Karel'skoj naučno-issledovatel'skoj kul'turan institutta

N. A. Anisimov


Karel'skojn kièlen grammatika

Enzimäjne čuasti

Fonetika i morfologija

Nepolnojn srednejn i srednejn školan učebnikka

Karel'skojn ASSR Narkomprosan utverdittu
Karel'skoj gosudarstvennoj izdatel'stva
Petrozavodska 1939


Toimittajan huomaičus.
Kirillizet kirjaimet on kodiiruittu latinalazikse täh tabah:
   а=a б=b в=v г=g д=d е=e ё=jo ж=ž з=z и=i й=j к=k л=l м=m н=n о=o п=p р=r с=s
   т=t у=u ф=f х=h ц=ts ч=č ш=š щ=šč ъ='' ы=ì ь=' э=è ю=ju я=ja ä=ä ö=ö ÿ=y 
Koodavus ei ole probliematoj. Se ei ole koodavus matemuatiekallizes mieles sendäh ku ezim. jo vois olla kiännös kirjaimis ë libo йо. Vaigei valličendu on, pidäsgo kiändiä kirilline e latinalazekse e:kse (aella, hebojne) libo je:kse (ajella, hjebojnje). Kaikkii pahin kiändiä on я kirjain, ku erähičči se tarkoittau ja (ялгу -> jalgu), toiči (яльги -> jal'gi), libo 'a (веня -> ven'a). Nämmä ezimerkit ozutetah, ku kirillizil kirjaimil ei karjalua voi putilleh kirjuttua da sendäh lugijan pidäy arbata midä on tarkoitettu. Taga-i:dy ы puaksuh kirjutetah y, ga emmo tahto sevoittua sidä karjalazen y:nke, emmogo kirjuttua foneetikallizel, sendäh kodiiruičemmo sen ebästandartah tabah ì.

On olemas Markianovan luajittu "Karjalan kielioppi" livvin murdehele da Zaikovan luajittu "Karjalan kielioppi" vienan murdehele. Tämä kielioppi on yhtehizen karjalan kielen kielioppi kui i Ahtiangi luajittu "Karjalan kielioppi". Tämän kirjan nägyvih nostamizen tarkoituksennu on ozuttua, kui 1930-luvul ruattih yhtehizen karjalan kielen kehittämizekse da sil kielel i annettih školaopastustu.


Soderžanija

Predislovija
VVEDENIJA
§ 1. Tijjannät predloženijah näh.
§ 2. Voprositel'nojt, vosklitsatel'nojt i povestvovatel'nojt predloženijat.
§ 3. Predloženijan glavnojt členat.
§ 4. Predloženijan vtorostepennojt členat.
§ 5. Opredelenija, dopolnenija i obstojatel'stvat.
§ 6. Prostoj i složnoj predloženija.
FONETIKKA
§ 7. Paginan zvuukat.
§ 8. Zvuukat i bukvat.
§ 9. Alfavit.
§ 10. Glasnojt zvuukat.
§ 11. Poluglasnojt zvuukat j, u, y.
§ 12. Diftongat.
§ 13. Soglasnojt zvuukat.
§ 14. Zvonkojt i gluhojt soglasnojt.
§ 15. Kovat i pehmièt soglasnojt.
§ 16. Glasnolojn kir'jutanda šipjaščolojn i bukvan ts jal'geh.
§ 17. Kaksinajzet soglasnojt zvuukat.
§ 18. Glasnolojn garmonija.
§ 19. Sloga i slogattomat zvuukat j, u, y
§ 20. Èrojttajat ' i ''.
§ 21. Udarenija.
MORFOLOGIJA
§ 22. Znuaččijat sanan čuastit.
§ 23. Sanan osnova i loppu.
§ 24. Proizvodnojt i neproizvodnojt sanat; juuri, suffiksa.
§ 25. Sanojn sijrdämizen pravilat.
§ 26. Soglasnolojn čeredovanija.
§ 27. Zvonkolojn i gluholojn pravopisanija.
§ 28. Složnojt sanat
Suščestvitel'noj
§ 29. Suščestvitelnojn značenija.
§ 30. Sobstvennojt i naritsatel'nojt suščestvitel'nojt.
§ 31. Suščestvitel'nolojn čislat.
§ 32. Suščestvitel'noj predloženijas.
§ 33. Suščestvitel'nolojn sklonenija.
§ 34. Padežojn značenija.
§ 35. Suščestvitel'nojn osnova.
§ 36. Suščestvitel'nojn množestvennojn čislan ozuttaja.
§ 37. 1-ne sklonenija.
§ 39. 3-s sklonenija.
§ 40. 4-s sklonenija.
§ 41. 5-s sklonenija.
§ 42. 6-s sklonenija.
§ 43. Suščestvitel'nolojn suffiksat.
Prilagatel'noj
§ 44. Prilagatel'nojn značenija.
§ 45. Prilagatel'nojn sivonda suščestvitel'nojn ke i prilagatel'nojn muutunda
§ 46. Prilagatel'nojn sklonenija.
§ 47. Prilagatel'nojt kačestvennojt i otnositel'nojt.
§ 48. Prilagatel'noj predloženijas.
§ 49. Prilagatel'nojn sravninda stepenit.
§ 50. Suščestvitel'nojs prilagatel'nojn luadijat suffiksat.
§ 51. Suščestvitel'nojs luaittulojn prilagatel'nolojn sklonenija.
§ 52. Prilagatel'nojn muuttajat suffiksat.
§ 53. Prilagatel'nolojn, luaittulojn tojzis prilagatel'nolojs, sklonenija.
Prilagatel'noj
§ 54. Čislitel'nojn značenija.
§ 55. Čislitel'noj predloženijas.
§ 56. Čislitel'nolojn sklonenija.
Mestoimenijat
§ 57. Mestoimenijan značenija.
§ 58. Mestoimenijojn razrjadat.
§ 59. Mestoimenijat predloženijas.
§ 60. Mestoimenijojn sklonenija.
Glagola
§ 61. Glagolan značenija.
§ 62. Glagolan muutunda.
§ 63. Glagola predloženijas.
§ 64. Infinitivat.
§ 65. Glagolan ajjat.
§ 66. Glagolan muutunda litsoj i čisloj myöte.
§ 67. Nygöjne ajga.
§ 68. Projdinut ajga.
§ 69. Tulija ajga.
§ 70. Glagolan složnojt ajjat.
§ 71. Ajgojn upotrebljajčenda.
§ 72. Bezličnojt glagolat.
§ 73. Perehodnojt i neperehodnojt glagolat.
§ 74. Vozvratnojt glagolat.
§ 75. Loppiètun i loppemattoman dejstvijan ozuttajat glagolat.
§ 76. Naklonenijat.
§ 77. Vozmožnostnoj naklonenija.
§ 78. Uslovnoj naklonenija.
§ 79. Glagolan otritsatelnoj forma.
§ 80. Glagolan sprjaženijan slučajt.
§ 81. Pričastijat.
§ 82. Dejstvitel'nojt, stradatel'nojt i otritsatel'nojt pričastijat.
§ 83. Pričastijojn luainda.
§ 84. Pričastijojn sklonenija.
§ 85. Loppiètun i loppemattoman dejstvijan ozuttajat pričastijat.
§ 86. Pričastijojn muutunda sušestvitel'nolojksi.
§ 87. Deepričastijat.
§ 88. Loppiètun dejstvijan ozuttajat deepričastijat.
§ 89. Loppemattoman dejstvijan ozuttajat deepričastijat.
Narečija
§ 90. Narečijojn značenija.
§ 91. Narečijojn razrjadat.
§ 92. Narečijojn luainda.
Jalgisanat i predlogat
§ 93. Jalgisanojn i predlogojn značenija.
Sojuzat
§ 94. Sojuzojn značenija.
Čuastizet
§ 95. Čuastizièn značenija.
Meždoimetijat
§ 96. Meždometijojn značenija.

Tovariščat!

Omat otzìvat i zamečanijat täh učebnikkah näh työnnäkkiä adresojh:
1) g. Petrozavodsk, Prosp. Karla Marksa, 14. Karel'skij naučno-issled. In-t Kul'turì.
2) g. Petrozavodsk, ul. Gertsena, 14. Institut Usoveršenstvovanija Učitelej.

Predislovija.

Tämä knijga on ènzimäjne opìtta luadiè karel'skojn kièlen grammatika. Jal'gimäjzih vuozih sah karel'skojl rahvahal èj ollut omua pis'mennostiè, èj ollut omua literaturnojda kièl'dä, značit èj ollut i grammatikua. Čtobì luadiè mittyjzen tahto kièlen grammatika, pidäy ènne hyvin tijjustua rahvahan pagina kièli, a karel'skojn rahvahan pagina kièl'dä jal'gimäjzih ajgojh sah èj izučajdu muga, kuj pidäs. Esli ènne buržuaznojt učjovojt i liènöy izučajdu, to vaj siksi, čtobì dokažiè, čto samostojatel'nojda karel'skojda kièl'dä èj ole. Izučajdih ènne karel'skojda kièl'dä viè i tsarskojt činovnikat i papit, no hyö izučajdih sendäh, čto kièlen tièdäen hejl kebièmbi i parembi oli muanitella i ugnetajja karel'skojda rahvasta.

Sovsem tojne dièlo on nygöj. Mejl pidäy tièdiä pagina kièli siksi, čtobì luadiè literaturnoj kièli. Literaturnoj že kièli pidäy siksi, čtobì sen avul karel'skoj rahvas teriämbäh poluččis političeskojn i kul'turnojn razvitijan, čtobì literaturnojn kièlen avul teriämbäh stroiè uuzi èlajga, - stroiè sotsializma, piästä kommunizmah.

Grammatika on grečeskoj sana (grammatike) i ènne znuačči "maltanda lugiè i kir'juttua". No jo ammujzis ajjojs sah tämä sana rubej oboznačajmah èri naukua, kudama izučajččou mittyön tahto kièlen zakonoj. Jo yhtes täs faktas nägyy, čto grammatikatta, tojzin sanuo, naukatta kièleh näh, èj sua luadiè literaturnojda kièl'dä. Čtobì hyvin stroiè sildoj, pidäy tièdiä mehanikan zakonat, a čtobì hyvin tijstua literaturnoj kièli, osobenno kir'jutus kièli, pidäy tièdiä kièlen zakokat. No grammatikua pidäy opastuo èj vaj tämän täh. Mejjan kièli on lujah sivottu mejjan mièlen ke. Kièlen i sen zakonojn opastues myö tijjustamma mejjan mièlen ruaduo. Sendäh grammatikan opastunnal on suuri obšeobrazovatel'noj značenija. I viè — i tämä on ylen vuažnoj dièlo — oman kièlen zakonojn tijjustahuo myö kebièmbäh rubièmma èllendämäh tojzièn kièlièn zakonoj. Tojzil sanojl sanoen, oman kièlen zakonojn opastunda valmistau mejdä tojzièn kièlièn opastukseh i ènne kajkkiè — venjan kièlen opastukseh.

Grammatikas on kolme čuastiè: fonetika, morfologija i sintaksis.

Fonetika, ili nauka paginan zvuukkih näh (grečeskoj sana fone — on zvuukka, iäni), izučajččou paginan zvuukkiè, kudamat ollah mejjan paginas.

Morfologija, ili nauka formih näh (grečeskoj sana morfe -on forma), izučajččou sanojn luainnan i muutunnan sposoboj.

Sintaksis, ili nauka sanojn porjadkah (strojah) näh, (grečeskoj sana sjuntaksis — on porjadka, stroju), izučajččou predloženijojn luainnan sposoboj.

Ènzimäjzes grammatikan knijgas ollah fonetika i morfologija. Tojzes knijgas on sintaksis.

Vvedenija

§ 1. Tijjannät predloženijah näh.

Myö pagizemma siksi, čtobì sanella omiè mièliè. Joga loppièttu mièli on sanottu yhtel ili ènämmäl sanal. Nämät sanat ollah sivottu keskenäh smìslua myö. Primièraksi: Pimenöy. Rubej vihmumah. Riputah ruskièt flagut. Sijriči tribunas astutah demonstrantat.

Täs primièras on nellä loppièttuo mièl'dä. Ènzimäjne mièli on sanottu yhtel sanal, tojne kahtel, kolmas kolmel, nelläs nelläl. Tojzen, kolmannen i nellännen mièlièn sanat ollah sivottu keskenäh smìslua myö.

Sanua ili sanojn gruppua, kudama ozuttau loppièttuo mièl'dä, sanotah predloženijaksi.

Paginas predloženijua tojzes predloženijas èrojtetah iänen piètynnäl (pauzal). Kir'juttaes predloženijua predl-oženijas èrojtetah točkal, voprositel'nojl ili vosklitsatel'nojl znuakojl.

UPRAŽNENIJA 1. Kir'juttuat i pangua, kunne pidäy, točkat.

I. Krasnoj plošadi on Moskovan tsentra krasnojl plošadil on Leninan mavzolej Ural on yksi muailman bohatemmis gornopromišlennolojs rajonojs golosujgua stalinskojn blokan kandidatojn puoles SSSR-n paras pionerskoj lageri on Mustan meren rannal.

II. Tuli lämmin kevät päjväjne pajstau ènämmäl i ènämmäl kyl'vö päjvät lähetäh remontirujdut kyl'vö mašinat sejzotah kolhozan dvoral traktoristat valmistutah lähtemäh pellol.

III. Zavodijh huondes zorja viè ni mis èj ruskonnut valpahan-harmua tajvas valgoj tähtet kavottih mua nuorestuj lehtet kastuttih ruvettih kuulumah èlävät iänet kebiène tuuli lähti juoksendelemah muada myöte miun runga vähäjzel särähteli lähtin astumah tumanal katetun joven randua myöte ymbäri mius pirahtettih ènzimäjzet russkièt päjväjzen čirojzet kaj jalgeuduj.

§ 2. Voprositel'nojt, vosklitsatel'nojt i povestvovatel'nojt predloženijat.

Paginas i kir'jutukses vojjah olla voprositel'nojt, vosklitsatel'nojt i povestvovatel'nojt predloženijat.

Predloženijua, kudamas on voprosa, sanotah voprositel'nojksi predloženijaksi.

Primièrat: Äjja-go on ajgua? On-go äjja èläiä Moskovas? Jo-go siè olet valmis?

Voprositel'nojs predloženijas iäni ylenöy sen sanan sanoes, kudamas on voprosa. Kir'juttaes voprositel'nojn predloženijan loppuh pidäy panna voprositel'noj znuakka.

UPRAŽNENIJA 2. Lugièt i sanuot, mindäh nämis predloženijojs ollah voprositel'nojt znuakat.

Ken on Marija Demčenko? Konza oldih valličennat Verhovnojh Sovièttah? On-go tänäpäj sobranija? Luvit-go siè Kataevan proizvedenijan "Miè ruadajan rahvahan pojga"? Olit siè linnas? Ket pobedittih severnoj poljusa? Näjttä-go työ kino-kartinua "Čapaev"?

Predloženijua, kudamas on ihastunda, pöllästyndä, dijvujnda i m.i., sanotah vosklitsatel'nojksi predloženijaksi.

