtä.
Armahas kaivozes
ammuldua vetty.
Se on ku hobjattu,
juohattau metty.
Suvaičen huondestu,
žiälöičen ehtiä.
Ihastun, koivu kos
ripoittau lehtie.
Suvaičen kengätä
čuuruu myö astuo,
Kezäkuun vihmas
kaikkineh kastuo.
Enimäl suvaičen
karjalan kieldy.
Kandau se sydämel
rahvahan mieldy.

(V. Veikki)

Harjoitus 13 Luaji mallin mugah.
a) Malli: Liha on veres. – Pidäy ostua veresty lihua.
Čuaju on vägevy.
Päppi on pehmei.
Kannates on sagei.
Maido on razvatoi.
Vezi on vilu.
Hapainmaido on notkei.
b) Malli: Karjalan järvet ollah puhtahat. – Karjalas on puhtastu järvie.
Yliopiston opastujat ollah erilazet.
Linnan koit ollah korgiet.
Buaban paikat ollah kirjavat.
Tytön pluat’at ollah vaste ommeltut.
Laukan leivät toiči ollah kovat.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Partitiivu kieldovirkehis

Harjoitus 14

Luaji kieldovirkehet.
Malli: Sie nägyy kodi. – Sie ei nävy kodii.
Sie nägyy meččy, ristikanzu, kondii, järven randu, koin levo, tuli, savvu, joukko lastu, teijän hieru, meijän peldo.

Harjoitus 15

Avua salbavomerkit.
1. Vie en syönnyh (murgin).
2. Minul ei ole (aigu).
3. Egläi myö emmo nähnyh (sinä).
4. Lapsele ei ostettu (boba).
5. Sit mečäs ei kazva (koivu).
6. Hänel ei ole (huoli) nimis.
7. Työ etto nähnyh (hädä).
8. Vie ei mennyh ni (kuu).
9. Lumel ei nägynyh ni (yksi jälgi).
10. Eigo sinul lövvy (se kirju)?
11. Eigo sizär suannuh (kirjaine)?
12. Kyläs vie ei nostettu (kirikkö).
13. Meijän hierus ei ole (jyrky mägi).
14. Kois ei olluh ni (muruine leiby).
15. Heil ei tävvy vai (linnunmaido).
16. Tänäpäi emmo lämmitä (päčči).
17. (Se perindö) ei säilytetty.
18. Muamo vie ei naittanuh (poigu).
19. Buabo ei pastanuh (päppi).
20. (Moine vilu talvi) vie ei olluh.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Partitiivu post – da prepozitoinke

Harjoitus 16

Avua salbavomerkit.
1. Sukset oli pandu (seiny) vaste.
2. (Rastavu) vaste kai pereh kerävyi yhteh.
3. (Tie) myöte ajoi kaksi autuo.
4. Ainos kai pidäy azuo hänen (nenä) myöte.
5. Tulin tänne enne (sinä).
6. Ruavot pidäy loppie enne (pruazniekku).
7. Jälles (jugei päivy) on hyvä huogavuo kois.
8. Tuatto tuli kodih jälles (muamo).
9. Ilmai (häi) en ruohti ruadua sidä.
10. Ei ole sygyzyy ilmai (vihmu).
11. Koiru juoksi kohti (meččy).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Musta! Abessiivu -ttah/-ttäh: ilmai koirua = koirattah

Harjoitus 17

Avua salbavomerkit.
(Suolu) ei ole magei.
Laukas nimidä et osta (jengu).
(Kala) rokkua et keitä.
Karjalas ei ole talvie (lumi).
Ei olluh karjalastu taloidu (päčči).
(Nero) nimidä ei rodei.
Häi jo kaksi vuottu eläy (pereh).
On jugei löydiä hyvä ruado (opastundu).
Jäin tänäpäi (murgin).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Komparatiivu partitiivanke:

Avua salbavomerkit.
1. Muamo on vahnembi (tuatto).
2. Tie on leviembi (troppu).
3. Linnu on suurembi (kylä).
4. Kaivovezi on puhtahembi (järvivezi).
5. Kana on kirjavembi (kukki).
6. Tyttö on vagavembi (brihačču).
7. Pluat’t’u on valpahembi (paidu).
8. Virši on jugiembi (poimičču).
9. Jogi on pitkembi (oja).
10. Heinykuu on räkembi (kezäkuu).
11. Reboi on viizahembi (hukku).
12. Äijypäivy on kallehembi (muu pruazniekku).
13. Kažinpoigu on pienembi (kudžu).
14. Kodi on korgiembi (mökki).
15. Vagoi on magiembi (garbalo).

