LUGU 5

PREEZENSU

Preezensan myöndömuodo:

persounuyksikkömonikko
1vardalo + -nvardalo + -mmo/mmö
2vardalo + -tvardalo + -tto/ttö
3vardalo + -u/ypassiivan vardalo + -h

Preezensan kieldomuodo:

persounuyksikkömonikko
1en + vardaloemmo + vardalo
2et + vardaloetto + vardalo
3ei + vardaloei + passiivan vardalo

Keittiä
minä keitänminä en keitä
sinä keitätsinä et keitä
häi keittäyhäi ei keitä
myö keitämmömyö emmo keitä
työ keitättötyö etto keitä
hyö keitetähhyö ei keitetä

Yksivardalohizien verbilöin vardalot:

1.1. ua-loppuhizet: kirjuttua
minä kirjutan, en kirjuta
häi kirjuttau, ei kirjuta
hyö kirjutetah, ei kirjuteta

1.2. iä-loppuhizet: kiändiä
minä kiännän, en kiännä
häi kiändäy, ei kiännä
hyö kiännetäh, ei kiännetä

Musta!
vediä – vien, vedäy, vietäh
pidiä – pien, pidäy, pietäh
tiediä – tiijän, tiedäy, tietäh

2.1. uo-loppuhizet: astuo
minä astun, en astu
häi astuu, ei astu
hyö astutah, ei astuta

2.2. uo-loppuhizet: sanuo
minä sanon, en sano
häi sanou, ei sano
hyö sanotah, ei sanota

3.1. ie-loppuhizet: eččie
minä ečin, en eči
häi eččiy, ei eči
hyö ečitäh, ei ečitä

3.2. ie-loppuhizet: lugie
minä luven, en luve
häi lugou, ei luve
hyö lugietah, ei lugieta

4.1. -ja/ -jä, -va/-vä-loppuhizet (yksitavuhizet): suaja
minä suan, en sua
häi suau, ei sua
hyö suajah, ei suaja

4.1. -va/-vä-loppuhizet (yksitavuhizet): syvvä
minä syön, en syö
häi syöy, ei syö
hyö syvväh, ei syvvä

Musta! kävvä – kävyn, kävyy, kävväh

4.2. -jä/-jä-loppuhizet (monitavuhizet): kabaloija
minä kabaloičen, en kabaloiče
häi kabaloiččou, ei kabaloiče
hyö kabaloijah, ei kabaloija

Harjoitus 1

Taivuta verbit yksikön 1. da 3. persounas, monikon 3. persounas.
I. Ostua, nagrua, maltua, kivistiä, istuo, kyzyö, seizuo, nevvuo, ruohtie, tervehtie, itkie, käskie, lähtie, voija, juvva, myvvä.
II. Kandua, avvuttua, vuottua, keittiä, kuččuo, havaččuo, rikkuo, kaččuo, oppie, luadie, hyppie, loppie, tundie, igävöijä, kunnivoija, suvaija.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 2

Yhtistä.
minämaltatto
sinäostan
häikielastammo
myövuotetah
työpajattau
hyöavvutat

Harjoitus 3

Luaji mallin mugah. Malli: Minä suitan – häi suittau
Minä mečästän
Minä tiijän
Minä niäritän
Minä emändöičen
Minä havačun
Minä jiän
Minä tahton
Minä lyön
Minä ruan
Minä ryvin
Minä syllen
Minä kytken

Harjoitus 4

Pane verbit yksikön 3. persounah.
Velli (lugie) kirjua
Lapsi (hyppie) lattiel
Pieni brihaččuine (opastuo) kävelemäh
Buabo (eččie) avaindu
Died’oi (ajua) huomei bunukoin luo linnah
Kedä se naine (kyzyö)?
Minun lapsi ainos (syvvä) hyvin
Tämä koiru puaksuh (haukkuo) tyhjiä
Viego häi (kirjuttua) sidä samastu kirjastu?
Susiedu päivät (haravoija) heinii
Illal ukko (lähtie) ongele
Tänäpäi häi (myvvä) kai lihat
Kusbo häi sinuu (vuottua)?
Tyttö (liedžuo) pihas
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 5

