LUGU 1

KIRJAIMIKKO

kirjainluvekirjainluvekirjainluve
A aaa K kkooŽ žžee
B bbeeL lelT ttee
Č ččee M memU uuu
D ddeeN nenV vvee
E eee O oooY yyy
F fef P ppeeÄ äää
G ggeeR rerÖ ööö
H hhooS ses'pehmendys-
I iii Š ššeemerki
J jii Z zzee

Kuundele

Harjoitus 1

Luve sanat

Aberi, aigu, andua, astuo
Brihačču, buabo, bauhie, burbettua
Čiučoi, čyöttö, čakata, čurata
Died’oi, diädö, diivie, dogadie
Ehty, elätti, eliä, ellendiä
Fatieru, feršali, firnie, fuknie
Garbalo, griba, gostie, gostittua
Hebo, heiny, huogavuo, hypätä
Ikkun, iäni, istuo, itkie
Joukko, järvi, jaksavuo, juvva
Kala, kodi, kirjuttua, kyzyö
Lapsi, laukku, leikata, lugie
Meččy, muamo, mennä, muata
Naine, nenä, nevvuo, nähtä
Očču, opastui, opastuo, ostua
Pereh, piha, paista, pakita
Rahvas, randu, rippuo, ruadua
Seiny, sizär, salvata, seizuo
Šalgu, šipainiekku, šuorita, šupettua
Zirkalo, zerku, zuahari, zvonie
Žiivattu, žiäli, žuarie
Tuatto, tytär, tiediä, tuvva
Ukko, uksi, uidua, unohtua
Velli, vuozi, valmistua, vastata
Yksi, yö, yhtyö, yöksyö
Äijy, ähkätä
Öhkeh, öntästyö

Kuundele

Pehmendysmerkii kirjutetah kirjaimen piäle oigies puolespäi (t’, d’, l’, n’, r’, s’)
enne vokalii a, o, u
n’aba, n’okku, vil’l’u, t’outa, died’oi, n’auguo, lad’d’ata, Kat’a, Tan’a, Val’a
Kuundele

enne vokalii e, i, ä, ö, y
nero [n’ero], late [lat’e]

Harjoitus 2

Kiännä sanat. Kirjuta net peräkkäi kirjaimikkuo myöte.
Koiru, čidži, ystävy, briha, tuli, zirkalo, meččy, hammas, opastai, eläkeh, šlöpöi, jalgu, uni, fatieru, počči, abu, tyttö, lapsi, sana, nenä, puu, taivas

Harjoitus 3

Luve da kiännä tekstu. Kirjuta sanat pehmendysmerkinke tetrattih.
Nämmä lapset ollah Van’a da Ol’a. Hyö tuldih Vas’a –died’oin luo gostih. Died’oi kuččuu armahii bunukkoi ”minun pun’ut”. Omile ”pun’uloile” died’oi keräi tävven poimičun muur’oidu. Ehtän lapset sidä syödih-n’aglutettih.

Konsonantat

b, č, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, r, s, š, z, ž, t, v

Geminuatat (kahtendetut konsonantat)

čč, kk, ll, mm, nn, pp, rr, ss, šš, tt, vv

počči, lukku, villu, hommu, kannikko, pappi, sorrat, vuassu, bošši, tuatto, syvvä

Vokalit

Lyhyöt vokalitPitkät vokalit
a – paha, pada
ä – hyvä, hädä
e – veneh, pereh
i – veri, merkiii – pii, kiini, siiriči, piiri, viizi
o – kolo, hebo
ö – pöly, köbelö
u – pučči, uniuu – puu, luu, suuri, tuuli, kuuzi
y – kyly, lehmyyy – pyy, syy, kyynäl

Vokalin piduhuos toiči rippuu sanan merkičys: ezim. tuli – tulii – tuuli.

Harjoitus 4

Viivua sanois pitkät da lyhyöt vokalit
Uudine, piha, tyyni, seiny, tulii, puu, late, kuu, viga, pyy, kniigu, hiihtiä, piirdin, jänöi, tuuli, lumi, päčči, kezä

Harjoitus 5

Luve runo iäneh. Lövvä runos sanat, kudamis on pitky vokali:

Karjalaine sana

Kuule, pagize omal kielel,
Kuni on vie kenenke paista.
Kuni sizär, velli on rinnal,
Heile karjalan kielel vastua.
Sinä tuskua et tiijä sidä,
Gu et olluh vierahal rannal.
Sie kai toizin sanella pidäy.
Sie se ei päi karjalan sana.

