Karjalazet sananpolvet

Aigaine linduine n'okkua pyhkiy, a myöhäine vaste siibilöi räpsyttäy.
Aigu on paras douhturi.
Aigu tavaran kaupiččou.
Aijan mugah i päiväine pastau.
Algu ruavon kaunistau, lopus passibo seizou.
Ammu pyy kuni on oksal.
Beda tulou kuččumattah.
Bliägyi lammas hukale murginakse.
Bohatuttu voit peittiä a keyhytty et voi.
Čakkuandua ei pie varata a lyöndiä varua!
Čiekson pezäs hanhen poigua ei puutu.
Čoma on kaččuo kiärböisieni, hos syödäväkse ei päi.
Čuudo kumman selläs ajau.
Dengal ozua et osta.
Ei čomal rožal voidu syvvä.
Ei kagrazel kokol äijiä pierrä sua.
Ei kannettu vezi kaivos pyzy eigo annettu mieli piäs.
Ei kaži kalan syöndiä heitä.
Ei kyzyi yöksy dorogal.
Ei lopu unet muaten eigo ruavot ruadajen.
Ei ni kukoi käskys laula.
Ei nimi miesty pahenda, a mies nimen kohendau.
Ei ole kai kuldua, mi lošniu.
Ei ole luutoindu lihua eigo piätöindy kalua.
Ei pie koirua karvoih kaččuo.
Ei pie vierahal perziel čurata.
Ei reboi reboin hännäl polle.
Ei tule elos eččimättäh, kala jallan kastamattah.
Ei yksi piäsköi keziä luaji.
Elos on kirjavu kui tikku mečäs.
Enne hebostu älä osta längii.
Enne syö sammalet seinän ravos kui siemenet huavos.
Et kaikkie väil ota.
Et ole bohattu suandal, ku et olle piendäl.
Et tiijä kuspäi blokku piähpäi pakuu.
Eule pahuttu hyvättäh.
Gost'u kahtesti ihastuttau, tulles da lähtijes.
Hos huono sobu, on parembi hyviä riidua.
Hutul sini mene, kuni truba nägyy.
Hyvin on akal leivät päčis, ei pala eigo pastu.
Hyväh sobuh leppygi lembyy, pahah kadaigi katkieu.
Hyvä ižändy rien kezäl luadiu, delegän talvel.
Hyvä loitos kuuluu, paha vie loitombi.
Hyvä sana juohtuu nedälin mieleh, paha ni ijäs ei lähte.
Hyväs kannos hyvät i vezat kazvetah.
Igä elä, igä opastu.
Ijän hukkua syötä, ainos meččäh kaččou.
Ilonnu on kägöi mečäs, pieni lapsi perehes.
I pieni kando rien kumuau.
Itku pitkäs ilos, pieru hätken nagrandas.
Jogahine omua huavuo täyttäy.
Jogahine omua venehty tervuau.
Joga hädäh kalmulaudua et varusta.
Joga jauhos talkunua ei rodei.
Joga linnul oma pezä on kallis.
Joga reboi omua händiä kiittäy.
Joga taloin pihas lähtöy dorogu Piiterih.
Joga talois omat i hälyt.
Joga vil'l'u omal aijal sualistuu.
Joute olendah opastuo ei pie.
Jygei on dengua suaja, kahtu jygiembi pidiä.
Jälgimäzen maguajan käzipaikku on märgy.
Jälles Il'l'ua zerku hebo aijan tuan ei nävy.
Kačo ezmäi omah ilveheh päi, sit äski toizie suudi.
Kačon sinuh kui zor'ah, sinä minuh kui gor'ah.
Kaksi kondiedu yhteh pezäh ei synnytä.
Kaksi valdua vazal, eläkkäh libo kuolgah.
Kanan kubu da neidizen sundugu nikonzu ei tävvytä.
Kauhazel annettu, kahtel otettu.
Kaži kalal ei torguiče.
Kažile kiža, a hiirele tozi.
Kedä enämbäl suvaijah, sidä enämbäl i paistah.
Kehno kehittäy, karu kuhkuttau.
Keitit kuašan, ga voidu älä žiälöiče.
Kel on käzi talmas, sil on leibygi aunas.
Kel on neruo, sil i veruo.
Kel sellän kupettau, segi kylyn eččiy.
Kel äijy on, sil vie enämbi pidäy.
Ken ei vardoiče kopeikkua, si ni rubl'u ei pyzy.
Ken grivan syöy, segi madozen syöy.
Ken mullozie mustelou, sil rikku silmäh.
Keyhtyö on kebjiembi kui bohattuo.
Keyhäl on puzu puurnunnu, pada taiginannu.
Kezi hebo on ainos ajos.
Kezäl ei kergie, talvel ei tabua.
Kiitostu älä ihastu, čakkavuo älä pahastu.
Kiitä ilmua ildazel, pardusuudu poigua.
Kiuruloin tulduu kuu kezäh vie.
Kodih tulles hebogi menöy kirgiembäh.
Konzu mua kylmy, konzu kärzy kibei.
Korondal kodi ei korgene.
Kuččumattah tulin, käskemättäh lähten.
Kudai hebo joute on, segi kagrua syöy.
Kuivas vičas zaverkua ei roih.
Ku keyhy leibiä ei ruadas, ga bohatal pidäs dengua syvvä.
Kuni jalgu kapsau, sini suu n'apsau.
Kuolluttu ei pie varata, eläviä varua.
Kuoltuu kaikin kohetah.
Kus voi sulau, sitgi nahku palau.