Luaji mallin mugah.
Malli: Minä vuotan sinuu viizitostu minuuttua. – Häi vuottau sinuu viizitostu minuuttua.
Myö lopemmo ruavon. – Hyö loppietah ruado.
Minä kirjutan sinule kirjazen.
Minä suvaičen händy.
Myö huogavummo huomei.
Myö levitämmö heinät.
Minä ajan Piiterih.
Minä maltan uidua.
Myö suutummo heijän piäle.
Myö riäzitämmö lastu.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 6

Pane salbavomerkilöis olijat verbit myöndö – da kieldomuodoh.
Malli: Sinä (andua) – sinä annat, sinä et anna.
minä (eččie)
häi (kandua)
hyö (lugie)
myö (vestiä)
työ (kohendua)
lapset (luadie)
naine (kaččuo)
velli (oppie)
sinä (kastua)
minä (keittiä)
myö (kuččuo)
työ (tahtuo)
buabo (rygie)
häi (suvaija)
muamo (emändöijä)
sinä (pergua)
hyö (ottua)
myö (tiediä)
mies (kyndiä)
sinä (kirguo)
opastai (kirjuttua)
tyttö (laihtuo)
tuatto (jiäjä)
työ (suaja)
brihačču (tuvva)
minä (sugie)
sinä (kabaloija)
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 7

Luaji mallin mugah.
Malli: Minä: Minä en opasta suomen kieldy. – Minä opastun suomen kieldy.
Sinä, häi, myö, työ, hyö, opastui, opastai.

Harjoitus 8

Luaji kieldovirkehet.
Malli: Minä suvaičen muata. – Minä en suvaiče muata.
Lapsi elostau hil’l’akkazin
Buabo pajattau pajuo
Sevoitar ajau kodih
Hänel kivistäy piädy
Myö avvutammo sinuu
Tuatto mečästäy
Minä laihtun päivy päiviä
Vahnembat uskotah lapsen sanoih
Työ tahtotto mennä meččäh
Minä opastun školas
Sinä suutut tyhjän täh
Minä ruohtin luadie tuttavuttu
Buaban lehmy puskou
Opastui luadiu kodiruaduo
Minä luven kniigua
Sinä syöt kalua
Työ jiättö sinne
Myö voimmo tulla tänäpäi
Tyttö palmikoiččou tukkii
Hyö atkaloijah sinuu
Opastai opastau karjalan kieldy
Lapsi ellendäy karjalakse
Mies ruadau yöt dai päivät
Naine ombelou hyvin
Buabo nieglou illoil
Died’oi kävyy kalastamah
Tyttö lugou äijän
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 9

Vastua kyzymyksih. Vastates käytä kui myöndö-, mugagi kieldomuoduo.
1. Avvutatgo sinä muamua? Elostatgo nuoremban vellenke?
2. Lämmitätgo päččii?
3. Maltatgo keittiä syömisty? Keitätgo iče murginua? Murginoičetgo kois?
4. Ostatgo sinä tänäpäi leibiä?
5. Pajatatgo sinä? Nagratgo puaksuh?
6. Kalastatgo puaksuh? Mečästätgo?
7. Elätgo sinä Suomes? Opastutgo sinä opistos? Ruatgo sinä toimittajannu?
8. Suksitatgo talvel? Luajitgo lumiukkuo?
9. Kylvetgo kezoidu kezäl? Päivitytgo?
10. Kačotgo illal televiizorua? Luvetgo huondeksel lehtie?
11. Havačutgo aijoi huondeksel?
12. Suvaičetgo sinä magiedu?
13. Lähtetgo huomei teatrah?
14. Vihmuugo tänäpäi? Pastaugo päiväine?