Partitiivu sananke joga

Harjoitus 18

Luaji virkehet mallin mugah.
Malli: joga (vuozi) – Joga vuottu minä ajelen suveh.
Joga (čuassu, päivy, nedäli, kuu, huondes, ehty, talvi, kevät, sygyzy, kezä)
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 19

Luve, kiännä da ozuta sanat partitiivas.
Tuatto kandau vetty. Mečäs on äijy siendy. Pihal on lundu. Laukas myvväh leibiä, maiduo, lihua da kaikkie muudu. Tyttö kirjuttau kirjastu. Buabo nieglou sukkua. Ikkunal oli kaksi kukkastu. Perehes on äijy lastu. Meil ei ole koirua. Tänäpäi muamo ei pastanuh piiruadu.

Harjoitus 20

Käytä partitiivua.
1. Linnas puutui nähtä (tuatto)
2. (Oma kieli) ei pie unohtua.
3. Täydyygo (syömine) päiväkse?
4. Ei hänel ole (huoli) nimis.
5. Tänäpäi en vie lämmitännyh (päčči).
6. Jo kaksi vuottu opastun (suomen kieli).
7. Älä laske (vieras koiru) senčoih.
8. Vuotan (sinä) gost’ih.
9. Linnaspäi tulduu velli lähti kaččomah (hieru).
10. Kaikes häi viäritti (velli).
11. Pihal panou (lumi).
12. Älä avua (uksi).
13. Tuatto rakendau (kodi).
14. Enne perehis oli äijy (lapsi).
15. Joga (kezä) minä ajelen buaballuo kyläh.
16. Lad’d’aimmo kaksi pino (halgo).
17. Pertis ei ole (tuli).
18. Čidžil on kolme (tytär).
19. Buabo nieglou (sukku).
20. Mies vedäy järvespäi (verko).
21. Meijän kois on äijy (ennevahnalline vehkeh).
22. Velli kyndäy (peldo).
23. Tuatto pidäy (valpas paidu).
24. Nedälis kerävyi (pezevö).
25. Kuhas on vähä (ruodu).
26. Lövvä kuvas kaksi (ero).
27. Luaji vahnas pluat’as (ripakko).
28. Täl sanal ei ole (yksikkö).
29. En nikonzu nähnyh (kondii).
Kačo harjoitus tiedokonehel

OBJEKTU

Objektusijat ollah: partitiivu da akkuzatiivu.

Yksikön akkuzatiivu:
1) I akkuzatiivu (genetiivan jyttyine) -n
kalan, kirjazen, lapsen
2) II akkuzatiivu (yksikön nominatiivan jyttyine)
kala, kirjaine, lapsi
Monikon akkuzatiivu on monikon nominatiivan jyttyine: -t

Loppuh suadu ruado libo se, kudai tahtotah suaja loppuh ⇒ Objektan sijannu akkuzatiivu:
Minä luvin tämän kniigan.
Buabo kirjutti kirjazen.
Muamo keitti murginan.
Tuatto nostau koin.
Huomei pezemmö lattiet.
Egläi pezimmö lattiet.
Tytöt pestäh lattiet.
Pidäy pestä lattiet.
Peze lattiet.
Peskiä lattiet.

Jatkui ruado ⇒ Objektan sijannu partitiivu:
Minä luven tädä kniigua.
Buabo kirjuttau kirjastu.
Muamo keittäy murginua.
Tuatto nostau kodii

Ainehsanat, abstraktusanat ⇒ Objektan sijannu partitiivu:
Minä juon vetty.
Hengitän puhtastu ilmua.
Kyzyn abuu.
Ostan jauhuo, kannatestu, leibiä.

partitiivua tarviččijat verbit ⇒ Objektan sijannu partitiivu:
Varuan tädä koirua.
Kuundelen muuzikkua.
Ečin avaindu.
Suvaičen händy.

kieldovirkeh ⇒ Objektan sijannu partitiivu:
En luadinuh kodiruaduo.
Häi ei keittänyh murginua.
En tuonnuh halguo.
Älä avua ikkunua.
Älgiä peskiä latettu.