Kuuzeh juablokkua ei kazva.
Kylä luaskavan l'uubiu, kodi idaran.
Ladvaspäi puuh et nouze.
Lahjuhevol hambahii ei lugieta.
Lapsele nännin suuh panet, a mieldy piäh et pane.
Lapsennu opastettu kui kiveh kirjutettu.
Lapsis keyhien bohatus.
Lašku kuolduo kirgenöy.
Lehmäl maido on kieles, lypsäjäl käis, a paimoil jallois.
Leibiä susiedah voit mennä pakiččemah, a halguo et mene.
Leyhkändy on kebjiembi jauhandua.
Libo on ongi ozatoi, libo lambi kalatoi.
Ližänny rikku rokas, hämähäkki taiginas.
Liävän uksen salbuat a mieron suudu et.
Lähtet päiväkse, proššai ijäkse.
Löydäy počči ligua.
Maguajal kažil hiiri suuh ei tule.
Maltamattah ni vembel ei lämby.
Mand'žoižikos mavot eletäh.
Merdy tajembakse suolah älä aja.
Midä kezäl keriät, sidä talvel tabuat.
Midä kylvät, sidä i kazvau.
Midä kyläh kirguat, sidä kodih kajahtah.
Midä syöt, sidäi parrale valuu.
Miehele menet päiväs, a eliä pidäy igä.
Mielevy vuottau hyvytty omis dielois, mieletöi ozas.
Mieron suudu et salbua.
Miesty sanas, lehmiä sarves.
Migu pahan kele eliä, parem yksin igä kuluttua.
Migäli on katettu, sigäli i jalgoi oijenda.
Mis koiru kolme yödy, sie i kodi.
Mittuine mies meččäh menöy, moine i puu vastah tulou.
Mittuon hirven hiihtät, moizel i tal'l'al maguat.
Mučoi valliče nedälipäiväl.
Mägi vellan maksau.
Nero ei ole selläs kannettavu.
Niken ei ole seppy roindua myöte.
Ni kondii omua tal'l'ua vierahah ei vaihta.
Nälläl da omal välläl.
Olis oksan ottajua, ku olis kuuzen kuadajua.
Oma kodi kullan kallis.
Omal mual joga tuhjoine tuttavu.
Ozaval i kukki muniu, ozattomal i kana kaimuau.
Oza yksil, kezä kaikil.
Pahal ku sormen annat, se viey kogo kobran.
Parembi pyy käis gu kaksi oksal.
Paikku ei sobua pahenda.
Pajol vačču ei täyty.
Parembi myöhäh migu nikonzu.
Pitky ilo itkukse.
Piä pyydäjäl, sorkat soudajal.
Päivy nälläs, kaksi syömättäh, puoli nedälii iäres.
Randu soudajan edeh tulou.
Reboi unisgi kanoi lugou.
Rikkahal on čorttugi rodn'u.
Roindusijan tiijät a kuolendusijua et.
Ruado miesty ei riko.
Rumpettau kui ruohohevon perze.
Ruočit ruuval, ven'alazet verol, muut murginal.
Ruozme ravvan syöy, paha mieli- ristikanzan.
Ruvvattomua kalua da oksattomua puudu ei ole.
Sana luudu ei katkua, a satattau äijäl.
Sieglal vetty et kanna.
Silmy syös ga vaččah ei mene.
Sinus ruadai da počis kyndäi.
šittua vai koske, ga šittu haižou.
Suolu syödy ammui, a juotattau vie nygöi.
Suudiu pada kattilua, a bokat yhtenmoizet.
Suures lahtes kala kudou, madalazes vai maimaine eläy.
Syöndy syöndän piäle luadih, lyöndy lyöndän piäle ei luadei.
Tartut ruadoh, ruado iččeh tartuu.
Taudi i vägevän tappau.
Tavo raudua kuni on hiilavu.
Tervehys on kuldua kallehembi.
Tiijä enämbi da pagize vähembi.
Topputukun piäl kahtu kukkii ei synny.
Tossu piänny toine i oza.
Tozi ei tules pala, ni vies uppuo.
Tuhmat dai čomat yksis veräis kävelläh.
Tuhmua ristikanzua eigo kylvetä eigo kynnetä - iče kazvau.
Tulettah savu ei nouze.
Tulou beda i viižahal.
Tyhjy huavo pystyi ei pyzy.
Tyhjy pučči kolizou.
Tyynel maguat, ga tuulel sovvat.
Vahnua čiučoidu ollel et muanita.
Vahnus kyzymättäh tulou.
Vai vägi vähenöy dai taba kohenou.
Varoigi omii poigii kiittäy.
Vierahal mual omua varoidu ihastut.
Vierii kivi ei sammaldu.
Viizi virgua, kuuzi nälgiä.
Vilu sana sydämen kylmiäy.
Vilus hiiles tuldu et sua.
Vuotat kui häkki hamarua.
Vägevy on kondiigi mečäs, ga hänen tal'l'al muatah.
Yhtel häkil kahtu nahkua et ota.
Yhtel suul itket dai nagrat.
Yhten nagrehen däh kuoppua ei avata.
Älä eči priduanoidu, eči neidisty sukkelua.
Älä huolita nuolendua, kuni ei tipahtai.
Älä kiärböidy pal'l'azenke aja.
Älä nahkua myy, kuni et kondiedu sua.
Älä opasta seppiä tagomah.
Älä toizele haudua kaiva, iče sih langiet.

mp 5.3.2008, 19.11.2008