Harjoitus 10

Kirjuta verbilöin I infinitiivu.
Vien, lyöy, ruammo, äbäzöiččöy, nevvotah, lyvväh, ozuttau, peitämmö, pyhkin, huogavut, koskou, jätättö, nagretah, löyhkämmö, voi, myöhästyt.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 11

Täytä taulukko:
I infinitiivuminäsinähäimyötyöhyö
kuduo
luadie
laskie
kabaloija
hengittiä
myvvä
sammuttua

Harjoitus 12

Pane verbit indikatiivan preezensan pädeväh muodoh.
Karjal (sijoittuo) Ven’an luodehes
Minä (eliä) täs linnas
Pertis vie (palua) tuli
Häi (ei, syvvä) magiedu
Myö (lähtie) ehtäl gostih
Midä sinä (eččie)?
Mies (kandua) jugiedu takkua
Tänäpäi (luvva) kai heinät
Kunne häi (ajua)?
Lapsi (vuottua) muamua kodih ruavospäi.
Myö (opastuo) yliopistos ezmästy vuottu
Mittustu lehtie sinä (lugie)?
Hyö (astuo) laukkah
Tänäpäi (vihmuo) kogo päivän
Joga päiviä myö (kävvä) kirjastoh
Häi (tahtuo) lähtie aijembi
Minä (suvaija) kävellä meččiä myöte
Tyttö (kaččuo) ikkunah
Viego sinä (kirjuttua) samua kirjastu?
Lähtenöy häi moizel siäl meččäh, ga myös (kastuo)
Huomei työ (sanuo) kaiken toven
Vierahat lapset (kazvua) terväh
Huondeksel minä rakkahal (juvva) vägeviä čuajuu
Tämä koiru ainos (haukkuo)
Kukkaine (kukkie) jo tostu kerdua
Huomei (kaivua) kartohkat
Meile kai sukat (niegluo) buabo
Midä työ (ruadua)?
Häi kai (luadie) hyvin
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 13

Kiännä karjalakse.
1. Ребенок играет во дворе. Lapsi leikkii pihalla.
2. Что ты ищешь? Mitä työtä teet?
3. Он не понимает меня. Hän ei ymmärrä minua.
4. Ученик запишет эти слова в тетрадь. Oppilas kirjoittaa nämä sanat vihkoon.
5. Отец читает газету. Isä lukee lehteä.
6. Мы ждем тебя уже час. Odotamme sinua jo tunnin.
7. Брат учится в училище. Veli käy koulua.
8. Студенты переведут текст. Opiskelijat kääntävät tekstin.
9. Моя мама работает в библиотеке. Äitini työskentelee kirjastossa.
10. Тебе нужно отдохнуть. Sinun pitää levätä.
11. Бабушка вяжет носки. Mummo kutoo sukkia.
12. Умеешь ли ты печь пироги? Osaatko paistaa piirakoita?
13. Собаки лает на прохожего. Koirat haukkuvat ohikulkijoita.
14. Часто ли ты ходишь в театр? Käytkö usein teatterissa?
15. Вечером я люблю смотреть телевизор. Katson illalla mielelläni televisiota.

Kaksivardalohizien verbilöin vardalot:

1.1. –ata-loppuhizet: muata
minä maguan, en magua
häi maguau, ei magua
hyö muatah, ei muata

Musta!
parata – paranen, paranou, paratah
Voimatoi päivy päiviä paranou.
hapata – happanen, happanou, hapatah
Suoluamatoi kala happanou.