II akkuzatiivu:
1. Imperatiivuverbilöinke: Syö tämä leibypala. Laskekkua kaži pihale. Lugekkua tämä kniigu.
2. Verbinke pidäy + I infinitiivu: Pidäy syvvä tämä leibypala. Pidäy ostua uuzi paidu.
3. Monikon 3. persounan verbienke: Hyö nostettih kyly. Opastujat kirjutettih sanelu.

Harjoitus 21

Luve, sellitä sijoin käyttö.
Minä tuon halguo.
Minule pidäy tuvva halguo.
Minä tuon senčois varustetut hallot.
Minule pidäy tuvva senčois varustetut hallot.
Häi keittäy murginua.
Häi keittäy murginan.
Sinä pastat piiruadu.
Sinä pastat piiruat.
Myö keriämmö muarjua.
Myö keriämmö kai kypsät muarjat.
Työ niitättö heiniä.
Työ niitättö kai heinät.
Hyö juotetah vazua.
Hyö juotetah vaza.

Harjoitus 22

Muuta virkehet mallin mugah.
Malli: Minä panen päčin lämmäh. – Minule pidäy panna päčči lämmäh.
Sinä syötät lehmän.
Häi tuou rengin vetty.
Myö ruokimmo pertin.
Työ pezetättö lapsen.
Häi keittäy murginan.
Hyö kynnetäh peldo.

Harjoitus 23

Luaji mallin mugah.
Malli: Minul on kaži. (ottua) – Minul ei ole kažii. Tahton ottua kažin.
Hänel on koiru. (ottua)
Sinul on sanakirju. (ostua)
Meil on lehmy. (ostua)
Teil on hebo. (ostua)
Heil on oma kodi. (rakendua)
Buabal on syömisty. (ostua laukas)
Muamal on kirjavu paikku. (lahjoittua)
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 24

Nominatiivu, akkuzatiivu vai genetiivu?
1. Lapset istutettih puu.
2. Puu kazvoi korgiekse da šuoriekse.
3. Puun oksat oldih ylen pitkät.
1. Jo egläi myöhä ehtäl kirjutin sinulles kirjazen.
2. Pidäy työndiä kirjaine tänäpäi.
3. Kirjazen lopus sanon tervehytty kaikile tuttavile.
1. Tuatto kaivoi koin edeh kaivon.
2. Kaivon syvys on 5 metrii.
3. Teilegi pidäy kaivua kaivo.

Harjoitus 25

Kiännä karjalakse.
1. Уже ли ты приготовила обед? Valmistitko jo päivällisen?
2. Не нужно забывать родной язык. Ei pidä unohtaa äidinkieltä
3. Девушка надела красивое платье. Neiti puki ylleen kauniin leningin
4. У него нет этой книги. Hänellä ei ole tätä kirjaa
5. Мы пригласили его к нам на ужин. Kutsuimme hänet meille illalliselle
6. Ребенку купили яркую игрушку. Ostin lapselle hienon lelun
7. Брат принес домой котенка. Veli toi kotiin kissanpennun
8. В этом году очень много черники. Tänä vuonna on hyvin paljon mustikoita
9. Я люблю собирать грибы. Kerään mielelläni sieniä
10. У меня нет ни брата, ни сестры. Minulla ei ole veljeä eikä sisarta
11.Каждое лето я езжу на дачу. Menen joka kesä mökille
12. Здесь нет свободного места. Täällä ei ole vapaata paikkaa
13. Подарю эти цветы маме. Annan nämä kukat äidille
14. Отец расколол все дрова. Isä hajoitti koko linnan ?????
15. В воскресенье надо испечь пирог. Sunnuntaina pitää paistaa piirakoita

Harjoitus 26

Partitiivu vai akkuzatiivu?
1. Tuatto osti minule (uuzi suksi)
2. En tahto panna piäle (tämä pluat’t’u) 3. Pidäygo varustua (syömine) ?
4. Tyttö istutti (čoma kukkaine)
5. Ehtän ečiimmö (se kirjaine)
6. Tänäpäi pidäy lugie (kirju) loppussah.
7. Muamo syötti (lapsi) da uinotti.
8. Huomei ruokimmo (oma piha)
9. Anna (vuarupaikku)
10. Suovattan pezen kai (late)
11. Ongo täs järves (kala) ?
12. Pihal kerävyi (rahvas)
13. Äijygo (hengi)
on teijän perehes?
14. (Se lapsi) ristittih egläi
15. Onbo hänel (oza)
16. Brihačču kaimai (kirjutin)
17. Ei jiännyh ni (muruine leiby)
18. Sinä viärität (minä) kaikes
19. Naine riičii (villaine paidu)
20. Lope (neče pagin)
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 27