Primièrat: Ah, mittyjne on hyvä siä! Min čomehus on linna! Dirižablja lendäy!

Kir'juttaes vosklitsatel'nojn predloženijan loppuh pidäy panna vosklitsatel'noj znuakka.

UPRAŽNENIJA 3. Lugièkkua alembana annetut predloženijat i sanokkua, mindäh ollah vosklitsatelžoit znuakat.

Èläkkäh vägevä sovetskoj rahvas! Min hyvys on èliä! Kuj on hyvä ruadua! Ah, kuj on hyvä èliä sovetskojs muas! Kuj čomasti helistäh rahvahan pajot! Istukkua hillembäh! Olgah tervehet mejjan gordojt sokolat — sovetsKojt ljotčikat!

Predloženijua, kudamas on sanottu mih tahto näh i kudamas èj ole ni voprosua, ni vosklitsanijua, sanotah povestvovatel'nojksi predloženijaksi.

Primièrat: Vähäjzel tuulou. Vihmuu. Mejjan kylä on kujval kohtal. Lapset astutah školah.

UPRAŽNENIJA 4. Annetut otrìvkat jagakkua predloženijojksi i predložekijojn loppulojh pangua točkat.

I. Ruavon proizvoditel'nostiè nostetah stahanovtsat Aleksej Stahanovan nimi on tuttava millionojl trudjašolojl dekabrjan 12 päjvänä 1937 v. mändih valličennat SSSR Verhovnojh Sovièttah.

II. Mulloj miè ènzimäjzen kerran hyppäjn samoljotas samoljotta nouzi ylembäh i ylembäh jogi jo ozuttih kajdajzena lentajzena miè mänin samoljotan sijvel ljotčikka andoj miul znuakan miè hyppäjn samoljotas i bojko rubejn lendämäh alah päj terväh avauduj parašjutta i miè rubejn hejttymäh hilljasti muah miè hejtyjn Podlipkan kylän luo sil ajgua keräyvyttih kylän lapset hejl himojtti tièdiä, kuj miè piäzin samoljotas muah.

UPRAŽNENIJA 5. Kir'juttuat tämä teksta i predloženijojn loppuh pangua piètyndä znuakat, mittyöt pidäy.

Yöl miè sejzojn postal sillan luona Ymbäri puaksuh käveldih valgièt banditat Lumen radžizenda kenen liènöy jallojn al juohatuttau olla tarkembana
– Ken astuu
Ni ken èj vastua
— Anna iäni, ken astuu
Pimiès huamistetah figurat veri nouzou piäh Syväjn tykkäy ravièmbah — Rubièn ambumah
Vastah kuuluu ammunda Miè èjstyjn puun tuaksi i rubejn ambumah.

UPRAŽNENIJA 6. Kirjuttuat teksta i pangua, kunne pidäy, znuakat.

Kuj hyvä on olla mečäs Astut i kaččelet ymbäri Ken tämä juoksou mečän tihejkös Èj-go hukka ole lähtenyt syömistä èččimäh, ili ohotnikan kojra kedä èččinöy ka jo lähenöy mejjan luo da, se on ohotnikan kojra juoksou mečäs, njuuhtelou Mi tämä iänilöj kuulunou tämä orava purettelou orièhua kojra sejzattuj ka jo dogadi oravan i rubej haukkumah Ohotnikka, kuule kojra siul andau tièdiä Èj, ohotnikka, kijrehtä Ohotnikka lähti teriämbäh astumah Orava, varua ohotnikkua

§ 3. Predloženijan glavnojt členat.

Nijdä sanoj predloženijas, kudamat vastatah mittyöh tahto voprosah, sanotah predloženijan členojksi. Primièraksi, predloženijas Meččäniekka oružan ke astuu meččiä myöte on nellä predloženijan členua. Ken astuu? Meččäniekka. Midä ruadau meččänièkka? — Astuu. Astuu min ke? — Oružan ke. Kus astuu? – Meččiä myöte. Sanat ke i myöte èj vastata voprosojh i predloženijan členojna èj olla, a yhtytäh nijh členojh, kudamièn ke ollah sivotut.

Predloženijan členoj juatah glavnolojksi i vtorostepennolojksi. Glavnojda predloženijan členua on kaksi — podležaščoj i skazuemoj.

Podležaščoj ozuttau sen, mih näh mänöy pagina predloženijas, i vastuau voprosoih: ken? ket? ili mi? mit?

Primièraksi: Dokladčikka mäni kluubah. Ken mäni? – Dokladčikka (podležaščoj). Kolhoznikat tuldih sobranijah. Ket tuldih? — Kolhoznikat (podležaščoj). Gazietta on stolal. Mi on stolal? – Gaziètta (podležaščoj). Knijgat ollah škuapas. Mit ollah škuapas? — Knijgat (podležaščoj).

Skazuemoj ozuttau, midä on sanottu podležaščojh näh, i vastuau yhteh nämis voprosojs: Midä ruadau (luadiu) predmiètta? Midä predmiètan ke luadihes? Mittyjne on predmiètta? Mi mojne on predmiètta? Ken mojne on predmiètta?

Primièraksi: Kalaniekat pyyvetäh kalua. Midä ruatah kalanièkat? — Pyyvetäh (skazuemoj). Matematika on nauka. — Mi mojne on matematika? — Nauka. Šolohov on pisatelja. Ken mojne on Šolohov? — Pisatelja.

Predloženijas Matematika on nauka skazuemoj on on nauka; predloženijas Šolohov on pisatelja skazuemoj on on pisatelja.

Konza skazuemojn ke yhtyy sanajne on, oli i m.i., silloj net molemmat sanat lugiètahes skazuemojksi. Skazuemojda sanajzièn ke on, oli i m.i. sanotah sostavnojksi skazuemojksi.

UPRAŽNENIJA 7. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua podležašoj yhtel čjortočkal, a skazuemoj kahtel.
Primièraksi: Ujittih linnut lämbimih mualojh. Zvierit pejtytäh norajzih.

I. Lendi nellä rauda linduo kyl'mäh mereh päj. Jiädih sinne meren jiälöjl nellä mièstä vaj.
II. Èlettih, oldih ukko da akka. Oli kerran ukko kalua pyydämäs i saj äjjan. Ajau ukko kodih. Nägöy — dorogal viruu rebo kuj kuollut. Azetti ukko hebojzen. Otti revon, pani regeh kalojn piäl i duumajččou: "Min hyvyön täs akal kagluksen sajn!" — i lähti ajamah ièlleh. Rebo rubej lykkimäh kaloj yksittäjn dorogal. Lykki kaj kalat i iče hyppäj iäres. Tuli ukko kodih, kačahti regeh, a siè ni kalua, ni kaglusta.
III. Kerran kazi toj sadus päj skvortsan. Skvortsan jallan oli purrut kazi. Buabuška otti kazil skvortsan. Jalgah azetti pujkkojzen. Buabuška lièčči linnun i opasti pagizemah. Skvortsajne vihel'di, riäzitteli kägiè, njauguj. — Siè älä hypi, — sanou hänel buabuška. — Siè pagize, i miè kuašua annan siul.

§ 4. Predloženijan vtorostepennojt členat.

Pajči glavnoloj členoj, predloženijas vojjah olla vtorostepennojt predloženijan členat. Vtorostepennojt predloženijan členat sellitetäh skazuemojda, podležašojda ili mittyjstä libo vtorostepennojda členua.

Predloženijas Suuri oboza hilljakkajzeh ejstyj pölykästä dorogua myöte podležaščoj on oboza, skazuemoj ejstyj, a sanat suuri, hilljakkajzeh, pölykästä dorogua myöte ollah vtorostepennojt predloženijan členat.

Sana suuri sellittäy podležaščojda oboza i ozuttau, mittyjne oboza èjstyj; sana hilljakkajzeh sellittäy skazuemojda ejstyj i ozuttau, kuj èjstyj oboza; sanat dorogua myöte muga že sellitetäh skazuemojda i ozutetah, kus èjstyj oboza; sana pölykästä sellittäy vtorostepennojda predloženijan členua dorogua i ozuttau, mittyjstä dorogua myöte èjstyj oboza. Kuj Predloženijas sanat ollah sivottuI tojne tojzen ke, vojt ozuttua tämän mojzel shemal.

                     midä ruadoj?
      Oboza ––––––––––––––––––––––––––––––––––––––– èjstyj
        |                                             /\
        |                                       kuj? /  \ kus?
        |                                           /    \
        | mittyjne?                      hilljakkajzeh  dorogua myöte
        |                                                 |
        |                                                 | mittyjstä?
        |                                                 |
      suuri                                           pölykästä

Kajkes sanotus nägyy, mindäh podležašojda i skazuemojda sanotah glavnolojksi predloženijan členojksi. Joga vtorostepennoj predloženijan člena on zavisimostis mittyös tahto tojzes predloženijan sanas, a podležašoj i skazuemoj èj zavisita ni mis i ollah predloženijan osnovana. Podležašoj i skazuemoj vojjah luadiè predloženija vtorostepennolojtta členojtta.

Predloženijua, kudamas ollah vaj glavnojt členat — podležaščoj i skazuemoj, sanotah prostojksi nerasprostranjonnojksi predloženijaksi.

Primièrat: Brihačču lugou. Lendäy samoljotta. Kajuou iäni.

Predloženijua, kudamas pajči podležašojda i skazuemojda ollah viè i vtorostepennojt členat, sanotah prostojksi rasprostranjonnojksi predloženijaksi.

Primièrat: Stolan tagana brihačču lugou knijgua. Ylähänä lendäy suuri samoljotta. Mečäs kajuou lapsien iäni.

UPRAŽNENIJA 8. Alembana annettulojs predloženijojs luaikkua shemat.
Projdinuona kezänä miè näjn Valgiès meres suurda kasatkua. Kasatka viruj parohodan palubal. Piènet kasatkan sil'mät vihajzesti läjmettih. Ymbäri keräydyj komanda. Miun tovarišča ojendi kasatkal savakon njokan. Kasatka ruttoh tabaj ojennetun savakon. Savakko katkej kahteksi.

UPRAŽNENIJA 9. Rasprostranjonnojt predloženijat luaikkua nerasprostranjonnolojksi.
1. Kolhoznikat astuttih kijrehesti. 2. Terväh tulou pimiè ilda. 3. Kaunis kuudama vähäjzel losniu tajvahal. 4. Severas päj tuulou vilu tuuli. 5. Tyyni on kezä yö. 6. Harvajzeh nouzettelou kebiè tuuli. 7. Kuulutah helièt iänet.

UPRAŽNENIIJA 10. Alembana annetut nerasprostranjonnojt predloženijat luaikkua rasprostranjonnolojksi skobkis annettulojn voprosojn — avul.
1. -Ozuttih (mittyjne?) pil'vi. 2. (Mittyjne?) poezda tuli (mis päj? konza?). 3. Kir'jajne on polučittu (kes päj?). 4. Miè ostin (mittyjzen? min?).

UPRAŽNENIJA 11. Alembana annetut nerasprostranjojanojt predloženijat luaikkua rasprostranjonnolojksi.
Lähenöy ilda. Pograničnikka kuundejou. Kuuluu šohizenda. Ihmine hijvou. Pograničnikka vuottau. Kuuluu ammunda. Ihmine langièu. Vraga tavattu.

UPRAŽNENIJA 12. Alembana annettulojs sanojs i nerasprostranjonnolojs predloženijojs luaikkua rasprostranjonnojt predloženijat.
Jiä. Vuotanda.
Ledokolat "Tajm'ir" i "Ermak" lähettih. Papanintsat vastattih. Vesjolìj hyppeli. Kajkin vuotettih.

UPRAŽNENIJA 13. Annettulojs sanojn gruppojs luaikkua rasskuazat (joga gruppas èri rasskuaza).
1. Kezä, ilda, pionerat, tuli, kizat.
2. Jogi, veneh, lapset, onget, kalat.
3. Parašjutista, parašjutta, samoljotta, hypähtys, lennändä, rahvas.
4. Ohotnikka, oruža, kojra, ammunda, savu, il'ves.

§ 5. Opredelenija, dopolnenija i obstojatel'stvat.

Vtorostepennojt predloženijan členat, zavisimostis sit, kuj sellitetäh tojziè predloženijan členoj, jagauvutah opredelenijojksi, dopolnenijojksi i obstojatel'stvojksi.

Opredelenijaksi sanotah sidä vtorostepenkojda predlozenijan členua, kudama ozuttau predmiètan priznakkua, tunnusta i vastuau voprosojh: mittyjne? kenen? min? kudama?

Lagiel nurmel kazvau korgie kojvu. Mittyöl nurmel? — Lagiel (opredelenija); mittyjne kojvu? – Korgie (opredelenija). Miun velli opastuu ljotčikaksi. Kenen velli? — Miun (opredelenija). Kojvun lehtet kazvettih jo suureksi Min lehtet? Kojvun (opredelenija). Vähäjzel lekuttih puulojn ladvat. Min ladvat? — Puulojn (opredelenija). Učenikka lugou vijettä stranitsua. Kudamua stranitsua? — Vijettä (opredelenija).

Opredelenija sellittäy suščestvitel'nojda.

UPRAŽNENIJA 14. Kir'juttuat alembana annetut predloženijat i podčerknikkua opredelenija yhtel čjortočkal, a suščestvitel'noj, kudamua opredelenija sellittau, kahtel.
1. Kaunehel nurmel kypsettih ruskièt mandžojt. Mustan meren rannal ollah korgièt mäet. 3. Uralal ollah suuret metallurgičeskojt zavodat. 4. Uuvet linnat stroitahes Severnojn Ledovitojn okeanan rannojl. 5. Parohodan raudajzen sejnän tagana läjkytäh allot. 6. Tuuli häjlytti vanhua huabua. 7. Nentsat èletäh pedran nahkojl katettulojs čumojs. 8. Tajgas on stroittu uuzi linna Komsomol'sk.

Dopolnenijaksi sanotah sidä vtorostepennojda predloženijan členua, kudama ozuttau predmièttua i vastuau kosvennolojn padežojn voprosojh: kenen? min? kedä? midä? kel? mil? i m.i., i imenitel'nojn padežak voprosojh: mi? mit? ken? ket?

Dopolnenija ènimitteh sellittäy glagolua.

Primečanija: Imenitel'nojn padežan voprosojh vastuaja predmiètan ozuttaja sana dopolnenijana on silloj, konza predloženijas se èj ole subjektana, a on objektana.

Myö luvemma gaziettua. Luvemma midä? — Gaziettua (dopolnenija). Kaj mejjan mua ihastuksen ke vastaj papanintsoj. Vastaj kedä? — Papaninioj (dopolnenija). Pionerat työnnettih kir'jajne ispanskolojl lapsil. Työnnettih mi? — Kir'jajne (dopolnenija); työnnettih kel? – lapsil (dopolnenija). Meččänièkka ambuj oravan. Ambuj min? – oravan (dopolnenija). Rabočojt zavodas luaittih traktora. Mi luaittih? — Traktora (dopolnenija).