1.2. –ätä-loppuhizet: hypätä
minä hyppiän, en hyppiä
häi hyppiäy, ei hyppiä
hyö hypätäh, ei hypätä
2.1. -eta-loppuhizet: ruveta
minä rubien, en rubie
häi rubieu, ei rubie
hyö ruvetah, ei ruveta

2.2. -eta-loppuhizet: čometa
minä čomenen, en čomene
häi čomenou, ei čomene
hyö čometah, ei čometa

3.1. -ita-loppuhizet: šuorita
minä šuorien, en šuorie
häi šuorieu, ei šuorie
hyö šuoritah, ei šuorita

3.2. -ita-loppuhizet: pakita
minä pakičen, en pakiče
häi pakiččou, ei pakiče
hyö pakitah, ei pakita

4. -ota, -uta-loppuhizet: uinota, tukuta
minä uinuon, en uinuo
häi uinuou, ei uinuo
hyö uinotah, ei uinota
minä tukkuon, en tukkuo
häi tukkuou, ei tukkuo
hyö tukutah, ei tukuta

5. -(l)la, -(n)na, -(C)ta -loppuhizet: ommella, mennä, pestä
minä ombelen, en ombele
häi ombelou, ei ombele
hyö ommellah, ei ommella
minä menen, en mene
häi menöy, ei mene
hyö mennäh, ei mennä
minä pezen, en peze
häi pezöy, ei peze
hyö pestäh, ei pestä

Musta!
juosta: juokse-n, juoksou, juostah
nähtä: näin, nägöy, nähtäh

Harjoitus 14

Taivuta verbit yksikön 1. da 3. persounas da monikon 3. persounas.
I Vastata, kaimata, kerätä, ližätä, pimetä, tuhmeta, lihota, lainota, nosta, muhista, säristä, panna, kävellä, ajella, tulla, tuulla, olla.
II Temmata, čakata, hypätä, čökätä, sellitä, kerritä, upota, kavota, tarita, mainita, kozita, ommella, kačella, kuunnella, paista.

Harjoitus 15 Pane salbavomerkilöis olijat verbit oigieh persounah.
Minä (pakita, ruveta, hallata, ommella, pajeta,);
sinä (kerrata, kyzellä, mennä, nel'l'uta, levitä);
häi (vastata, säristä, erota, panna, lykätä);
myö (pestä, kačella, nähtä, verrata);
työ (viertä, mustella, ukata, pitketä, tarita);
hyö (čakata, valella, pimetä, langeta, kezrätä).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 16

Pane verbit preezensan yks. 3. persounah.
Muamo (čakata) sizärdy myöhäzis kävelyksis.
Midä häi nygöi (ruveta) ruadamah?
Buabo (kezrätä) villua.
Kunnebo sevoitar (šuorita)?
Opastui (vastata) kaikkih kyzymyksih.
Häi (varata) pimiedy.
Talvel (pimetä) aijoi.
Tämä koiru ainos kedätah (purta).
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 17 Avua salbavomerkit.
a) Toiči myö (muata) puoleh päiväh sah.
Muamo minuu ainos (čakata).
Työ (vastata) jugieloihgi kyzymyksih.
Seppy (pal’l’ata) pajas.
Ehtäl minä (paikata) nämmä kindahat.
Talvi (sillata) jovet.
Minä (avata) ikkunat.
Terväh moizet vihmat (agjata) kai tiet.
Kunne sinä (hakata)?
Hyö (hypätä) lautalpäi vedeh.
Illal tuatto (hallata) puolet halgolois.
Kai hluamut myö (havvata) muah.
Kaži (hengätä) maijot.
Häi ainos midätah (kaimata).
(Kehtata) sinä täs ruavos ruadua.
b) Tyttö päivy päiviä (čometa).
Tuuli vastevai (ruveta) alenemah.
Jiä (halleta) jalloin al. Hangi (mureta).
Ainos häi (pakita) minul midätahto.
Myö (tarvita) teijän abuu.
Midä tiä meile hyö (tarita)?
Minä joga ehtiä (lukita) uksen.
Akoin pagin (levitä) terväh.
Oksu (katketa).
Sygyzyl päivät (lyhetä), yöt (pitketä).
Buabo (keritä) lambahii.
Elos (koheta).
Meijän koin tagan olii meččy (turveta).
Tämä mies vai (sangeta), akku hänen vai (tuhmeta).
Jälles vihmua taivas (valleta).
Sinä vie (kerritä) autobussah.
Lapsen jalgazet (oijeta).
č) Minä (pestä) latettu.
Häi (tulla) huomei.
Tänäpäi myö (piästä) kodih aijembi.
Työ puaksuh (ajella) Piiterih.
Velli myös sinus (kyzellä).
Lapsi (säristä) vilus.
Tyttö kaččou da (muhista).
Kenbo teidy linnah (vedellä)?
Konzu työ (viertä) muate?
Sinä (ommella) hyvin.
Midä sinä sie (kolista)?
Myö (nähtä) teidy joga ehtiä.
Midä häi (huakoilla)?
Häi (mennä) ruadoh.
Myö (panna) kirjat pualičale.
Petroskoi (olla) Karjalan piälinnu.
Joga päiviä minä (kävellä) linnua myöte.
Buabo vie (kuulta) hyvin.
Ehtäl myö (valella) kazvokset.
Tyttö (kačella) ymbäri.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 18