Muuta virkehet muga, gu tulis akkuzatiivuobjektu.
Tänäpäi vie en syönnyh murginua.
Emmo nähnyh tädä tyttyö 2 vuottu.
Myö lad’d’uammo halguo.
Toin viritesty saruaspäi.
Muamo pezettäy lastu.
Opastujat kirjutetah saneluu.
Ei pie ruokkie pertii uvvessah.
Luven tädä kerdomustu jo tostu kerdua.
Joga päiviä varustan ildastu seiččemel.
En tahto ottua kažii.

IMPERATIIVU

verbiyksikön 2.monikon 2.
anduaanna - älä annaandakkua - älgiä andakkua
keittiäkeitä - älä keitäkeittäkkiä - älgiä kiettäkkiä
kaččuokačo - älä kačokaččokkua - älgiä kaččokkua
kuččuokuču - älä kučukuččukkua - älgiä kuččukkua
jiäjäjiä - älä jiäjiägiä - älgiä jiägiä
suajasua – älä suasuagua – älgiä suagua
atkaloijaatkaloiče – älä atkaloičeatkaloikkua – älgiä atkaloikkua
igävöijäigävöiče – älä igävöičeigävöikkiä – älgiä igävöikkiä
tuvvatuo – älä tuotuogua – älgiä tuogua
myvvämyö – älä myömyögiä – älgiä myögiä
kerätäkeriä – älä keriäkeräkkiä – älgiä keräkkiä
mennämene – älä menemengiä – älgiä mengiä
tullatule – älä tuletulgua – älgiä tulgua
pestäpeze – älä pezepeskiä – älgiä peskiä
viertäviere – älä vierevierkiä – älgiä vierkiä

Yksikön 2. persounas imperatiival ei ole tunnustu. Käytetäh verbilöin vokalivardaluo. Yksivardalohizis verbilöis on heikko vokalivardalo.

Monikon 2. persounas imperatiival tunnukset ollah:
1) -gua, -giä
tuvva, lyvvä, syvvä, myvvä, suaja, jiäjä (diftonguvardalo): syö-giä, juo-gua
olla, tulla, panna, mennä (konsonantuvardalo): ol-gua, pan-gua
2) -kua, -kiä
2-vardalohizet verbit (konsonantuvardalo): ommel-kua, juos-kua, avak-kua
Musta! -Vta, -Vtä-loppuhizet verbit: leikata - leikat+kua = leikakkua (assimil’atsii)
3) -kkua, -kkiä
1-vardalohizet verbit (heikko vokalivardalo): sano-kkua, kirjuta-kkua, luve-kkua, eči-kkiä

Kieldomuodo: älä + yks. 2. pers. imperatiivu
älgiä + mon. 2. pers. imperatiivu

Harjoitus 28

Pane verbit imperatiivah (myöndö- da kieldo-muodoh).
Malli: Osta – älä osta – ostakkua – älgiä ostakkua
Tuo, syö, kačo, mene, tule, kävy, opastu, kuundele, kävele, luve, kirjuta, pajata, rua, azu, luaji.

Harjoitus 29

Luaji mallin mugah.
Malli: Minä kirjutan kirjazen. – Kirjuta kirjaine.
Minä sanelen suarnan.
Minä annan sinule ongiruagan.
Minä ostan kirjan.
Häi ombelou mekon.
Häi tuou miäčyn.
Häi luadiu lautan.
Työ kiännättö tekstan.
Työ kirjutatto anomuksen.
Työ salbuatto veriän.
Sinä kohendat levon.
Sinä työnnät kažin pihale.
Sinä pezet lattien.

Harjoitus 30

Muuta virkehet imperatiivah mallin mugah.
Malli: andua avain – anna avain – andakkua avain
leikata leibiä, tuvva vetty, kohendua suappuat, čakata lastu, kerätä siendy, syvvä murgin, pestä late, niegluo alazet, tuvva poimičču, suvaija poigua.