Sie gu sanazen oman kuulet,
Rounu siivil temmatah ilmah.
Rounu omal rannalpäi tuuli
Nostau kyynälet sinun silmih.
Toiči elos sanazen meijän
Rajois läbi loitokse kandau.
Sanoil sežo, gu rahvahil meil,
Kuule, sežo on oma randu.

Tiä se pidäy, kuundele hyvin,
Kui se pajois, paginas heliäy.
Polvien mennyzien mieli syvä
Meijän karjalan sanas eläy.

Z. Dubinina

Diftongat

DiftonguEzimerki
uamua, buabo, ruadua
piä, siä, vediä
uotuomi, vuozi, sanuo
yö, työndiä, myö
ietie, kieli, mieli, lähtie
aiaigu, maido, kai, katkai
oioigei, koiru, sanoi
uiuinota, kuivu, kučui
eieineh, leiby, langei
äiäijy, päivy, ähkäi
öimieletöi, söi, möi
yikylyine, kyzyi, öntästyi
auaunu, laukku, ostau
ouounas, loukko, poudu, sanou
äytäyzi, vedäy
öylöyly, höyhen, kävelöy
eureunu, leugu
iukiuru, čiučoi, kukkiu
eykeyhy
iyliygiläine, eččiy

Kuundele

Harjoitus 6

Luve tekstu, lövvä sanat pitkien vokaliloin da diftongoin kel.
Yöl
Pimenöy. Tulou yö. Yöl kai elävät muatah. Kanat lennetäh yöpuuloile. Linnut ollah puuloin oksil. Hirvet, hukat, kondiet, jänöit muatah ken kus. Oravat peitytäh kololoih. Ei ole undu vai tuikkailinduloil. Net vardoijah hiirilöi.
(Tekstu on otettu Aberi-kirjas)

Triftongat

Harjoitus 7

Sano oigieh.
uaukaimata – kaimuan – kaimuau
kopata – koppuan – koppuau
vastata – vastuan – vastuau
paikata – paikkuan – paikkuau
uousevota – seguon – seguou
nel’l’uta – nel’l’uon – nel’l’uou
tuvva – tuon – tuou
juvva – juon – juou
luvva – luon – luou
ieuruveta – rubien – rubieu
langeta – langien – langieu
šuorita – šuorien – šuorieu
yöysyvvä – syön – syöy
myvvä – myön – myöy
lyvvä – lyön – lyöy
iäykezrätä – kezriän – kezriäy
ähkätä – ähkiän – ähkiäy
lykätä – lykkiän – lykkiäy
ieykerritä – kergien – kergiey
hävitä – hävien – häviey
levitä – levien – leviey

Kuundele

Harjoitus 8

Luve virkehet, ozuta pitkät vokalit, diftongat da triftongat.
Tänäpäi myö kävyimmö meččäh. Häi ainos midätahto kaimuau. Huomei hyö ollah kois. Kaži syöy kalua. Egläi emmo nähnyh teidy. Tuatto mečäs kuadau puudu. Naine myöy lihua. Siepäi nägyy meijän kodi. Koiru hyppiäy aijas piäliči. Laukas oli äijy rahvastu. Vaza juou vetty. Älgiä kuunnelkua händy. Lena tuou sinun kirjan tänäpäi. Oksal istuu pyy.

Kuundele

Vokalisobu

Tagavokalit
-a, -o, -u (+ -e, -i): ikkun, sana, kirjutin, lammas

Ezivokalit
-ä, -ö, -y (+ -e, -i): tyttö, händy, päivy, kylä

kaččuo – kaččou – kačommo – kačotto – kačotah mečästiä – mečästäy – mečästämmö – mečästättö – mečästetäh

Poikkevus 1) yhtyssanat (ezim. meččypočči, heinykuu, yksikai) 2) sanat liittehienke -bo, -go, -häi (minägo, lapsihäi, midäbo).

Harjoitus 9

Kirjuta enzimäi kai tagavokalizet, sit ezivokalizet sanat.
muamo, kodi, siä, lammas, käzi, jalgu, opastui, stola, kirjutin, piä, mägi, lehmy, bošši.