Kiännä karjalakse.
1. Он ответит на все вопросы. Hän vastaa kaikkiin kysymyksiin
2. Мы будем учиться лучше. Me tulemme opiskelemaan paremmin
3. Я поливаю цветы 2 раза в неделю. Kastelen kukkia kaksi kertaa viikossa
4. По вечерам бабушка рассказывает внукам сказки. Iltaisin mummo kertoo lapsenlapsille satuja
5. Брат часто упрекает меня. Veli usein soimaa minua
6. Дети бегают во дворе. Lapset juoksevat pihalla
7. Каждое воскресенье мы гуляем в парке. Joka sunnuntai kävelemme puistossa
8. На улице идет снег. Kadulla juoksee lunta
9. Зимой темнеет рано. Talvella pimenee varhain
10. Весной день становится длиннее. Keväällä päivä pitenee
11. В лесу поспевает брусника. Metsässä kypsyy puolukka
12. Каждый месяц дочь приезжает к родителям. Joka kuussa tytär matkustaa sukulaisten luo
13. Куда ты идешь? Minne menet?
14. У отца очень сложный характер. Isällä on hyvin vaikea luonne
15. Ребенок уже одевается сам. Lapsi pukeutuu jo itse

Harjoitus 19

Vastua kieldovirkehil.
1. Oletgo sinä ?
2. Ajeletgo pyöräl?
3. Tuletgo meile?
4. Vastuattogo händy illal?
5. Mennähgo hyö huomei kunnetah?
6. Kaidenougo tämä tie?
7. Halguaugo mies halgoloi?
8. Kerritähgo hyö kerähmöh?
9. Pezetgo astiet?
10. Viippuatgo käil?
11. Čakkuaugo muamo händy?
12. Kižuaugo lapsi toizien lapsienke?
13. Panougo lundu?
14. Harvenougo meččy?
15. Kuundeletgo vahnembii?

Harjoitus 20

Kirjuta verbilöin infinitiivu.
Vastuan, nägöy, tuulou, vieret, puremmo, šuorietto, valellah, piäzen, hypätäh, lyhenöy, ajelet, varuammo, uinuotto, kozičet, rebieu, ombelemmo, katketah, langetah, paranou, nägöy.
Kačo harjoitus tiedokonehel

Harjoitus 21

Täytä taulukko.
I infinitiivuminäsinähäimyötyöhyö
kižata
ähkätä
langeta
pitketä
tarita
levitä
tuhuta
valella
muhista

Harjoitus 22

Luve da kiännä tekstu.
Huondeksel ruadopäivin minä nouzen aijoi, seiččemen aigua.
Pezemmös, syön huondesveron da menen yliopistoh.
Tulen yliopistoh kaheksal.
Sie olen čuassuu nel'l'i, toiči hätkembi.
Puaksumbah murginoičen yliopistos, sendäh gu jälles luvendoloi menen kirjastoh.
Toiči olen sie kodvan.
Jällespäi teriämbäh jo tahton piästä kodih.
Syön ildazen kois.
Vieren muate myöhä, kahteltostu čuasul.