Harjoitus 31

Luaji mallin mugah.
a) Malli: Sinä kävelet pihal. – Kävele pihal.
Sinä ostat lihua, kačot ikkunah, ruat pellol, opastut hyvin, tulet tänne, menet kodih, annat vetty, nouzet aijoi, juokset sinne, avvutat muamua, luvet kirjan loppuh sah, kirjutat kirjazen.
b) Malli: Työ voitto ruadua hyvin. – Ruadakkua hyvin.
Työ voitto mennä pihale, syvvä murginan, juvva maiduo, pestä lattiet, lämmittiä kylyn, lugie parembi, paista karjalakse.

Harjoitus 32

Muuta kieldovirkehih (indikatiivan preezensu da imperatiivu).
Malli: Tuo vetty. – Älä tuo vetty. – En tuo vetty.
Osta leibiä. Musta tuatan sanat. Luve tekstu. Juo čuajuu. Vie piiruat died’oile. Anna koirale syvvä.

Harjoitus 33

Luaji mallin mugah.
Malli: Ei sua mennä sinne. – Älä mene sinne. – Älgiä mengiä sinne.
Ei sua lugie pimies, luadie nenga, ruadua kirikköpruazniekkoin, juvva ligahistu vetty, uskuo kaikkii, koskie händy, niärittiä koirua, suuttuo vahnoin piäle, ozuttua kaikile omua tabua.

Harjoitus 34

Kiännä karjalakse.
Купи хлеба и молока. Osta leipää ja maitoa
Закрой дверь. Sulje ovi
Принеси воды. Tuo vettä
Купи словарь карельского языка. Osta karjalan kielen sanakirja
Посади дерево. Istuta puu
Почисти картошку. Kuori perunat
Помоги сестре. Auta sisarta
Вымой посуду. Pese astiat
Не топи баню сегодня. Älä lämmitä saunaa tänään
Не ходи в гости. Älä mene kylään
Не ешь сладкого. Älä syö makeaa
Не кричи. Älä huuda

Harjoitus 35

Pane sanat oigieh muodoh
Kaži tabai (hiiri).
Lapset kerävyttih kezäkse (tuatto) kodih.
Petroskoi on (Karjal) piälinnu.
Rahvas kylvettih (ruis).
Muamal kivistäy (piä).
Muamo niegloi minule (sukku).
Sizär on nuorembi (velli).
(Tie) vieres kazvau koivu.
Pihalpäi kuului (lapsi) itku.
Buabo lugou lapsile (suarnu).
Buabo lugi lapsile (suarnu).
Sygyzyl keräimmö (sieni).
Tuo (vezi).
Meijän perehes on nelli (hengi).
Lapsi varuau (koiru).
Muamo valoi (juodu maido).
Naine pastoi (piirai).
Mies hivou (veičči).
Mies hivoi (veičči).
Hierus ei olluh (kirikkö).
(Pappi) kaglas oli hobjaine ristu.
Täs linnas minä olen ezmästy (kerdu).
Häi suvaiččou vai omua (iče).
Kirjazen (loppu) sizär sanou tervehytty muamale.
Tyttö pyhkii latettu (vastu).
Roinnou huomei hyvä siä, kaikin lähtemmö (niitty).
(Nimilippu) oli kirjutettu (piälikkö) nimi, sugunimi, ammatti.
(Očču) brihačul oli pahku.
Jugiembat (ruado) ruattih miehet.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Syömizet da juomizet:

Sanasto:
Valmistua, keittiä, keitellä (=žuarie), kiehuttua, pestä, leikata, pastua.
Syömine, eineh, algusyömine, jälgisyömine; huondesvero, murgin, lounat, ildaine.
Liha (pedran-, hirven-, lehmän-, lambahan-, kananliha), kala, jäičät, sienet.
Keitto, liemi, rokku, boršči, kapustukeitto.
Lihasyömizet: pihu, leikosliha, pilkosliha, katliettu, kapustukiäreh.
Ližäteh: kartohku, kartohkupudro, riissu, grečču, makaronat, kazvokset.
Maijos luajitut syömizet: ruahto, voi, kannates, juusto.
Pastokset: val’l’oi, čupukku, piirai (ruahtopiirai, muarjupiirai, hapainpiirai, keitinpiirai), šipainiekku, pyöräkkö, pärpäččy, olan’n’u.
Magiezet: n’amu, zuahari, ahavoittu nagris.
Juomizet: kampottu, kahvi, limonuadu, maido, čuaju, morsu, mehu, vuassu, hapainmaido.