UPRAŽNENIJA 15. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua dopolnenijat.
1. Meža toj mejdä mečän randah. 2. Lesorubat sorrettih puut i pilattih halloksi. 3. Petrozavodskas lapsil stroittih pionerskoj dvortsa. 4. Pionerat lugiètah žurnualua "Kostjor". 6. Lapset kerättih täyvet robehet mar'jua. 6. Kolhoza kuččuj gostih oman deputatan. 7. Linnas päj tuodih äjja tavarua. 8. Sizär lypsi lehmät i juotti vazat. 9 Traktoral kynnettih i kannot kajvettih. 10. Älä koske kojrua, i kojra siuda èj koske. 11. Kirpiččiä luaitah saves i peskus. 12. Konjuha jo yön aloh syötti i juotti hebojzet.

Obstojatel'stvojksi sanotah nijdä vtorostepennoloj predloženijan členoj, kudamat ozutetah, kuj, mih luaduh, mittyjzis obstojatelstvojs mänöy dejstvija (ili dièlo). Obstojatel'stvat vastatah voprosojh: kuj? kus? kus päj? kunne? konza? mindäh? miksi? mih luaduh? i m.i. (ozutetah sijua, ajgua, pričinua, tseliè).

Egläj oli suuri vihma. Konza oli vihma? — Ègläj (obstojatel'stva). Kezäl pionerat oldih lagerilojs. Konza oldih? – Kezäl (obstojatel'stva). Kus oldih? — lagerilojs (obstojatel'stva). Vihman periä lejkkuajat tuldih kodih. Mindäh, min periä tuldih? — Vihman periä (obstojatel'stva). Kunne tuldih? – kodih (obstojatel'stva?. Velli toj knijgan lugièttavaksi. Miksi toj? — lugiettavaksi (obstojatel'stva). Hyvin i terväh projdi kyl'vö. Kuj, mih luaduh projdi? — hyvin, terväh (obstojatel'stva). Mečäs vähäjzel kuuluttih lehmien kellot. Kus kuuluttih? — Mečäs (obstojatel'stva). Kuj kuuluttih? — vähäjzel (obstojatel'stva).

Obstojatel'stva ènimitteh sellittäy glagolua.

UPRAŽNENIJA 16. Kir'jutakkua alembana annetut tekstat i podčerknikkua obstojatelvstvat.
I. Myö souvimma hilljakkajzeh. Vägeh èjstimmä venehtä hejnikös. Jal'gimäj piäzimmä hejnättömäl pajkal. Sorzat iänen ke nostih jarves. Puaksuh kuuluj ammunda. Murginan ajjaksi mejjan veneh oli täyzi linduo.
II. Bojko männäh päjvät. Lojttona kajkkièl nägyj steppi. Kuj kämmenel ollah kyl'vetyt pellot. Hyvä on olla kezäl stepis. Peldolojl sualistutah lejvät. Kijrehesti mänöy urožajn keriändä.
III. Levièsti virratah keviäl jovet. Družno pajatetah mečäs linnut. Terväh kazvau nuori vihanda hejnä. Magièsti syyväh lehmät uutta hejniä.

UPRAŽNENIJA 17. Kir'jutakkua predloženijat i točkièn sijah pangua mittyöt pidäy opredelenijat.
1. Lojttona lennettih ______ samoljotat. 2. Mečäs kuuluttih lapsièn ______ iänet. 3. Oli ______ yö. I1. 4. Sejniä pergi ______ pakkajne. 6. Tajvahal losnittih ______ tähtet. 6. Hudožnikka risujčči ______kartinua. 7. Buketas oli ______ i ______ kukkua. 3. Mečis èletäh ______ zvièrit. 9. Ohotnikka ambuj ______ kondièn. 10. Kondièl oldih ______ pojjat. 11. Veneh häjlyj ______ aldolojl.

UPRAŽNENIJA 18. Kir'jutakkua alembana annettu teksta, podčerknikkua dopolnenijat i nijen piäl kir'jutakkua voprosat.
I. Meččä mešajčči strojkal: Ruadajat ruvettih sordamah meččiä. Ènzimäjne komsomol'skoj brigada kujvaj suon. Tojne brigada luadi stroitel'nojda ploščadkua. Brigadat sorevnujdihes tojne tojzen ke. Komsomol'tsat èj tiètty väzyndiä. Hyö omal ruavol ozutettih predannostiè kommunističeskojl partijal i komsomolal.
II. 1. Miè ombelin uutta šuapkua. 2. Velli lugi Mišan knijgua. 3. Kalanièkat tervattih venehtä. 4. Sizäret kuvottih uutta verkuo. 5. Myö pilimmä mečäs halguo. 6. Kezäl nijtimmä äjjan hejniä.

UPRAŽNENIJA 19. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i točkièn sijah pangua dopolnenijat. Nämät dopolnenijat duumajgua iče.
1. Kolhoznikat omièn ______ männäh ruadoh. 2. Joga huondesta mama lugou ______. 3. Kana tarkasti vardejčči omiè ______. 4. Miè luvin ______ "Miè ruadajan rahvahan pojga". 5. Myö kuulimma helièn kiurujzen ______. 6. ______ on hyvä kojra.

UPRAŽNENIJA 20. Luaikkua vijzi predloženijua dopolnenijojn ke. Dopolienijat podčerknikkua i ozutakkua, kudamua predloženijan sanua sellitetäh i mittyjzeh voprosah vastatah.

UPRAŽNENIJA 21. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat, podčerknikkua obstojatel'stvat i ozutakkua, mittyöh voprosah net vastatah.
1. Kaheksavuodizena miè lähtin školah. 2. Myö vesselästi viètimmä kezän. 3. Pimiès myö tulimma kodih. 4. Mečäs päj puhaldi viènojne tuuli. 5. Kezäl oldih lämmät siät. 6. Vezi kuj zirkalo läpetti ojas. 7. Lähil kyliä stroitah uutta sildua. 3. Yöl oli suuri vihma, a huondeksel jo pajstoj päjväjne.

UPRAŽNENIJA 22. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i točkièn sijah pangua dopolnenijat.
1. Samoljotta ______ pejttyj pil'vilöjn keskeh. 2. Ongittaja tarkasti kaččou ______. 3. Traktorista ajoj uuvel ______ kyndämäh. 4. Zavoda omièn ______ täytti pluanat. 5. Muan kajvajat otettih ______ i ruvettih družno ruadamah. 6. Lojttona miè näjn suuren ______ sorzua. 7. Tuatto omièn ______ lähti ohotal.

UPRAŽNENIJA 23. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i točkièn sijah paigua obstojatel'stvat.
1. Kolhoznojt brigadat ruatah ______. 2. Myö ______ lopijmma tämän zadanijan. 3. Lapset ______ juostih joven rannal. 4. Myö lähtimmä nijtyl. 5. Ozuttih päjväjne i tajvas ______ puhtastuj pil'vilöjs. 6. Janis ______ juoksi oras peldoh.

UPRAŽNENIJA 24. Lugièkkua alembana annettu teksta i sanokkua, mittyönä predloženijan členana on joga sana.
Oli myohäjne sygyzy. Pakkajzet rauvojtettih suot, jarvet, jovet. Kodvai èj tullut lumi. Kolakot oldih dorogat. Gorjan ke kolhoznikat suadih tuuva hejniä žijvatojl. Lunda vuotettih, kuj suurda pruazdnikkua. I tuli se päjvä. Tuli nägemättä. Yhtes yös lumi pejtti ičen al dorogat, pellot, kivet, pani suuret šuapkat kandolojl piäh. Oli huondes hämärä, a kolhoznikat jo valljastettih hebojziè. Lojtoksi kuuluttih hejjan vesselät iänet. Ègläj illal oli sygyzy, a tänäpäj huondeksel on jo talvi. Lumi toj talven.

§ 6. Prostoj i složnoj predloženija.

Pagina voj olla luaittu èrillizis predloženijojs. Miun hebojne oli valmis. Mie ajojn provodnikan ke. Huondes oli ylen hyvä. Pajstoj päjväjne.

Täs otrìvkas on nellä samostojatel'nojda predloženijua. Joga predloženijas on yksi loppièttu mièli, i joga predloženijas on oma podležašoj i skazuemoj. Tämän mojziè predloženijoj sanotah prostolojksi predloženijojksi.

Mièlet, sanotut prostolojs predloženijojs, vojjah olla kijndièsti sivottu, yhtistetty yhteh složnojh mièleh. Silloj i prostojt predloženijat, nämièn mièliènozuttajat, yhteyvytäh yhteh složnojh predloženijah.

Primièraksi, kaksi prostojda predloženijua — Pajstoj päjväjne. Oli vilu — vojt yhteyvyttiä yhteh složnojh predložennjah: Pajstoj päjväjne, no oli vilu. Täs složnojs predloženijas kaksi mièl'dä on pandu tojne tojzel vastakkaj.

Prostoloj predloženijoj, kudamat ollah složnojs predloženijas, paginas yhteyvytetäh iänel. Složnojksi predloženijaksi sanotah sen mojsta predloženijua, kudamas on yhteyvytetty kaksi ili ènämbi yhten složnojn mièlen ozuttajua prostojda predloženijua.

Primièraksi: Vilun periä miun tovarišča särizi, i mie kuulin, kuj lodistih hänen hambahat. (Tämä složnoj predloženija on luaittu kolmes prostojs predloženijas.)

Prostoloj predloženijoj, kudamat ollah složnojs predloženijas, kir'juttaes èrojtetah tojne tojzes piètyndä znuakojl.

UPRAŽNENIJA 25. Lugièt alembana annetut tekstat i kir'juttuat složnojt predloženijat.
I. Yöl pakkajne kattoj luhtat hojkkajzel jiäl. Valgiès tumanas nouzi päjväjne i puolen päjvän ajgah rubej äjjal čirittämäh. Päjväjne sulaj jiähyöt, i ruvettih virduamah ojajzet. Sulettih sosul'kat, i vezi pizarat tiputtih luhtajzih.
II. Melličäs kièhuu ruado, i melliččänièkka on ynnäh jauhos. Joga päjvia ruaduo on ènämbi i ènämbi. Pordahil i melličän luona istutah jauhottajat i vuotetah omua vuoruo. Kivn kolizou, rattahat humistah, i jaščikkah pirizöy hiènojne jauho.

UPRAŽNENIJA 26. Kir'juttuat alembana aknettu teksta, podčerknikkua složkojt predloženijat i sanuot, äjjas-go prostojs predloženijas on luaittu joga složnoj predloženija.
I. Verkot laskimma jogeh. Vajbunuot tulimma kodih, a huondeksel, kuj vaj valgoni, tuas lähtimmä verkoloj kaččomah. Rubejmma nostamah verkoloj. Ènzimäjzes kalua èj ollut vovse, tojzes oli kymmeniène ahvenda, a kolmannes viè ènämbi ahvenda i lahnua.
II. Tuli kevät. Lumi jo suli, vesselästi rubej vihojttamah hejnä, puulojh kazvettih lehtet. Yölöjl kurgilojn parvet annettih iändä tojne tojzel vastah. Mečän reunas lollotettih janikset. Hukka čuvstvujčči keviän. Kerran yol hän vedi omat pojjat uros päj iäres, sendäh-gu pezäh nouzi vezi. Hukka toj pojjat sagièh mečikköh, kus löydi hyvän pajkan uutta peziä varojn. Hièno, sagiè vičikkö oli suurièn puulojn juurikkolojl, a tämän mojzis tuhjikkolojs èletäh i janikset. Hukan pojjat jo hyvin juoksenneldih, no janiksiè viè èj vojdu suaha, sendäh gu janiksen nähtyö hyö vinguttih. Janikset täs vingunnas juostih pagoh, a hukka tämän periä löj omiè pojgiè.

UPRAŽNENIJA 27. Kir'jutakkua annetut predloženijat i täytäkkiä muga, čtobì rojttas složnojt predloženijat.
1. Myö ruavojmma, a hyö ______. 2. Miè luvin knijgua, kudaman miul ______. 3. Illal oli lämmin, a yöl nouzi ______ , i lièni ______. 4. Kalanièkat nostettih verkot, no kalua ______ . Tihejkos kuuluj šihizendä, i kojrat ______. 6. Čuasut lyödih yheksä kerdua, i zanjatijat ______. 7. Myö kiännyjmmä kodih, Sendäh ku ______. 8. Parašjutta avauduj, i parašjutista ______. 9. Seppä ajgajzeh huondeksel tuli pajah, pani ah'joh tulen i ______. 10. Mečäs pimeni, läjskäj tulda, romahutti jury i ______.


Fonetikka

§ 7. Paginan zvuukat.

Mejjan pagina sostoiu sanojs. Joga sanas on kaksi puolda: smíslovoj (mièli) puoli i zvukovoj (iäni) puoli. Zvukovojda puolda myöte sana sostoiu èrillizis paginan zvuukis. Paginan zvuukkiè myö sanomma kouhkolojn, hengitändä keron, kulku laen, kièlen i huulièn ruavon avul (kaččuo ris. 1).

ris1.png
Ris. 1 Paginan organat: AA – huulet; BB – hambahat; V – kovan suu laen ezi puoli; G –kova suun lagi; D – pehmie suun lagi; E – kielen ezi puoli; Ž – kielen keski kohta; Z – kielen taga puoli.

Konza myö pagizemma, myö kouhkolojs päj piästämmä vozduhua. Kouhkolojs päj vozduha hengitändä keruo myöte tulou keron ladvah. Keron ladva on kuj složnoj muzìkal'noj instrumenta. Kouhkolojs lähtija vozduha täs luadiu zvuukan ili iänen.

Yhtet paginan zvuukat ollah iänellizet (primièraksi a, o, u, z, ž, v, g), a tojzet iänettömät (Primièraksi s, f, p, k).

Keron ladvas päj vozduha iänen ke ili iänettä lähtöy ulgo puolel suun kauti, a tojči i nenän kauti (zvuukkièn n, m sanoes).

Konza myö sanomma yksiè zvuukkiè (primièraksi a, o), silloj vozduha suuda myöte mänöy vällästi, vozduhal èj ole ni mittymiä vastusta. Konza myö sanomma tojziè zvuukkiè, silloj kièlen i huulièn lijkuttelennan vuoh suus myö luaimma vozduhal kajken mojziè vastuksiè. Suus lähties vozduha hièroh nämih vastuksih ili revittelöy net. Tämän periä liètäh kajken mojzet šumut.

Täh luaduh, paginan zvuukat vojjah olla iänellizet i šumullizet. Yhtet zvuukat ollah vaj iänellizet (primièraksi: a, o, i, z, ä, ö), tojzet — vaj šumullizet (f, š, č, p, h), kolmannet — i šumullizet i iänellizet (v, ž, b, g).

§ 8. Zvuukat i bukvat.

Paginan zvuukkiè kir'jutukses oboznačajjah bukvil. Zvuukkiè myö kuulemma i sanomma, bukviè myö näemmä i kir'jutamma.