Harjoitus 23

Luve da kiännä. Keksi virkehet sanoinke.
huondes huondeksel huondesvero päivy päiväl murgin
ehty ehtäl
ildu illal ildaine
yö yöl
terväh teriämbäh
hätken hätkembi
kodvu kodvaine
puaksuh puaksumbah
aijoi aijembi aijembah
myöhä myöhembi myöhembäh
äijy äijän äijiä

Harjoitus 24

Kirjuta, ken midä ruadau kuvis.

Äijygo aigua on?

1. Aigua on tazah kolme. Aigua on kolme čuassuu. = 15:00
(yksi, kaksi, kolme, nelli, viizi, kuuzi, seiččie, kaheksa, yheksä, kymmeme, yksitostu, kaksitostu)
2. Aigua on puolikolme. = 14:30
(puoliyksi, puolikaksi, puolikolme, puolinelli, puoliviizi, puolikuuzi, puoliseiččie...)
3. Aigua on viittytostu minuuttua vajai kolme. = 14:45
(kahtukymmendy viitty, kahtukymmendy, viittytostu, kymmendy, viitty)
4. Aigua on viizitostu minuuttua kolmattu. = 14:15
(viizi, kymmene, viizitostu, kaksikymmen, kaksikymmen viizi; enzimästy, tostu, kolmattu, nellätty, viijetty, kuvvettu, seičemettu, kaheksattu, yheksätty...)

Harjoitus 25

Äijygo aigua on?
8.00; 9.30; 23.10; 6.45; 12.00; 5.30; 16.00; 21.20; 7.15

Harjoitus 26

Luve vuoropaginat. Keksi omat.
– Konzu tulet kodih?
– En vie tiijä. Tazan kaheksa pidäy olla yliopistos. Luvendot jatkutah viizi čuassuu. Sit uskaldin tulla Liizan luo kahten aigua, menemmö kirjastoh. Voi olla, gu tulen kodih vaste ehtäl – toinah viijele.
– Soita sit minule ruadoh puolikuuzi.

– Äijygo aigua menöy Anukseh ajajes.
– Autobusal – kolme čuassuu, omal autol – kaksi, erähät ajetah čuasus puolenkegi.

– Kussah tänäpäi olet ruavos?
– Kuudessah.
– Ongo teil murginaigu?
– Čuasus kahtessah on murginaigu.
– Aijoigo sinä nouzet huondeksel?
– Maguan puolehpäivässäh.

– Konzu tulet kodih?
– Myöhä ehtäl.

Harjoitus 27

Vastua kyzymyksih.
1. Mil aigua karjalan kielen urokku algau?
2. Mil aigua sinä nouzet?
3. Mil aigua karjalan kielen urokku loppuu?
4. Mil aigua sinä tulet yliopistoh?
5. Mil aigua sinä vieret muate?
6. Mil aigua sinä tulet kodih?
7. Mil aigua sinä murginoičet?
8. Mil aigua syöt huondesveruo?
9. Mil aigua syöt illallistu?
10. Mil aigua sinun lembiohjelmu algau?

Harjoitus 28

Täs on Onnin päivykuri. Kačo da sanele sit.
6.30 – nouzen
6.40 – pezen hambahat da silmät
6.50 – selgien
7.00 – syön huondesveruo
7.30 – menen yliopistoh
8.00 – urokat alletah
15.05 – opastundu loppuu
16.00 – tulen kodih
16.30 – murginoičen
17.00 – luajin kodiruavot
19.00 – syön illallistu
19.30 – menen kävelemäh
22.00 – tulen kodih
22.30 – pezemmös
23.00 – vieren muate

Harjoitus 29

Kačo čomazii. Äijygo aigua on?