Harjoitus 36

Luve da kiännä vuoropaginat:
– Midä sinä syöt huondeksel?
– Huondeksel minä syön pudruo (kiiselii, kagruhiudalehii).
– Midä sinä juot huondeksel?
– Minä juon guarbalomorsuu (kahvii, čuajuu).
– Syötgo sinä yöl?
– Minä en syö engo juo yöl.

Harjoitus 37

Vastua kyzymyksih:
1. Midä sinä syöt huondeksel (päiväl, illal)?
2. Midä sinä juot huodeksel (päiväl, illal)?
3. Midä sinä suvaičet syvvä, juvva?
4. Maltatgo sinä pastua? Midä pastat?
5. Midä sinä ostat laukas?
6. Midä sinä juot da syöt joga päiviä?

Harjoitus 38

Luve da kiännä tekstu. Vastua kyzymyksih.
Vuassu
Mittumiii juomizii myö nygöi vai emmo juo! Voibi ostua kaikkie, midä vai tahtot. A tiijättögo, midä juodih karjalazet ennevahnas? Čuaju heile tuli käyttöh vaste tämän iellizen vuozisuan allus. Enne rakkahal juodih hapainmaiduo da vuassua. Vuassupučči oli joga karjalazes talois, sidä juodih iče da gostitettih gostii. Vuassua piettih hyvänny da magiennu juomizennu. Sanottih, gu “vuasan juoduu vačale ylen hyvä tulou.” Vaigu sen luadijes hälyy oli äijy. Sih pidi olla hyvä nero da aigua. Varustettu vuassu muigeni kaksi-kolme päiviä. Pučči oli katettu puukattiel. Vuassupuččii täydyi hätkekse: sinne ainos ližäiltih vetty, kuni vai täydyi vägie. Vuassua karjalazet piettih omal stolal joga syöndyveruo.
(Oma mua – lehtie myöte)
1. Midä juodih karjalazet ennevahnas?
2. Mittuine juomine vuassu on?
3. Ostettihgo vuassua laukas?
4. Konzu juodih vuassua?

Harjoitus 39

Avua salbavomerkit.
a) Juotgo sinä (mehu)?
Osta laukas (liha da riissu).
Minä iče maltan keittiä (kapustukeitto).
Suvaičetgo sinä (vastelypsetty maido)?
Ennevahnas karjalazet enimyölleh syödih (kala).
Päivykois lapsile puaksuh annetah (kampottu).
Voinan aigua ei olluh (leiby).
Tuatto ainos ližiäy keittoh (kannates).
Joga (pyhäpäivy) buabo pastau (šipainiekku, pyöräkkö, hapainpiirai).
Älä syö äijy (n’amu)!
b) Minä (syvvä) leikoslihua kartohkupudronke.
Sinä joga ildua (juvva) kupin maiduo.
Muamo (keittiä) kiisselii garbalos.
Buabo (pastua) ylen magieloi piirualoi.
Työ (valmistua) ruahtuo ildazekse.
(Leikata) leibiä!
(Pestä) astiet!
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 40

Arbua arbaitukset.
Mies muas, tukku tuules.
Minuu ei syvvä, minuttah vähä syvväh.
Mi on kallehembi kaikkie?
Raudaine latehut, kagraine katehut.
Valgei kuori, keldaine syväin.
Yhkäy, ähkäy, päčil nouzou.

Vastavukset: Čupoi riehtiläl, nagris, leiby, taigin, suolu, jäiččy

Harjoitus 41

Luaji mallin mugah.
Malli: Leiby – Tämä on leiby. Ei sua syvvä tädä leibiä.
Muarju, keitto, kalarokku, čupukku, pudro, nagris, kiiseli, griba, kala, n’amu.

Harjoitus 42

Luve da kiännä sanondat
Syöndyaigu on rauhuaigu: ni ruočči piädy ei leikkua.
Midä käzi kiändäy – sidä suu suurdau.
Kylmännyh ei usko lämmäh puutundah, nälgähine – kylläl syöndäh.
Päčči da vačču velgah ei vuoteta.
Tänäpäi hos häkkii syö, huomei yksikai on nälgy.