Myö èmmä ajvin kir'juta muga, kuj kuulemma i sanomma. Primièraksi, sanojs janis (янис) i jalga (яльга) myö yhteh luaduh kir'jutamma bukvua ja, no sanas janis myö sanomma zvuukkiè , a sanas jalga – zvuukkiè ja; sanojs juuva (юува) i jury (юрÿ) myö kir'jutamma bukvua ju, a sanomma sanas juuva zvuukkiè -ju, a sanas jury -jy; sanojs kolhoza (колхоза) i maho (махо) myö tojzes slogas kir'jutamma bukvua h, a sanomma sanas kolhoza zvuukkua h, sanas maho zvuukkua, kudama on zvuukkièn h i g välil; sanas tuuli kir'jutamma kahta u, sanomma že zvuukkua u vaj t jal'geh, a u jal'geh sanomma zvuukkua, kudama pohodiu lyhennettyh u, no èj ole u; sanojs tina i otti kir'jutamma t jal'geh i, a kuulemma ènzimäjzes sanas zvuukkua i, tojzes zvuukkua, kudama on i i y välil; sanojs terva i aeli kir'jutamma bukvua e, a kuulemma zvuukkua e vaj tojzes sanas, a ènzimäjzes kuulemma zvuukkua è i m.i.

UPRAŽNENIJA 28. Kir'jutakkua alembana annettu teksta. Èrojtettulojs sanojs löyväkkiä, mis kir'jutus èruou sanonnas, i net bukvat podčerknikkua.
I. Jalles murginua miè lähtin saduh. Ènne kajkkiè miè juoksin tuh'jolojh, kudamis ruskotettih kypset vagojt. Äjja oli mar'jua. Viènojne tuuli vähäjzel häjlytti lehtilöj. Silloj-tojči kuuluj lindujzièn iäni. Juablokka puulojn duuhu kut'kutti nekän sydämes. Päjväjne čiritti keski tajvahal. Oli parahite suamoj räkki ajga.
II. Jo on ilda. Kridžistäh ovet, haukutah kojrat, möngytäh lehmät. Vesselinä i ozakkahina tuldih mečäs päj lapset. Siè hyö kerättih mar'jua i gribua. Nähtih janistä, oravua i čidžiliskuo. Meččäh männes hyö nähtih, kuj vesselästi i bojko kolhoznikat ruattih nijtyl. Kajkin ozuteldih, min verran kerättih mar'jua, kajkin kijstah saneldih, ken midä nägi.

§ 9. Alfavit.

Karel'skojs kièles on 36 bukvua. Kajkkiè nämiè bukviè, panduloj prijmittyh porjadkah, sanotah alfavitaksi ili azbukaksi. Karel'skojn kièlen alfavit i bukvièn nimet:

     А   Б   В   Г   Д   Е   Ё   Ж   З    И   Й   К   Л   М   Н   О   П   Р  
     a   b   v   g   d   e   jo  ž   z    i   j   k   l   m   n   o   p   r
     a   be  ve  ge  de  e   jo  že  ze   i   j   ka  el  em  en  o   pe  er

     С   Т   У   Ф   Х   Ц    Ч   Ш   Щ   Ъ    Ы    Ь   Э   Ю   Я   Ä   Ö   Ÿ
     s   t   u   f   h   ts   č   š   šč  ''   ì    '   è   ju  ja  ä   ö   y
     es  te  u   ef  ha  tse  če  ša  če  kova pehm '   e   ju  ja  ä   ö   y

Kolmetojsta bukvua ollah glasnojt: a, e, jo, i, o, u, ì, è, ju, ja, ä, ö, y. Yksi bukva — j – on poluglasnoj (lyhyt). Kaksi bukvua '' (Ъ) i ' (Ь) – ni mityttä zvuukkua èj oboznaččajja.

Primečanija. Azbukkah èj olla pandu lyhyöt (poluglasnojt) u i y, kudamih näh on sanottu alembana (§ 11). dostalit bukvua ollah soglasnojt.

UPRAŽNENIJA 29. Kir'jutakkua alembana annetut sanat alfavitan porjadkas.
I. Kivi, hijli, jarvi, čijlahajne, tuomi, ahven, vezi, meččä, dièlo, jouhi, rebo, yö, èländä, silda, šuapka, jalga, nagris, zanaveska, griba, pojga, uni, il'ves, hejnä, ščjotka, lehti, juvä, tsentra, ongi, brihačču, flagu.
II. Peldo, pajkka, puoli, astava, avajn, ajga, kando, kodi, kurgi, kol'ča, jauho, jašikka, jal'gi, veneh, vago, mezi, olgi, oras, ladva, luzikka, lehmä, regi, ruado, randa, joučen, jogi, jiä.

UPRAŽNENIJA 30. Luaikkua tejjan klassan učenikojn spiska alfavitnojs porjadkas.

UPRAŽNENIJA 31. Kir'jutakkua tuttavua tejl kaksikymmendä familijua alfavitnojs porjadkas.

§ 10. Glasnojt zvuukat.

Mejjan paginas on sen mojziè zvuukkiè, kudamiè myö sanomma sel'gièl iänel, šumutta. Nijdä zvuukkiè on kebiè pajattua. Nämièn zvuukkièn sanoes vozduha projdiu suuda myöte vällästi, èj vastauvu ni mih.

Glasnolojksi zvuukiksi sanotah nijdä zvuukkiè, kudamièn sanoes vozduha vällästi projdiu suuda myöte. Glasnojda zvuukkua mejl on yheksä: i, è, ä, ö, y, a, o, u, ì.

Konza myö sanomma glasnoloj zvuukkiè i, è, ä, ö, y, silloj kièlen èzi puoli ili keski kohta nouzou yläh i èjstyy èdeh päj. Tämän periä nämiè glasnoloj zvuukkiè sanotah èzi riävyn (ili èzi oglasovkan) glasnolojksi.

Konza myö sanomma glasnoloj zvuukkiè o, u, ì, silloj kièlen taga puoli nouzou yläh i èjstyy tuaksi päj. Tämän periä nämiè glasnoloj zvuukkiè sanotah taga riävyn (ili taga oglasovkan) glasnolojksi. Taga riävyn glasnojksi sanomma myö i zvuukua a, hotja a sanoes kièli èj èjsty tuaksi päj. Sanoj, kudamis ollah taga riävyn glasnojt, sanotah taga oglasovkan sanojksi, a kudamis ollah èzi riävyn glasnoj èzi oglasovkan sanojksi.

ris2.png ris3.png ris4.png
Kièlen položenija glasnolojn a (Ris. 2), i (Ris. 3) i u (Ris. 4) sanoes.

Pajči sidä, glasnojt o, ö, u, y luaitahes huulièn avul. Nämièn zvuukkièn sanoes huulet lähetäh tojne tojzeh i vähäjzel pyöristytäh. Tämän periä glasnoloj o, ö, u, y sanotah huulièn avulliziksi. Tojzet glasnojt ollah huulièn avuttomat.

Glasnoloj zvuukkiè a, o, u sanan allus, tojzièn glasnolojn jal'geh i kovièn soglasnolojn jal'geh kir'jutetah bukvil a, o, u (primièraksi: adra, ongi, uksi, pionera, muamo, buola).

Glasnojda zvuukkua è (э) sanan allus i tojzièn glasnolojn jal'geh, konza obrazujčeh diftonga libo konza zvuukas è zavodihes uuzi sloga, kir'jutetah bukval è (э), a soglasnolojn jal'geh bukval e. Primièraksi: èlo, ènzimäjne, kièli, lièmi, poètta, terva, kello.

Zvuukkiè a, o, u taga oglasovkan sanojs pehmièlöjn soglasnolojn jal'geh (pajči š, č, šč) kir'jutetah bukvil ja (я), jo (ё), ju (ю). Primièraksi: njauguo, hilljah, njokka, njuakka.

Sanan allus i glasnojn jal'geh sanan keskes, a muga že kovan i pehmièn znuakojn jal'geh, bukvat ja (я), jo (ё), ju (ю), e (е) oboznačajjah kahta zvuukkua: ja, jo, ju, je. Primièraksi: jauho, jogi, juuri, Jehimä, oja, aja, pajo, haju, ajella, vejel, mar'ja, tuh'jo, kir'juttua

UPRAŽNENIJA 32. Kirjuttuat alembana annetut sanat, podčerknikkua bukvat, kudamat oboznačajjah kahta zvuukkua.
Jalga, kor'ja, Polja, vajua, ah'jo, kir'java, Karelija, jogi, Jelena, oh'jakset, joučen, Ljon'ka, juablokka, vejel.

Sanojs, kudamis ollah èzi riävyn zvuukat (ä, ö, y), sanan allus i sanan keskel ili lopus glasnojn jal'geh bukvat ja, jo, ju oboznačajjah kahta zvuukkua: ja-jä, jo-jö, ju-jy. Primièraksi jal'gi (kuuluu jäl'gi), jury (kuuluu jyry), äjja (kuuluu äjjä), särizijoj (kuuluu särizijöj).

Primečanija: Glasnoloj ja, jo, ju, je, kudamat ozutetah kahta zvuukkua, sanotah jotirovannolojksi glasnolojksi.

UPRAŽNENIJA 33. Kir'jutakkua i podčerknikkua bukvat, kudamat oboznačajjah kahta zvuukkua.
Èläja, mänija, tyh'ja, juvä, jal'gi, jury, jariè, janis, jurkä, mänijojl.

§ 11. Poluglasnojt zvuukat j, u, y.

Paginas myö Kuulemma zvuukkiè, kudamat pohoditah lyhennettylöjh glasnolojh zvuukkih i, u, y, no kudamiè myö èmmä voj pajattua, kuj glasnoloj i, u, y i- tojziè, a sanomma lyhyösti.

Primièraksi, sanojs toj, söj, kuj-vaj, zvuukkièn o, ö, u i a jal'geh myö kuulemma lyhennetyn i, kudamua èj sua pajattua, a pidäy sanuo lyhyösti; sanojs tulou, lautta, puu, zvuukkièn o, a i u jal'geh kuulemma lyhennetyn u, kudamua èj sua pajattua, a pidäy sanuo lyhyösti; sanojs täyzi, löydi, pyy zvuukkièn ä, ö i y jal'geh kuulemma lyhennetyn y, kudamua èj sua pajattua, a pidäy sanuo lyhyösti.

Lyhennettylöj zvuukkiè i, u i y sanotah poluglasnolojksi ili lyhyziksi.

Poluglasnojda zvuukkua i myö kir'jutamma osobojl bukval j (й), a poluglasnolojl zvuukil u i y omiè osoboloj bukviè èj ole i nijdä kir'jutamma bukvil u i y.

Poluglasnojt zvuukat sanojs ollah vaj glasnolojn zvuukkièn jal'geh i ni konza èj vojja olla soglasnolojn jal'geh.

UPRAŽNENIJA 34. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat, löydiät poluglasnojt i podčerknikkua.
1. Tuuli tuulou, kahizou, Kojvun ladvua pajnelou. 2. Oli tyyni kezä päjvä, i jarvi läpetti kuj zirkalo. 3. Löyly kylys mièleh on. 4. Kajdajsta troppajsta myöte myö matkajmma pojkki pellos i tulimma suureh meččäh. 5. Miša istuu lautal i ongittau. 6. Pyy istuu tuh'jon al i vihel'däy. 7. Laučan al viruu uuzi kirves. 8. Mejjan kyläs on uuzi škola i suuri bol'niččä. 9. Vuozi vuodeh kolhozas kohenou i suurenou lehmä kar'ja. 10. Keyhä ajga jaj jallel. 11. Raudua pidäy äjjah dièloh. 12. Vezi löydäy venehes loukot.

§ 12. Diftongat.

Kahten zvuukan sočetanijua, kudamua paginas myö èmmä èrojta, a sanomma yhteh hengähtykseh, sanotah diftongaksi. Diftongoj juatah kahteh gruppah.

Sanojs ruado, nuotta, työ, piä, sièni sočetanijoj ua, uo, yö, iä, iè paginas myö èmmä èrojta i sanomma yhteh hengähtykseh. Nämät diftongat ollah kahtes glasnojs i kir'jutetah nijdä kahtel bukval. Nämät vijzi diftongua ollah ènzimäjzen gruppan diftongat.

UPRAŽNENIJA 35. Löydiät tekstas ylembänä ozutetut diftongat i kir'juttaes podčerknikkua.
Huondeksel oli hyvä siä. Kolhoznikat viè ènne päjvän nouzuo lähtièttih ruadoh. Konza muan piäl ozuttihes ruskièn päjväjzen kruuga, ruadajat oldih jo omil učastkojl. Yön jallel oli kaste, i nijttiä oli kebiè. Èj kuulu iändä. Jogahine tahtou sorevnovanijas olla ièl päj. Jogahine tahtou yhtes päjväs ruadua kahten päjvän ruavot.

Sanojs pajda, toj, mujla, tulou, mänöy ollah mojzet diftongat (aj, oj, uj, ou, öy), kudamil ènzimäjne puoli on glasnoj zvuukka, a tojne puoli poluglasnoj. Jal'gimäjstä poluglasnojda zvuukkua paginas myö èmmä èrojta ièl olijas glasnojs i sanomma sen ke yhtes hengähtykses.

Diftongat, kudamièn tojne puoli on poluglasnoj zvuukka, ollah tojzen gruppan diftongat. tojzen gruppan diftongoj kir'jutetah kahtel bukval, kuj i ènzimäjzen gruppan. Tojzen gruppan diftongua on äjja, primièraksi: saj, kojra, kujva, pijrua, èj, kejtti, päjvä, söj, venyj, lauda, loukko, luu, liuha, leuga, läylen, löyly, pyydi.

UPRAŽNENIJA 36. Alembana annettulojs predloženijojs löydiät diftongat, kudamièn tojne puoli on poluglasnoj, i kir'juttaes podčerknikkua.
1. Myö sajmma suuren hauvin. 2. Rauda kuluttau puuda. 3. Häi hyvin lugou, kir'juttau i risujččou. 4. Kajken päjvän lapset risujdih, kir'jutettIh plakattoj i gazièttua. 5. Miun tovarišča tièdäy ozuttua kartal kaj jovet i jarvet. 6. Dal'njojn Vostokan uuven uuvikkajne karta zajmi počti puolen sejniä. 7. Kylän reunas sejzou uuzi tuuli melliččä. 8. Puun oksal istuj pièni pyyhyt. 9. Kosilkal nijtetäh hejniä, kagrua, rujsta, pšenitsua. 10. Čuasun peräs häi lujah magaj magièlojl duumil ujnotettuna. Unis hänel ozuttih päčči. Päčil istuu dièdjo; häi riputti palljahat jallat i lugou kuharkojl Vanjan kir'jasta. Päčin luona kävelöy V'jun i pyörittäy händiä. 11. Troppajne kiändyj ojgièh puoleh, no Metelitsa matkaj kohti nijtettyö nijttyö myöte, kuni èj tullut kijni ogorodojh. 12. Tänä vuodena kolhoza möj äjjan vojda, majduo i lihua.

UPRAŽNENIJA 37. Kir'juttuat alembana annettu teksta i podčerknikkua kaj diftongat.
Ymbäri suutkat zavodas mänöy suuri ruado. Yöt i päjvät zavoda stroiu mašinoj. Zavodas kuuluu mašinojn šumu, nägyy, kuj kävelläh rabočojt. Rabočojt ruatah hyvin, kajkin starajjahes täyttiä proizvodstvennoj pluana. Uuvet mašinat zavodas lähtiètäh kajkkièl päj. Nygöj jo èj sua löydiä sen mojsta uglajsta, kus èj olis mittymiä tahto mašinua. Bojkojmbi tuulda lennetäh mejjan samoljotat. Rauda dorogua myöte matkuau poezda. Kajkkièl, kunne vaj täydyy sil'mä, vojt nähtä, vojt löydiä kajken mojsta mašinua.