Harjoitus 30

Luaji mallin mugah.
a) Malli: Lähten tiäpäi enne nelliä. – Lähten tiäpäi kolmen čuasun jälles. – Lähten tiäpäi jälles kolmie.
Tulen kodih enne viitty.
Vieren muate enne kymmendy.
Vuotan teidy enne kaheksua.
Juna lähtöy enne yhtytostu.
Menen murginale enne kolmietostu.
b) Malli: Olen tiä vie kaksi päiviä. – Kahten päivän peräs ajan kodih.
Olen tiä vie viizi päiviä.
Olemmo sie vie nel’l’i nedälii.
Olen tiä vie kolme kuudu.
Olen sie vie kaksi vuottu.
Olemmo tiä vie yksitostu päiviä.
Olen sie vie kuuzi puolenke nedälii.

Harjoitus 31

Luve da kiännä vuoropaginat. Keksi omat.
– Äijygo päiviä meni hänen lähtendäs?
– Kolme päiviä.
– Konzu häi tulou myös?
– Viijen päivän peräs.

– Konzu sinä lopet opastundan yliopistos?
– Vuvven peräs. Tuhukuul on suomen kielen tutkindo, kezäkuul – diplomuruavon väittämine.

Vuvvenajat da kuut:

Talvi: talvikuu, pakkaskuu, tuhukuu
Kevät: kevätkuu, sulakuu, oraskuu
Kezä: kezäkuu, heinykuu, elokuu
Sygyzy: syvyskuu, ligakuu, kylmykuu

– Mi vuvven aigu on sinun mieles paras?
– Minä suvaičen keziä.
– Onhäi heinykuu paras kuu vuvves.
– Muga on.

– Ajelettogo työ kezämökile sygyzyl?
– Myö ajelemmo sinne talvelgi.

Harjoitus 32

Luve da kiännä tekstu. Lövvä verbit, sano niilöin infinitiivu.

Talvi

Talvikuut ollah talvikuu, pakkaskuu, tuhukuu. Talvi Karjalas on pitky: toiči se algau kylmykuun allus, a lopeh vaste kevätkuun lopus. Enne talvipihoil oli suurii kivoksii, nygöi lundu on vähembi. Talvisiä on konzu mittuinegi. Vikse se rippuu nygözes ilmastos. Toiči panou lundu, tuhuou, tuulou, on pakkaine. Toiči vihmuu libo pastau päiväine. Puulois ei ole lehtii (paiči havupuuloi, kuduat ainos ollah vihandat). Konzu on enämbi lundu, talvimeččy on ylen čoma: puut seizotah lumihattulois, ymbäri on puhtahus da rauhus. Ainosolijat Karjalas linnut (talvilinnut) ollah varoi, čiučoi, tikku, tuikkai da muut. Vai net voijah häiritä talvimečän rauhuttu, konzu lähtietäh syömizen eččoh. Linduloile da meččyelättilöile talvel on vaigei. Äijät rahvas avvutetah linduloi, azutah laudazii da riputetah omassah ikkunan ulgopuolele, sinne pannah leibymurustu da suurimua. Talvel rahvas sellitäh lämmih sobih. Lapset suvaijah suksittua, čurata mäis, luistella. Talvel on kaksi suurdu pruazniekkua: Uuzi vuozi da Rastavu. Uuzi vuozi on perindölline perehpruazniekku, sidä vastatah kois omienke. Ylen suvaijah Uuttu vuottu lapset, sendäh gu Pakkasukko tuou heile kaikenualastu lahjua. Kaikil kois seizou čomendettu kuuzi, äijät vahnembat peitetäh lahjat lapsih niškoi kuuzen alle, buitegu net ollah Pakkasukon tuovut. Joga ristikanzu vuottau Uuttu vuottu da uskou uvven vuvven suarnah.