Primečanija: Karelkèskojs kièles on èj vaj kahten zvuukan sočetanijoj, kudamiè myö èmmä èrojta sanoes i sanomma yhteh hengähtykseh. Sanas avuau on sočetanija uau, kudamua sanomma yhteh hengähtykseh; sanas juodih sočetanija juo, sanas jouhi sočetanija jou, sanas jajt sočetanija jaj. Sanas kujvuau, sočetanija uau i m.i.

UPRAŽNENIJA 38. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i diftongat podčerknikkua.
Miè synnyjn keyhäs krest'janskojs perehes. Miul oli jo kaksikymmendä kolme vuotta, a olin viè malogramotnojna. Miul oli ylen suuri himo opastuo ljotčikaksi. A samoljotta on složnoj, jugiè izučajttavaksi mašina. Rubejn opastumah i ruadamah viè paremmin ènnistä. No yksin miè èn vojnut opastuo. Miul autettih tovariščat, auttoj mejjan partija, mejjan pravitel'stva. Školas opastujn èrähiè vuoziè. Ruavojn i opastujn muga, čtobì tijjustua joga mašinan čuasti, joga vintajne. I vot, nygöj olen miè pilottana.
(Vodop'janov, Sovetskojn Sojuzan geroj.)

§ 13. Soglasnojt zvuukat.

Soglasnolojksi zvuukiksi sanotah nijdä zvuukkiè, kudamièn sanoes vozduhal suus päj lähties on mittyjne tahtovastavus.

Soglasnolojn sanoes kuuluu piènembi ili suurembi šumu. Soglasnojt zvuukat ollah:
b, v, g, d, ž, z, k, l, m, n, p, r, s, t, f, h, ts, č, š, šč, dž.

Primečanija. Bukvat ts (ц), č (ч), šč (щ) oboznačajjah zvuukkiè, kudamat sostoitah kahtes zvuukas; bukva ts (ц) oboznačajččou ts, č (ч) – tš, š'š (щ) – št'š. Zvuukkua dž (дж) kirjutetah kahtel bukval. Ts, č, šč, dž ollah affrikatat.

Èj joga soglasnojn sanoes tule yhten mojne šumu. Esli vozduhal suus ollou plotnoj vastavus (kièli on ličattu hambahih ili suun lagehj, to vozduha kerras avuau tämän vastavuksen, i sen periä kuuluu lyhyt (mgnovennoj) šumu. (Kaččuo ris. 7, 8). Lyhyt (mgnovennoj) šumu kuuluu zvuukkièn b, p, d, t, i, č, g, k sanoes i nämii soglasnoloj sanotah mgnovennolojksi.

ris7.png ris8.png
Ris. 7. Kielen položenija soglasnoloin k–g sanoes. Ris. 8. soglasnolojn t–d sanoes.

Zvuukat m, n oldas tože mgnovennojt. Zvuukkua m sanoes huulet ollah ličattu tojne tojzeh kijni, n sanoes kièlen njokka on ličattu ylä hambahih, no vozduha vällästi lähtöy nenän kauti (kaččuo ris. 9). Sen periä zvuukkiè m, n sanotah nosovolojksi.

ris9.png
Ris. 9. Kielen položenija soglasnoloin m i n sanoes.

Esli vozduhal suus ollou vastavuksena kajdajne ragojne (kaččuo ris. 5,6), to vozduha vähäzin, pitkästi lähtöy tädä paguo myöde, luadiu pitkän (dlitel'nojn) šumun. Mojzen šumun luadiu vozduha zvuukkien v, f, z, s, ž, š, l, h sanoes. Nämät ollah dlitel'nojt soglasnojt.

ris5.png ris6.png
Ris. 5. Kielen položenija soglasnoloin s–z sanoes. Ris. 6. soglasnolojn h sanoes.

Zvuukan r sanoes vozduhan vastuaja kièli särizöy i zvuukkua r sanotah drožašojksi.

Zvuukkièn ž, š, č, šč sanoes kuuuluu šipinda i nijdä sanotah šipjašolojksi. zvuukkièn s, .3, i sanoes kuuluu svistinda i nijdä sanotah svistjašolojksi.

UPRAŽNENIJA 39. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua kai afrikatat.
1. Kuuluj lièdžun kridžizenda. 2. Zverintsas kačojmma hišnoloj zvièrilöj. 3. Mužikka lähti meččäh viččua lejkkuamah. 4. Lapset kizattih plošadkal. 5. Tovarišča osti čuasut- 6. Hudožnikka risujččou kartinua. 7. Čuajuo myyväh tsìbikojs. 8. Lektora lugi hyvän lektsijan.

§ 14. Zvonkojt i gluhojt soglasnojt.

Soglasnoloj zvuukkiè juatah zvonkolojksi i gluholojksi. Zvonkoloj soglasnoloj sanomma iänen ke, gluholoj iänettä. Zvonkojt soglasnojt ollah: b, v, g, d, ž, z, l, m, n,r, dž; gluhojt soglasnojt ollah: k, p, s, t, f, h, ts, č, š, šč. Esli zvonkojt b, v, d, ž, z, g sanuo iänettä, to liètäh gluhojt p, f, t, š, s, k. Täs myö näemmä, čto èrähät zvonkojt i gluhojt soglasnojt luaitah puarat: b–p, v–f, d–t, s—š, z—s, g–k.

UPRAŽNENIJA 40. Lugièt nämät sanat i sanokkua, kudamat soglasnojt ollah zvonkojt, kudamat gluhojt. Kirjutakkua sanat i podčerknikkua zvonkojt soglasnojt.
Randa, katos, hilljah, valda, kofta, lukku, hirzi, lauda, roša, ozra, šuapka, niègla, ramka, kaste, nefti, nuagla, družba, služba, sotsializma, komsomol'tsa, kolhoza, sovhoza, oruža, käby, ribu, parda, pedra, vezi, suga, vakat, hukat, stolat, mečät, topat, huaba, suabra, zirkalo.

§ 15. Kovat i pehmièt soglasnojt.

Äjjat soglasnojt zvuukat vojjah olla i kovana i pehmiènä. Otamma, primièraksi, sanat salgo i sel'gä. Sanas salgo soglasnoj l on kova, a sanas sel'gä l on pehmiè. Sanas katkuan t on kova, a sanas kut'kutan ènzimäjne t on pehmiè, toine kova.

Kir'jutukses soglasnojn pehmehyttä myö ozutamma vaj èrähis slučajlojs.

1. Èzi oglasovkan sanojs tojzen soglasnojn ièl ozutamma vaj zvuukan l pehmehyttä i silloj l jal'geh kir'jutamma bukvan '. Primièrat: jal'gi, sil'mä, tyl'čä. Nämis primièrojs soglasnolojn g, m, č ièl olija l on pehmiè i sen pehmehyttä myö ozutamma bukval '.

Tojzièn soglasnolojn pehmehyttä èzi oglasovkan sanojs èmmä ozuta ni kuj i kir'jutamma: jarvi, pitkä, piästi i m. i. Èmmä ozuta viè l pehmehyttä sanan lopus i tojzen l iès i kirjutamma: vemmel, kyynel, vällä, kylläjne.

Primečanija: Venjan kièles tulluzis èzi oglasovkan sanojs, kuj njan'kä i m.i. k ièl olijan n pehmehyön ozutamma bukval '.

2. Taga oglasovkan sanojs tojzen soglasnojn ièl olijan soglasnojn pehmehyttä ozutamma bukval '. Primièrat: kon'kat, bul'ka, kol'ča, oktjabr'skoj, komsomol'tsa, kut'kuttau. Sanas kon'kat k ièl olija n on pehmiè n sidä ozutamma bukval '. Sanas bul'ka k ièl olija l on pehmiè i sidä ozutamma bukval '. Sanas oktjabr'skoj s ièl olija r on pehmiè i sidä myö ozutamma bukval ' i m.i.

3. Konza pehmièt soglasnojt sejzotah glasnolojn a, o, u ièl, silloj pehmièn soglasnojn jal'geh myö kir'jutamma bukviè ja, jo, ju. Primièrat: mallja, pallja, njauguo, njuakka, njokka. Sanojs mallja i pallja tojne l on pehmiè soglasnoj, a pehmièn jal'geh on glasnoj a. Čtobì kir'jutukses ozuttua soglasnojn l pehmehys, myö bukvan l jal'geh kir'jutamma bukvan ja. Sanas njauguo ènzimäjne soglasnoj n on pehmiè, a sen jal'geh on glasnoj a. Čtobì ozuttua soglasnojn pehmehys, myö bukvan n jal'geh kir'jutamma ja. Muga že myö kir'jutamma i bukviè jo i ju.

Primečanija: Glasnojn i ièl olija soglasnoj ylen puaksuh on pehmiè, no kirjutukses sidä myö èmmä ozuta. Primièrat: tina (t on pehmiè, sija (s on pehmiè) miè (m on pehmiè).

UPRAŽNENIJA 41. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua pehmièt soglasnojt.
1. Vanja pani sumkan sel'gäh i lähti školah. 2. Kala bul'skahti randa hejnikös. 3. Ljuba i Ljusja lähtièttih čuruamah kon'kil. 4. Dunja niègloj ičel sukat. 5. Hänel sil'mät ollah mustat i vesselät. 6. Valja pani pal'ton piäl i lähti Sonjan luo.

UPRAŽNENIJA 42. Kir'jutakkua nämät predloženijat i sanokkua, mindäh èrähis sanojs on pehmiè znuakka.
1. Velli tappoj hor'kan, a tuatto sen hor'kan nyl'gi. 2. Miè vojn äjjal vihel'diä. 3. Čièppi on luaittu kol'čajzis. 4. Majakan bašnjas pil'ketettih tulet. 5. Ljon'ka käveli Arhippa dièdjon ke. 6. Pimiès kazin sil'mät losnitah, kuj tähtet. 7. Kojvun urvat pul'čistuttih.

UPRAŽNENIJA 43. Kir'jutakkua nämät predloženijat i pangua točkièn sijah, kunne pidäy, pehmiè znuakka.
1. Pil_vet mustotettih kylän piäl. 2. Puun tyvel istuttih pil_ščikat. 3. Lumel ollah suksièn jal_let. 4. Brihaččujne istuj hebojzel sel_läs. 5. Jal_gi mäni meččänièkan pertih päj. 6. Mejjan kolhozojs on suuri ruavon proizvoditel_nosti. 7. Sel_giè vezi on kajvos. 8. Puhaldi severnoj tuuli, i kyl_mi mua. 9. Kojrat äjjal_ haukuttih. 10. Meččänièkat tapettih il_ves.

§ 16. Glasnolojn kir'jutanda šipjaščolojn i bukvan ts jal'geh.

1. Šipjaščolojn ž, č, š, šč jal'geh èj kir'juteta bukviè ì (ы), ju, ja, a kir'jutetah i, u, a. Vaj èrähis inostrannolojs sanojs ž i š jal'geh kir'jutetah bukvua ju. Primièraksi: žjuri, brošjura, parašjutta i m.i.

2. Bukvan ts jal'geh bukviè i i ì (ы) kir'jutetah muga, kuj i venjan kièles. Primièrat: tsìnga, tsìbikka, tsìnovka, revoljutsija, tsifra, tsinka, tsilindra, tsirkuli, tsiferblatta, tsitata, konstitutsija, lektsija, distsiplina, stantsija.

UPRAŽNENIJA 44. Kir'jutakkua predloženijat, podčerknikkua slogat. ži, ši, tsi, tsa, ša, ču, šu i razberikkua, kus on kir'jutettu se bukva, kudama zvuukka kuuluu i kus kuulujan zvuukan sijah on kir'jutettu tojne bukva
1. Griša i Miša aettih mašinojl. 2. Inženerat luaittih uuven zavodan montažua. 3. Puolen čuasuo dirižablja lendeli plošadin piäl. 4. Maša mäni životnovodojn kursil. 5. Šura rešši jugièn zaduačan. 6. Rabočojt hejtyttih šahtah. 7. Miè katkajn vičan vičikös. 8. Mašinat hävitettih peldolojn pièndaret. 9. Vezi čurčetti kivilöjn keskes. 10. Baržah viètettih porodistojda žijvattua. 11. Brihačut èčittih čijlahikos čyöttyö.

UPRAŽNENIJA 45. Kir'jutakkua predloženijat, sanojs podčerknikkua slogat tsì i otakkua mujstoh nämät sanat.
I. Tsìnovka on pletitty kazvoksièn korzis. Kitajtsat istutah tsìnovkojl. Gostiè varojn hejl ajvin on uuzi tsìnovka.
II. Rìtsarit ènne pièttih pantsìriloj. Pantsnri on metallas luaittu soba.

UPRAŽNENIJA 46. Luaikkua predloženijat alembana annettulojn sanojn ke i predloženijat kir'juttuat (sanat vojjah olla ljubojs formas).
Sanat: stantsija, lektsija, tsirkuli, tsìnga, revoljutsija, tsifra, tsìbikka, distsiplina, demonstratsija.

§ 17. Kaksinajzet soglasnojt zvuukat.

Paginas on sen mojziè soglasnoloj, kudamièn sanoes mejjan iäni luadiu piètyksen i sen periä soglasnoj jatkuu, tulou kaksinajzeksi. Otamma sanat kana i kanna. Sanas kanna soglasnoj n kuuluu èj muga, kuj sanas kana. Sanojs vičča i vičat soglasnoj č ole yhten mojne – ènzimäjzes on kaksinajne. Muga on i sanojs: vejčči, meččä, leppä, seppä, kello, pullojne, ottua, varret, orret, hammas, lammas, kannan, rannas, lukku, sukka, kassa.

Kaksinajziè soglasnoloj myö kir'jutamma kahtel yhten mojzel bukval. Kaksinajzet soglasnojt sanojs ollah vaj glasnojn ili poluglasnojn jal'geh, i kaksinajzen soglasnojn jal'geh ajvin on glasnoj.

UPRAŽNENIJA 47. Lugièt tekstat. Sanat kaksinajzièn soglaonolojn ke kir'juttuat tetrattilojh.
I. Ajoj lojtos. Kodvan ajoj. Suurda mägiè ajvin èčči. Ka jo tuli pellon raja. Vanja kaččou: suuri meččä. Meččä ynnäh härmäydynyt, ričkau oksa, račkau puu. Vanja èj ved' pöllästynyt, muhizou vaj hanen suu.
II. Möj keyhä mužikka bohatal mužikal häkin, a brihačul on žiäli i hän sanou tuatol: Tuatto, davaj jarilleh otamma mužikal häkin, miksi hän tämän huogehuoh mejl muanitti. — kuj, pojgani, otat, ku kytkyt on hänel käzis, — sanou tuatto. Tuatol ollah uuvet kengät jallas. Pojga hänel i sanou: — ni midä, otamma; hejtä vaj kengä yhtes jallas pojs. Hejtti tuatto kengän, a pojga tembaj sen, juoksi meččiä myöte i lykkäj kengän dorogal. Tuli bohatta mužikka kengän luo, da èj ota kengiä, duumajččou: "A miksi miul pidäy yksi kengä" i astuj ièlleh. Brihačču hyppäj mečäs päj dorogal, otti kengän i vuotti tuattuadah. Sijt otti tojzen jallan kengän, tuas juoksi meččiä myöte ièl bohattua i lykkäj kengän dorogal. Tuli bohatta häkin ke kengän luo i duumajččou: "Ka hyvä hupsu olin, ku sidä kengiä èn ottanut, täs oletteli tojne kengä!" Sidoj hän häkin puuh i kiändyj jarilleh ènzimäjstä kengiä ottamah. Pojga hyppäj mečäs päj, otti kengän, nouzi häkil sel'gäh i ajoj kodih. (Rahvahan suarna.)

§ 18. Glasnolojn garmonija.

Konza prostojs sanas ènzimäjzenä glasnojna on èzi riävyn glasnoj (ä, ö, y), silloj i kaj tojzet glasnojt ollah èzi riävyn glasnojt. Konza prostojs sanas ènzimäjzenä glasnojna on taga riävyn glasnoj (a, o, u), silloj i kaj tojzet glasnojt ollah taga riävyn glasnojt, tojzin sanuo — yhtes prostojs sanas vojjah olla vaj èzi riävyn glasnojt ili vaj taga riävyn glasnojt, no èj vojja olla yhtet i tojzet. Primièraksi: nora, lätäkkö, lammas, kyly, kulu. Sidä, čto yhtes prostojs sanas vojjah olla vaj èzi riävyn ili vaj taga riävyn glasnojt, sanotah glasnolojn garmonijaksi.

Primečanija: On sen mojziè složnoloj sanoj, kudamis vojjah olla yhtes i èzi riävyn i taga riävyn glasnojt. Primièrat: käzipajkka, yöpuu, piälakka, olgupiä. Èj ole glasnolojn garmonijua i èrähis sanojs, kudamis on suffiksa nièkka. Primièraksi; yönièkka, meččänièkka.

UPRAŽNENIJA 48. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i podčerknikkua sanat, kudamis ollah èzi riävyn glasnojt.
Pihal kävelöy kana pojgajzièn ke. Tipajzet ollah höyhenis, vaj sijbizis ollah sulgajzet. Hyö bojko juoksennellah èmäl jalles. Èmä opastau pojgajziè muada kajvamah. Tipat hojkil jallojl kuobitah muada, syvitäh njokkiè sinne, kunne ozuttau èmä. Kačokkua, Kuj kaksi tipajsta hypättih tojne tojzel vastah. Läjmytetäh sijbilöjl, tahtotah torata.

UPRAŽNENIJA 49. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i podčerknikkua sanat, kudamis ollah èzi riävyn glasnojt.
Papanin, Krenkel', Fedorov i Širšov èlettih Severnojl poljusal. Mejjan fuabrikat i zavodat hejdä varojn luaittih parahat priborat, vuattièt, syömizet. Hejh näh pidi huolda ljubimoj voždja tovarišča Stalin. Radiuo myöte papanintsat työnnettih vièstilöj poljusal päj. Yheksä kuuda hyö èlettih i ruattih jiäl. Syvä meri oli hejjan al. Pitkän matkan projdi hejjan jiä i jal'gimäj mureni palojksi. Silloj mejjän ledokolat mändih papanintsojn luo i tuodih hejdä rodinal. Suuri ihastus oli kajkes mejjan muas.

Èzi riävyn glasnojt i, è, e vojjah olla yhtes sanas tojzièn èzi riävyn glasnolojn ke i taga riävyn glasnolojn ke. Primièrat: èländä, èruonda, leppä, leuga; käzi, kazi, rihma, rièhtilä.

Primečanija: Esli sanas pajči taga riävyn glasnoloj oldaneh èzi riävyn glasnojt i, è, e, to tämän mojne sana on taga oglasovkan sana. Primièraksi: siègla, niegla, aelemah.

UPRAŽNENIJA 50. Lugièkkua alembana annettu teksta i sanokkua, kudamat ollah èzi oglasovkan, kudamat taga oglasovkan sanat.
Mejjan pajkojl jo martan algu puolel lujah lämmittäy päjväjne. Lumi ruttoh rubièu sulamah. Martan lopul avauvutah jovet. Suuren šumun ke virratah mägilojs ojat. Uuzi vihanda hejnäjne nouzou läbi mullojzes harmuas hejnäs. Pellon piäl jo kuuluu hob'jajne kiurun iäni. Apreljal päjväjne nouzou viè korgièmmal. Päjväjzen palavat čirojzet aetah dostalit lumen jiännökset. Zavodiu näykkiè kala. Sil ajgua miè suvajčen ajvojn huondeksel ongittua kalua. Istuttos joven randah hyväh kohtah, lykkiät ongen vedeh, istut i vuotat. A ymbäri mojne lämmin, tyyni.

UPRAŽNENIJA 51. Alembana annettulojs predloženijojs kir'jutakkua ènzimäj èzi oglasovkan, sijt taga oglasovkan sana.
I. Ajga èjstyy sygyzyh. Kaunista sinistä tajvasta myöte lennetah harvajzet pil'vi hatakat. Päjväjne pajstau viè lämmästi. Kolhoznikat peldolojl kerätäh villjoj. Äjjas kohtas kuulutah iänet. Myöhä illal kolhoznikat tullah kodih.
II. 1. Joga päjviä kirvotah lehtet. Mejjan sadu on jo palljas i tyh'jä. 2. Kezäl lindujzet lennelläh kajkkièl. Hyö meččiè, peldoloj i saduloj vardejjah. 3. Syndyj janis mečäs i kajkkiè varajau. Račkahtah mis oksajne, hyrähtäh lindujne, kirbuou lumi kuakku puus muah, — janiksel jo hengi varbahih ujdiu. Varaj janis päjvän, varaj nedälin i vuuven. A sijt kazvoj suureksi i nadoejčči hänel varata. — Ni midä miè èn varaja! — kirgaj häi mečäs.

§ 19. Sloga i slogattomat zvuukat j, u, y

Sanoj kebièsti voj jagua čuastilojksi, kudamiè sanotah slogiksi. Sanas on sen verda slogua, min verda on glasnojda. Primièraksi: ko-di, ve-ne-het, è-lo, a-ja-ja, ped-ra, ted-ri, as-ta-va, ha-ra-vojč-či-ja.

Zvuukat i, u, y vojjah luadiè sloga, primièraksi: i-gä-vä, i-me-lä, lua-i-tah, u-be-hel, u-ro-kat, y-lä-hä-nä. Poluglasnojt j, u, y slogua èj luaita, primièraksi kaj-vo, koj-ra, päj-vä, äj-ja, tu-lou, kuu-luu, täy-zi, tyy-ni. Poluglasnoloj j, u, y sanotah sen periä slogattomiksi. Slogattomat ajvin männäh yhteh slogah ièl olijan glasnojn ke.

Joga slogan myö sanomma yhteh hengävykseh. Diftongat kuulutah yhteh slogah. Primièrat: hua-bua, miè-li, buo-lua, liä-viä, vyö-dä, kaj-vau, rau-daj-ne.

Yhteh slogah kuulutah i tämän mojzet sočetanijat, kuj: kuj-vuau, juo-dih, vo-juj-ja.

Slogua, kudaman lopus on glasnoj, sanotah avonajzeksi; slogua, kudaman lopus on soglasnoj, sanotah salvatuksi. Primièrat: Avonajzet slogat: ne-nä, ky-lä, ky-ly, ve-zi, ha-ra-va; salvatut slogat: här-kin, kag-lus, kir-ves, tet-rad-kat.

PRAŽNENIJA 52. Lugièt teksta i kir'jutakkua èizimäj sanat, kudamis on yksi sloga, sit sanat, kudamis on kaksi slogua i m.i.
I. 1. Tumanas läbi ni midä èj nävy. 2. Miè vuotin händä, no hän èj tullut. 3. Sijriči mejjan kyläs virduau syvä jogi. 4. Hän hyl'gäj ajrot i lähti ujdamah. 5. Muamo työndi tytärdä tuattuo syömäh kuččumah. 6. Pani hukka hännän lähtièh (avandoh) da kirguu: "Tartukkua, suuret kalat!" A rebo ymbäri hänes juoksendelou i luvettelou: "Kyl'mä, kyl'mä, hukan händä."
II. Troppajzel, kudamua myöte myö matkajmma, nägyj aula. Aulan keskel törötti vanha, jo puolilleh murennut, bašnja. Bašnjan luona sejzoj uuzi suuri kodi, kudaman ikkunat losnittih päjväjzen pajstos. Hejtyjmmä alah i tulimma uuličal sen kajdahuol i ahtahuol, čto kaksi oslua takojn ke odva vaj vojdih projdiè. Madalat sakljat, laddjatut kajken suurehuzis kivilöjs, kačottih uuliččah paj piènil ikkunojl. Läpäkkölöjl katoksil tuuli häjlytti hejnikkoloj. Myö tahtomma täs kyläs muata yön.

UPRAŽNENIJA 53. Lugièt teksta i sanat juakkua slogih.

Kaksi tovariščua i kondiè

Kaksi hyviä tovariščua, kudamat uskallettih auttua tojne tojzel joga dièlos, lähtièttih meččujmah. Konza hyö astuttih meččiä myöte, tuli hejl vastah kondiè. Yksi tovariščojs lähti pagoh i nouzi lähizeh puuh. Tojne tovariščojs jaj yksin. Hätken duumajmatta häi langej muah vačalleh. Kondiè tuli kohti häneh. Brihačču ènne kuuli, čto kondiè kuolluziè èj koske, i hejttih kuolluoksi. Kondiè nuuhteli brihačun piädä, no èj koskenut händä i lähti matkuamah ièlleh: hän pidi brihaččuo kuolluona. Konza kondiè pejttyj mečikköh, puus ollut brihačču tuli alah i nagraen kyzyj: Midä kondiè siul korvah šupetti?
Ylen hyvän soviètan andoj, — vastaj tämä. — Kondiè sanoj: "Älä ni konza nadejččej ihmizih, kudamat siuda bedan ajgah jatetäh".

UPRAŽNENIJA 54. Kir'jutakkua teksta i sanat juakkua slogih.
Mänöy boju, a patronua on vähä, èj ole mil ambuo. Ken tuou mejl patronua bojun ajgah... No mi tämä? Mittyjzet èlävät miäčyt èjstytäh pelduo myöte mejh päj? Kojrat! Mejjan kojrat! Hyö mejdä piästetäh. Kojrat kebièsti hypittih hauvojs piäliči i tuldih okopojh. Yhtel èj ole korvua, tojne on ruanittu jalgah. Myö otimma kojril sumkat patronojn ke. Piäzimmä vojujččemah.

§ 20. Èrojttajat ' i ''.

Paistes myö puaksuh zvuukkiè i, e, jo, ju, ja èrojtamma nijen ièl olijojs soglasnolojs. Čtobì tämä ozuttua kir'jutukses, myö soglasnojn jal'geh kir'jutamma pehmièn ili kovan znuakan. Nämiè znuakkoj myö sanomma èrojttaiksi znuakojksi. Primièrat: mar'ikko, raz''ezda, tuh'jo, kar'ja, ob''javlenija, kir'jutus.

Kajkis karel'skojn kièlen sanojs èrojttajana znuakkana on pehmiè znuakka ('), kaččomatta sih, kovan ili pehmièn soglasnojn jal'geh sejzou. Primièrat: kor'ja, tyh'ja, oh'jakset, kir'juttua, ah'jo, lah'jat.

Venjan kièles päj tulluzis sanojs èrojttajana znuakkana on ', esli soglasnoj ollou pehmiè: p'esa, v'juška; i '', esli soglasnoj ollou kova: s''ezda, ob''javlenija, s''jomka.

Familijojs i nimilöjs èrojttajana znuakkana on '. Primièrat: Ul'janov, Vasil'ev, Ignat'ev, Tat'jana.

Primečanija: Èrähis inostrannolojs sanojs ' kir'jutetah i bukvan o ièl. Primièraksi: batal'ona, bul'ona, kompan'ona.

UPRAŽNENIJA 55. Lugièkkua predloženijat i sanokkua, mindäh on kir'jutettu kova ili pehmiè znuakka.
1. Sejnäl oli ob''javlenija. 2. Tuatto ruadau vijennel raz''ezdal. 3. Kar'ja oli nijtyl tuh'ikon luona. 4. Lapset löyvettih suuri mar'ikko. 5. Pod''jomnojt mašinat ruattih hejttelemättä. 6. Tovariščat kir'jutettih miul kir'jajne. 7. Škol'nikat iče sočinittih p'esa i ozutettih se kluubas. 8. Pučin poh'jas on mar'jua. 9. Zoologičeskojs sadus on äjja obez'janua. 10. Ah'jos hijlutetah raudua.

UPRAŽNENIJA 56. Kirjutakkua alembana annetut predloženijat i točkièn sijah, kunne pidäy, pangua èrojttaja znuakka.
1. Poezda pièttyj raz_ezdal. 2. Pajmen ajoj kar_jua meččäh. 3. Seppä pani rauvan ah_joh. 4. Avtomobilja sejzou pod_ezdan luona. 5. Lapset lugiètah ob_javlenijua. 6. Meččäkana luadi pezän tuh_jon al. 7. Kolhozah ostettih äjjat oh_jakset. 3. Pionerat kir_jutettih kir_jajne pograničnikojl. 9. Kajvos vettä nostetah bad_jal. 10. Piäskyöt ujittih, jiädih vaj tyh_jat hejjän pezät. 11. Sarajs sejzou vanha kor_ja. 12. Nurmet oldih kir_javat kukis. 13. Solov_ev kir_jutti diktantan ošibkatta, a Prokop_ev luadi ošibkan sanas "ob_javlenija".

§ 21. Udarenija.

Esli sanas ollou kaksi ili ènämbi slogua, to yhtä slogua myö sanomma vägevemmästi. Primièraksi: sanojs kodi, kadaja, ajaja myö vägevemmästi sanomma ènzimäjziè slogiè. Sanan yhten slogan vägevemmästi sanondua sanotah udarenijaksi. Sidä slogua, kudamua sanomma vägevemmästi, sanotah udarenija ili udarnojksi slogaksi, a tojziè slogiè udarenijatta ili bezudarnolojksi slogiksi. Karel'skojs kièles udarenija ajvin on ènzimäjzel slogal.

UPRAŽNENIJA 57. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i ozutakkua sanoin udarenijat.
Omah èländäh näh Maksim Gor'kij sanelou vot midä: "Kaheksavuodizena miuda annettih 'mal'čikaksi' sapožnojh magazinah, no kahten kuun jal'geh miè poltin käet kièhujal rokal i miuda työnnettih jarilleh dièdjon luo. Konza miè spruavijmmos, miuda annettih učenikaksi čertjožnikal, no vuuven peräs, ylen jugièlöjn èländä uslovijojn täh, miè pagenin hänes i postupijn parohodah povaran učenikaksi. Ièlleh päj èländä oli ylen kir'java i složnoj: Povarojs miè jarilleh tulin čertjožnikan luo, sen jal'geh torgujčin obrazojl, sluužijn Grjaze-tsaritsynskojl rauda dorogal storožana, olin kringel'nikkana, buločnikkana, slučajččihes èliä i trušobojs..."