Harjoitus 33

Luve da kiännä vuoropaginat. Luaji omat.
Talvi
– Tänävuon talvi tuli ylen terväh.
– Muga, jo kylmykuun allus pani tävvet kivokset lundu.
– Dai pakkazet lujetah päivy päiviä.
– Vuotavai, vie näimmö tuhuu dai röččiä.

– Läkkä huomei suksittamah meččäh. Siä on moine hyvä: taivas on sinine, ei tuule, on vähästy enämbi viitty astettu pakkastu da sidä paiči mečäs on puhtas ilmu – voimmo huogavuo hyvin.
– Egläi minä katkain yhten suksen, tahtozin lähtie, ga midä nygöi ruat.
– Minul on kahtet sukset, voit ottua yhtet niilöis, tule minun luo, valličet iče.
– Voin tulla tänäpäi kaččomah suksii, oletgo kois?
– Tule ehtäl.
Kevät
– Joi lumi sulau, emmo ehtinyh ni suksittua, ni mäis čurata.
– Tiettäväine, onhäi jo kevätkuu loppumas.
– Päiväinegi pastau da muadu lämmittäy, jo nägyy ezmästy pälvie.
– Terväh näimmö nuorii lehtyzii.
– Vuota hot’ kandazien ilmestymisty.
Kezä
– Kezä on minun armas vuvvenaigu: voibi kezoidu kylbie, päivittyö, meččäh muarjah da sieneh kävvä.
– Sebo hyvä, ga onhäi vie heinargiaigu dai muudugi ruaduo kezäl täydyy – kazvoksii valella da kytkie, pihua ruokkie.
– Älä jo ruadoloi mustele, läkkä kezoile.
– Läkkä.
– Kačo, mittumii suurii luhtii on pihas!
– Muga on. Vihmui gu korvois kuadajen.
– Kuni kai kuivau, sini päivy menöy.
– Kezäl kuivau terväh, johäi päiväine čirittäy. Vuota kodvaine, sit lähtet pihale.
Sygyzy
– Akoin kezä on tulluh, päiväine pastau, eigo tuule, eigo vihmu.
– Sanotah, tänävuon sygyzy hätkestyy, kogo syvyskuun pyzyy moine poudu siä.
– Kukastu kummua – sygyzy lämmembi keziä.
– Karjalashäi elämmö – kaikkie voi olla.
– Vuotavai, vie lehtet puulois pakutah, da vihmat tiet čällätäh.

Jälletysnumerualat:

1. enzimäine (enzimäze-, enzimäs-)
2. toine (toize-, tos-)
3. kolmas (kolmande-, kolmat-)
4. nelläs (nellände-, nellät-)
5. viijes (viijende-, viijet-)
6. kuvves (kuvvende-, kuvvet-)
7. seiččemes (seiččemende-, seiččemet-)
8. kaheksas (kaheksande-, kaheksat-)
9. yheksäs (yheksände-, yheksät-)
10. kymmenes (kymmenende-, kymmenet-)

Tänäpäi on 15. (viijestostu päivy) talvikuudu. Egläi oli 14. (nellästostu päivy) talvikuudu. Huomei on 16. (kuvvestostu päivy) talvikuudu.

– Konzu on sinun roindupäivy?
– 10. kevätkuudu.
– Ole hyvä, sano, mi päivy tänäpäi on?
– Tänäpäi on 20. (kahteskymmenes päivy) ligakuudu.
– Ongo huomei suovattu?
– Ei, huomei on piätniččy.

Nedälin päivät:

ezmäinargi – ezmässargen
toinargi – tossargen
kolmaspäivy – kolmanpiän
nel’l’äspäivy – nel’l’änpiän
piätniččy – piätniččän
suovattu – suovattan
pyhäpäivy – pyhänpiän
enneglästy – egläi – tänäpäi – huomei – huomenenjälles