Morfologija.

SANAN SOSTUAVA.

§ 22. Znuaččijat sanan čuastit.

Äjjat sanat smìslovojda puolda myöte vojt jagua sen mojziksi čuastilojksi, kudamis joga čuastil on oma značenija. Primièraksi, sana kalanièkka vojt jagua kahteh čuastih: kala i nièkka. Sanan čuastis kala on sanan glavnoj značenija, i tämä čuasti oman značenija ke vojt olla i tojzis sanojs: kala-kas, kala-jne, kala-toj. Sanan čuasti nièkka ozuttau professijua. Tämän mojzen značenijanke sanan čuasti nièkka voj olla i tojzis sanojs: päččinièkka, meččänièkka, padanièkka.

§ 23. Sanan osnova i loppu.

Paginas äjjat sanat muututah. Predloženijojs: Mar'ja kazvau mečäs. Lapset oldih mar'jas. Lapset tuldih mečäs i mar'jat annettih muamol. Mar'jua vojt kejttiä varen'jaksi — sana mar'ja joga kerdua muuttuu. Muuttujat sanan čuastit ozutetah, kuj sanat keskenäh ollah sivottu predloženijas.

Sidä muuttujua sanan čuastiè, kudama ozuttau sanojn sidomusta tojne tojzen ke, sanotah sanan lopuksi. Sidä sanan čuastiè, kudama jiäy, esli ottua pojs loppu, sanotah sanan osnovaksi.

Osnovas on sanan glavnoj značenija. Čtobì löydiä sanan osnova, pidäy ottua pojs loppu. Sanojs mar'jas, mar'jat, osnova on mar'ja; -s, -t, ollah loput. Sanas mar'jua osnova on mar', a -jua on loppu.

UPRAŽNENIJA 58. Kir'jutakkua teksta i èrojtettulojs sanojs čjortočkal èrojtakkua osnovas loppu.

Sel'skoj hozjajstva tundras.

Tundran èläjat puaksuh nähtih näl'giä. Syömine hejl oli yhten luadujne: kala, pedran liha da meri zvièrilöjn liha. Vaj sovetskojn vluastin ajgah ruvettih vedämäh tundrah jauhuo, suolua. Ovošiè siè sovsem èj tiètty. Èj ollut ni peldoloj, ni ogorodoj.
Min-go vojjah kazvua kyl'mänyol mual da suol lejbä kazvokset i ovošit? — muga duumajdih kajkin. Nygöj Kol'skojl nièmel, Kirovskan lähil, on opìtnoj sel'skohozjajstvennoj stantsija, kudama kazvattau èj vaj kartofeljua, i kapustua, no i klubnikkua. Opìtnoj stantsija ozutti, čto tundras vojt kazvattua ovošiè i tojziè sel'skohozjajstvennoloj kazvoksiè.

§ 24. Proizvodnojt i neproizvodnojt sanat; juuri, suffiksa.

Sanat ollah proizvodnojt i neproizvodnojt.

Neproizvodnolojksi sanotah nijdä sanoj, kudamat èj olla luaittu tojzis sanojs. Primièraksi: kala, meččä, pyy. Proizvodnolojksi sanotah nijdä sanoj, kudamat ollah luaittu tojzis sanojs. Primièraksi, sanat kalajne, kalakas, kalanièkka ollah luaittu sanas kala; sanat mečikkö, meččänièkka ollah luaittu sanas meččä; sanat puuhut, puuhine ollah luaittu sanas puu.

Yhtes proizvodnojs sanas vojt luadiè tojne proizvodnoj sana, tojzes kolmas i m.i. Primièraksi, sana pajattaja on luaittu sanas pajattua, a sana pajattua on luaittu sanas pajo; sana ongittaja on luaittu sanas ongittua, a sana ongittua on luaittu sanas ongi. Täs sledujččou, čto on äjja sanua, luaittuo tojne tojzes. Yhtes sanas luaittulojn sanojn osnovojs on sen mojne čuasti, kudama on kajkis nämis sanojs.

Sidä proizvodnojn sanan osnovan čuastiè, kudama on neproizvodnojn sanan osnovana, sanotah juureksi. Täh luaduh, sanojs kala, kalajne, kalanièkka juuri on kala.

Primečanija. Èj piè sevojttua nijdä sanoj, kudamil juuri zvuukkiè myöte on yhten mojne, no juurièn značenija sovsem èj pohodi tojne tojzeh. Primièraksi: Kattila on tulel. Miè terväh tulen. Sanojs tulel i tulen on yhten mojie zvuukkiè myöte juuri tule. No značenijua myö sanat sovsem èj olla rodstvennojt. Yhtes juures vojt luadiè proizvodnojt sanat: tulekas, tuletoj, tuline i m.i., a tojzes: tulematoj, tulija, tulla, tulgua i m.i. Ènzimäjzil sanojl èj ole ni mittymiä rodstvua tojzièn ke, značenijua myöte ènzimäjzet sanat sovsem èj pohodita tojzih.

Proizvodnojn sanan osnova on kahtes ili ènämmäs čuastis, kudamil on oma značenija. Primièraksi: kivi-kkö, kala-kas, ozutalda-huo, mar'ja-nièkka-jne.

Primièrojs myö näemmä, čto proizvodnojn sanan osnovas on juuri i viè tojne čuasti, kudama sanal andau uuven značenijan.

Sidä proizvodnojn sanan osnovan čuastiè, kudama andau sanal uuven značenijan i kudama sejzou juuren jal'geh, sanotah suffiksaksi. Yhtes proizvodnojs sanas voj olla yksi ili ènämbi suffiksua. Primièra: sanas meččänièkka on yksi suffiksa – -nièkka, a sanas meččänièkkajne on kaksi suffiksua – -nièkka i -jne.

UPRAŽNENIJA 59. Lugièkkua alembana annettu teksta i kirjutakkua sanat, kudamat ollah luaittu yhtes juures sanan ke istuttua.
Školan luo lapset istutettih kojvu. Hejjan ke oli učijtel', kudama neuvoj lapsil, kuj pidäy istuttua. Istutettuo kojvuo lapset puaksuh valeldih. Kojvu juurduj i hyvin rubej kazvamah. Vojt sanuo, čto lapsièn istutetus kojvus vojt vuottua suurda puuda. Nuoret istuttajat kävel'dih hyväs mièles. Tojne tojzen ke hyö paistih, čto pidäy ruveta viè istuttamah puuloj školas ymbäri.

UPRAŽNENIJA 60. Löyväkkiä sanat, kudamat ollah yhtä juurda èrojtettulojn sanojn ke, i yhten juurehizet sanat kir'jutakkua stolbikkajzih.
Ruado, jallačit, mar'ikko, kivekäs, jauhottaja, ruavotoj, jallojlleh, puuhine, jalga, ruadaja, mar'janièkka, jauhottua, puus, mar'jahine, kivine, jauho, ruadua, jalgazin, puulojs, mar'ja, kivikko, jauhomine, ruadamah, puukas, jalgajne, kivi, jauhonda, mar'jakas, ruavol, jauhuo, puu, ruatuttaja, mar'jatoj, ruattu.

UPRAŽNENIJA 61. Kir'jutakkua alembana annetut sanat stolbikkajzih muga, čtobì joga stolbikas oldas yhtes juures luaitut sanat.
Ajaja, jagavus, haravojččija, sanuo, särgiètty, juattava, harava, sanelenda, aelija, särgièttävä, sanonda, haravojja, astuja, aella, astuo, haravojdavat, jagaja, aelus, sanelija, astuttua, särgiè, ajaldua, haravojmah, sanella, sanottava, särgija, astujat, jagua, ajua.

UPRAŽNENIJA 62. Sanokkua, ollah-go alembana annetut sanat yhtä juurda. 1. kando — kandaja. 2. veri — verko. 3. tuli — tuuli. 4. tulel – tulla. 5. ruado — ruadajat. 6. suo – suola. 7. armas — armastettava. 8. karta — kartina. 9. vediä — vezi. 10. talo — tallja. 11. pallja — palljahat. 12. stola — stolovoj. 13. kajvo – kajvanda.

UPRAŽNENIJA 63. Sanokkua, ollah-go nämät sanat yhtä juurda ili èj olla.
1. kejtto, kejttiä, kejttäja. 2. griba, grivakas, gribanièkka. 3. kojvu, kojvikko, kojvujne. 4. kir'ja, kir'java, kir'juttua. 5. vägi, vägevä, väekäs, vägevästi, vägeh. 6. täyzi, täyvelline, täyttiä, täyttämäh, täyvet.

UPRAŽENIJA 64. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä èrojtettulojn sanojn juuri, suffiksa i loppu.
1. Sorza parvi pejttyj hejnikköh. 2. Suuren kojvikon piäl lennettih linnut. 3. Pikkarajzen pedäjajzen tojmma mečäs. 4. Kaj kijrehtettih kuundelemah linnalajsta dokladčikkua. 5. Tua suohut on mar'jakas. 6. Mužikkajne astuj savakkojzen ke. 7. Kyzynnäs vigua èj ole. 3. Brihaččujne juoksi ongen ke jarven rannal. 9.—Lapsièn pajoloj käydih kuundelemah kyläläizet najzet.

UPRAŽNENIJA 65. Luaikkua tetradkojh mojne tablitsa, mittyjne on täs. Tablitsah kirjutakkua alembana annetut sanat, kir'juttaes sanat jaguat čuastilojksi, kuj on ozutettu tablitsas.

SANAN SOSTUAVAN TABLITSA.
juurisuffiksaloppu
kala
kalanièkka
kalanièkat
mar'ja
mar'ikko
mar'ikot

1. tuh'jo, tuh'ikko, tuh'ikot. 2. lendo, lendoh, lendäjat. 3. meččä, mečikkö, mečikös. 4. vičča, vičikkö, vičikös. 5. päjvä, päjväjne, päjväjzet, päjväjzel. 6. yö, yönièkka, yönièkan, yöksi, yölöjl, yöksyö, yöksynyt.

§ 25. Sanojn sijrdämizen pravilat.

1. Kir'juttaes sanoj stročkal stročkah pidäy sijrdiä slogittajn: ka-na, pe-reh, ha-ra-va, te-rä-vä.
2. Èj sua jattiä stročkal i sijrdiä tojzel stročkal yhtä bukvua, esli se i luadinou slogan: ajaja, oja, pajo, ota, oma, kujo.
3. Diftongoj èj sua jagua: mua-mo, suo-la, le-viè, paj-da, rau-da, syö.
4. Slogattomiè i, u i y èj sua èrojttua ièl olijojs glasnolojs: öj, myöy, juou.
5. Bukviè '' i ' èj sua èrojttua nijen ièl olijojs soglasnolojs: kor'-jat, sèez-da, tuh'-jos.
6. Kaksinajzet soglasnojt vojt èrojttua: vak-ka, kan-nik-ka, ot-tav, kas-sa, por-ras, ham-mas.
7. Sočetanijua èj sua èrojttua: ki-džu, kri-dži-zöy.
8. Konza rinnakkah on kaksi (èj yhten mojsta) ili ènämb soglasnojda, nämät soglasnojt vojt èrojttua ljubojh luaduh: ta-lvi, tal-vi, per-ti, p-e-rti, trak-to-ra, tra-k-to-ra, hu-rsti, hur-sti, hurs-ti.

UPRAŽNENIJA 66. Kir'juttuat alembana annetut sanat i čjortočkojl ozuttuat, kuj joga sana suau sijrdiä stročkal stročkah. Sanat, kudamiè èj sua sijrdiä, èrojtakkua i kir'juttuat jal'gimäjzeksi.
Meččä, ribu, vijzi, kymmene, hebojne, kadaja, huaba, raja, vyö, portriètta, boju, syöt-täja, löydäy, vièsti, härkin, jauhottih, ujtettih, kumarduakseh, kol'čajne, uuličča, pyyhyt, kiändiä, poltsèzujjakseh, demonstratsija, kon'junktura, syöy, suau, jiädyj, jouhi, jury, parrakas, il'ves, pimiè, pil'vet, ojajne, kuldajne, suovatta, veetöj, majjottomua, rièhtilä, jano, yöt, syyvä, keriččemet, hrabrosti, paja, kollektivizatsija, ob''javlenija, ongittaja, stroitel'stvat.

§ 26. Soglasnolojn čeredovanija.

Konza sana muuttuu ili konza yhtes sanas luaitah tojsta sanua, silloj sanan juures i suffiksas èrähät soglasnojt vojjah vajhtuo tojziksi zvuukiksi ili sovsem kavota. Primièraksi: sanojs hago–havot, meččä–mečät vajhtutah g—v, čč–č, sanas sada–suat d sovsem kaduou.

Tämän mojsta javlenijua myö sanomma soglasnolojn čeredovanijaksi. Soglasnolojn čeredovanija, kuj pravila, on silloj, konza salbauduu sloga, a konza sloga on avonajne, čeredovanijua èj ole. Kajkkiè puaksumbah čeredujjahes nämät soglasnojt:

b–vrebo–revot, kubo–kuvot, huaba–huavat;
g–vjogi–jovet, hago–havot, lugiè–luvet;
g–jigä–ijat, ajga–ajjat, pojga-pojjat, mägi–mäet;
d–vrauda–rauvat, luodo–luuvot, ruado–ruavot, redu–revut;
d–jkodi–koit, kujdu–kujjut, pajda–pajjat, kajda– kajjat, vojdua-vojjat;
d–øpada–puat, sada–suat, ruadua–ruat;
lg–llhalgo–hallot, palgo–pallot, sel'gä–sellät, velga–vellat;
rg–rrsärgi–särrit, purgua–purrat, pergua–perrat;
ld–llkulda–kullat, peldo–pellot, aldo–allot;
nd–nnhinda–hinnat, kyndiä–kynnät, randa–rannat, kandua–kannat;
rd–rrvirda–virrat, parda–parrat, pirda–pirrat, merda–merrat;
mb–mmambuo–ammun, hambahat–hammas, lambi–lammit, lämbimät–lämmin;
kk–ktikku–tikut, ukko–ukot, tukku–tukut, njokka–njokat;
pp–pleppä–lepät, seppä–sepät, näppi–näpit, lappa–lapat;
tt–tajtta–ajtat, tuatto–tuatot, pejttiä–pejtät, ottua–otat;
čč–čvičča–vičat, paččahat–pačas, vejčči–vejčet, počči–počit.

Primečanija: Tämän mojzis slučajlojs, kuj: igä—ijat, pojga–pojjat, kujdu–kujjut, lajda—lajjat i m.i. Soglasnojt g i d čeredujjahes jotkrovannojn glasnojn ènzimäjzen čuastin ke. Jotirovannolojn glasnolojn sostuavah näh kaččuo § 10.

Soglasnolojn sočetanijojs st, ht, sk, tk, hk čeredovanijua èj ole. Primièra: nahka—nahkat, astuo -astut, pitkä–pitkät, tahtou–tahtot.

Primečanija: on äjja slučajda, konza sloga salbauduu, a čeredovanijua èj ole. Glavnojmmat mojzet slučajt:
1) Jesli slogan salvannou bukva h, čeredovanijua ni konza èj ole: soba–sobah, vago—vagoh, peldo—peldoh, lappa–lappah, vačča–vaččah, èmändä–èmändäh, kodi—kodih
2) b èj čeredujččej sanojs: buabo–buabot, boba–bobat;
3) g èj čeredujččej sanois: knijga—knijgat, sägä–sägät, kiägä–kiägät, lièga—liègat, steljuga—steljugat, flagu—flagut;
4) d èj čeredujččej sanojs: ruda–rudan, beda–bedan, sadu—sadus, puuda—puudal;
5) rd èj čeredujččej sanojs: skirda–skirdat;
6) nd èj čeredujččej sanojs: sekunda–sekundat;
7) diftongan ièl čeredovanijua èj ole, primièraksi: kukka–kukkièn, sukka—sukkièn, kotta–kottièn, leppä–leppièn, meččä–meččièn, pojga–pojgièn, pouda–poudièn, soba–sobièn, märgä–märgièn, kulda–kuldièn, izändä–izändièn, parembi–parembièn, kondiè—kondièt.
On äjja slučajda, konza uuven sanan luadies sloga jiäy avonajzeksi, a soglasnolojn čeredovanija on, primièraksi: jalga—jallatoj—jallakas, meččä–mečätöj–mečäkäs, pajda—pajjatoj—pajjakas.
Viè on äjja slučajda, konza sanojn muuttues sloga salbauduu, čeredovanijua èj ole, a sloga jiäy avonajzeksi — čeredovanija on, primièraksi: salbajn–salvata, lykkäjn—lykätä, tembajn–temmata, kargajn–karrata, liččajn—ličata.

UPRAŽNENiJA 67. Lugièt alembana annetut predlozenijat, löydiät sanat, kudamis on soglasnolojn čeredovanija i net sanat kir'juttuat. Soglasnojt, kudamat čeredujjahes, podčerknikkua.
1. Kylän tagana on suuri huavikko. Huavikos kazvau äjja gribua. Keski huavikol on kuadunut huaba. Huavan al on revon nora. Rebo käveli läs kyliä. Ohotnikka saj revon raudojh.
2. Kolhoznikat pandih kujvatut hejnät rugolojh (suattolojh). Ruvot oldih suuret. Rugolojs luaittih suabra.
3. Kolhozat kazvatetah sigoj. Sijat hejl annetah äjja dohodua.
4. Keski pellol on kajvettu suuri hauda. Ymbäri hauvas on luaittu sejnät, a hauvan piäl — katos. Haudah talveksi pannah kartofeljua. Tädä haudua sanotah kuopaksi.
5. Masterskojh tuodih kujvua kojvujsta laudua. Lauvojs luaittih stoliè i stuuliè. Luaitah viè masterskojs i škuappoj.
6. Joven rannal kazvau äjja rajdua. Rajjan vičojs vojt luadiè korzinkua.
7. Ruaduo oli äjja. Ruavot pidi loppiè terväh. Kajkin ruattih ylen hyvin, i ni ken èj tahtonut ruavos jiähä jallel. 3. Pellol kävel'dih kurret. Juostih sinne lapset i pöllätettih kurgiloj. Sit, kus oldih kurret, lapset löyvettih äjja kurren sulgua. Kurren sullat ollah suuret.
9. Joves pojkki on stroittu suuri čoma silda. Sillan luo illojl keräydyy nuorizo. Sit hyö pajatetah, sojtetah, kizatah. Nägemättä i vesselästi projdiu ilda.
10. Lapset lähtièttih mar'jah. Tuldih meččäh. Vanhojs kandolojs ymbäri kazvoj äjja mar'jua. Yhten kannon al lapset löyvettih hyllätty revon nora.
11. Steppilöjs piètäh äjin lammasta. Lambahal on hyvä liha i hyvät villat. Lambahan villas kuvotah halljakkua i muuda villajsta materijua.
12. Pellol kazvau äjja kukkua. Äjis kukis luaitah lekarstvua. Aptekkah ostetah nijdä kukkiè, kudamis vojt luadiè lekarstvua.
13. Karelijas on äjja meččiä. Mečis on kajken mojsta zvièriè i linduo. Meččä on Karelijan bogatstva ili kuj tojzin sanotah — vihanda kulda.

§ 27. Zvonkolojn i gluholojn pravopisanija.

Čtobì kir'juttaes èj sevojttua zvonkoloj soglasnoloj b, g, d gluholojn soglasnolojn ke p, k, t i èj luadiè ošibkua, pidäy tièdiä, čto:
1) Zvonkojt soglasnojt b, g, d ni konza èj olla sanan lopus (kalat, korvat, brihat).
2) Zvonkojt soglasnojt harvah ollah sanan allus (brihačču, buola, bukva, gurba, griba, guljajja, duumajja, darovoj).

Primečanija: Ènimmät tämän mojzis sanojs ollah tulluot venjan kièles päj. Venjan kièles nijs ollah zvonkojt i karel'skojs kièles pidäy panna zvonkojt.

3) Keski sanua gluhojt p, k, t ollah silloj, konza nijen ke rinnal, yhtes sočetanijas, on tojne gluhoj (pitkä, koski, lastu, suappuat, lapsi) libo konza soglasnoj čeredujčeh kahten gluhojn soglasnojn ke (kapal–kappa, opit–oppiè, vakat–vakka, lukut—lukku, otan–ottua, katan–kattua). Tojzis slučajlojs ènimitteh on zvonkoj soglasnoj (ribu, suabra, ramba, arga, särgi, viga, adra, pedra, pada).

Primečanijat: 1. Keski sanua soglasnojn jal'geh zvonkoj ènimitteh on silloj, konza se čerelujčeh (lambi–lammit, umbinajne-ummes, no kompakko, kumpujja; polgiè–pollen, olgi—ollen; kando–kannot, virda–virrat, no poltua, perti). Puaksuh čeredujčeh i se zvonkoj soglasnoj, kudama on kahten glasnojn keskes; (vibu, sada, regi).
2. Sočetanijas ng on zvonkoj g, hotja čeredovanijua ni konza èj ole — (langa, ongi, panga, hango, vinguu, rängyy)

UPRAŽNENIJA 68. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i sanokkua, mindäh on kir'jutettu zvonkojt soglasnojt (b, g, d).
1. Kebiè tuuli puhaldi ikkunah. 2. Äjja lejbiä annetah mustan muan stepit. 3. Dorogas päj kuuluj astuièn pagina. 4. Pionera luadi aviomodelin. 5. Vajbuhuo lapset lujasti ujnottih. 6. Veneh oli rannas sidomatta i ujdi. 7. Konza lapset tuldih kodih, oli ilda. 3. Miè èn unohta sidä igänäh. 9. Mägi on luaittu, vojt lähtiè čuruamah. 10. Kajdajne jogi oli madala. 11. Mečän randua myöte projdiu doroga. 12. Otrjuada barabanan ke astuj lagerih. 13. Miun pajda oli märgä, i očas tippuj higi.

UPRAŽNENIJA 69. Kir'juttuat predloženijat i točkièn sijah pangua zvonkojt libo gluhojt soglasnojt.
1. Hyvät ol__ih kojran nah__as luaitut kin__ahat. 2. Muamo om__eli pal__inas kaksi paj__ua. 3. Lehmä__ män__ih pel__oh. 3. Kinos ozu__ettih zvukovoj__a kar__inua. 4. Škol'nojs ogoro__as kazvoj äjja ka__ustua. 5. Tuodih ko__ih hyvä hua__a i luaittih kar__a. 6. Pionera__ kizatah volej__olah. 7. Kuo__as oli sa__a vakkua na__rista. 8. Lambahan nah__as luaittih uuzi tur__i. 9. Ver__oh sua__ih äjja ahven__a da hau__i. 10. Briha ajoj doro__ua myöte uuvel velosipe__al. 11. Pro__uktovojs magazinas myyväh lej__iä, maj__uo, voj__a i muuda kaj__en mojs__a pro__uktua. 12. Miè kuun__elin ra__iuo myöte Stalinan dokluadua. 13. O__ščoj kolhoznikojn so__ranija oli kluu__as. 14. Keski ploša__il sejzou kivine leninan pamja__nikka. 15. Petrozavo__skan ploša__iè, ku__amal sejzou Kirovan pamja__nikka, sano__ah Kirovan ploša__iksi.

§ 28. Složnojt sanat

Sanua, kudama on luaittu kahtes ili ènämmäs sanan juures, sanotah složnojksi sanaksi. Primièraksi: käzipajkka, olgupiä, meččäkana.

Složnojt sanat vojt jagua tämän mojzih gruppih:
1. Sanat, kudamil on oma značenija vaj silloj, konza sen čuastit ollah yhtes. Primièrat: olgupiä, piälakka, tagarajvo. Nämil sanojl on oma značenija, a nijen čuastiloj olgu, lakka, rajvo èrojtettuna tojzis čuastilojs (piä, taga) paginas èj ole.
2. Sanat, kudamat on luaittu kahtes sanas, yksi kudamis uuven sanan luadies muuttuj. Primièrat: käzastiè, peldajtta, kerinakka, kubajda, kerinpuu, kerinlauda. On sana käzi i on sana astiè. Uuven sanan luadies sana käzi lyheni (kadoj i). On sana kerindä i on sana lauda. Uuven sanan luadies sana kerindä lyheni (kadoj ).
3. Sanat, kudamat on luaittu kahtes sanas i molemmil nämil sanojl on oma značenija. Paginas, uuven sanan luadies, nämät kaksi sanua muga kijndièsti yhtyttih, čto èj sua èrojttua, a esli èrojttua, to kaduou uuven sanan značenija. Primièrat: käzipajkka, meččäkana, muakondiè, yöpuu, tièšuara, suolahejnä, ukonkuari. Meččäkana se èj ole kana, kudama èläy mečäs, a on sovsem tojne lindu. Muakondiè èj ole kondiè, kudama èläy muas libo on luaittu muas, a on sovsem tojne zvièrine. Èj kaj suolajzet hejnät olla suolahejnät, a on vaj yksi osoboj hejnä tämän nimen ke.
4. Čislitel'nojt: yksitojsta, kaksitojsta i muga ièlleh yheksähtojsta sah i kaksikymmendä, kolmekymmendä i muga ièlleh yheksäkymmeneh sah.
5. Sanat, kudamat luaitah prilagatel'noj lopun ke ne ili jne. Primièrat: mustasil'mäjne, valgièverine, pitkäigäjne, vijzipäjväjne, kolmevuodine.

Kajkkiè tämän mojziè složnoloj sanoj kir'jutetah yhteh sanah. Äjis složnolojs sanojs glasnolojn garmonijua èj ole. Primièrat: käzipajkka, yöpuu, nellätojsta, pitkäpardajne starikka.

Primečanija: Venjan kièles tulluziè sanoj kir'jutamma muga, kuj kir'jutetah venjaksi. Primièrat: russko-anglijskoj, russko-karel'skoj, torgovo-promìšlennoj, fiziko-matematičeskoj, železnodorožnoj, èlektrostantsija, pjatiletka, gromkogovoritel' i m.i. Kuj täs nägyy — yksiè sanoj kir'jutetah čjortočkan ke, tojziè yhteh. Čjortočkan ke kir'jute1ah nijdä sanoj, kudamièn välil vojt panna sojuzat i, da: torgovoj i promìšlennoj: torgovo-promìšlennoi, russkoi i anglijskoi: russko-anglijskoi.

Karel'skojh kièleh on tullut äjja složnojda sanua venjan kièles: SSSR (èsèsèsèr), VKP(b) (vekapebe, NKVD (ènkavede), KIM, Sovnarkoma, sberkassa, profsojuza, sovhoza, komsomola, VLKSM, Komintern, narkomprosa i m.i. Nämät ollah složnojt sokraščjonnojt sanat.

Yhtet nämis složnolojs sanojs ollah luaittu kahtes prostojs sanas i yksi ili molemmat sanat ollah lyhennetty (sberkassa — sberegatel'noj kassa, profsojuza — professional'noj sojuza, Komintern – Kommunističeskoj internatsionala i m.i.).

Tojzet složnojt sanat ollah luaittu äjjas lyhennetys sanas. Nämiè lyhennettylöj sanoj myö èmmä kiännä karel'skojh kièleh, a otamma mojzena, mittyjzenä ollah venjan kièles — Sovnarkoma znuaččiu — Sovet narodnih komissarov (karel'skojh kièleh olis – rahvahan komissarojn Soviètta), Narkomprosa znuaččiu – Narodnoj komissariat prosvešenija (Karel'skojh kièleh olis — prosvešenijan rahvahan komissariatta) i m.i.

Kolmannet sanat ollah luaittu äjjas prostojs sanas muga, čto on otettu vaj joga sanan ènzimäjne bukva: SSSR znuaččiu – Sojuz Sovetskih Sotsialističeskih Respublik, VKP(b) znuaččiu — Vsesojuznaja Kommunističeskaja Partija (bol'ševikovè), KIM znuaččiu — Kommunističeskij Internatsional Molodeži i m.i. Nämiè sanoj myö tože èmmä kiännä karel'skojh kièleh, a kir'jutamma i sanomma muga, kuj on venjan kièles.

Èj luaita složnojda sanua tämän mojzet sanojn sočetanijat: taga jalga, kezä ilda, talvi doroga, rauda doroga, jogi randa jarven randa, randa hejnikkö, kivi hijli, kivi suola, meččä lindu, suola vezi i m.i.

Primečanija: Nämis sočetanijojs on kaksi sanua. Molemmat ollah suščestvitel'nojt. Yksi suščestvitel'noj on tojzen suščestvitel'nojn opredelenijana, kuj on opredelenijana prilagatel'noj. Tämä opredelenija vojt olla äjjan sanan ke, primièraksi: taga jalga, taga perti, taga sejnä, taga peldo, i m.i. Vojt i opredeljaemojh sanah panna äjja opredelenijua, primièraksi: meččä lindu, kodi lindu, vezi lindu i m.i.

UPRAŽNENIJA 70. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua složnojt sanat.
1. Meččäkanan pezä oli suuren tuh'jon al. 2. Kolmevuodine lapsi kävyy detplošadkal. 3. Kerinakka sejzoj keski lattièls. 4. Suuri èlektrostantsija on jovel Volhoval. 5. Dièdjon piälakka on palljas. 6. Lapset luaittih aviomodeliloj. 7. Särgijarven kyläläjzet pyyvetäh kalua. 8. Sovhoza kujvaj suuren suon i kyl'vi hejnäl. 9. Mašinno-traktornojt stantsijat annetah suurda abuo kolhozojl. 10. Pojkki Dnepras luaittih suuri plotina i stroittih gidroèlektričeskoj stantsija.

UPRAŽNENIJA 71. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i skobkis annettulois sanojs, kudamis vojt, luaikkua složnojt sanat. Primièrat: lapset kerättih (suola, hejnä) – lapset kerättih suolahejniä. linnul on (pitkä, njokka) — Linnul on pitkä njokka.
1. Kevät vezi toj jarven (pesku, randa) äjjan lomuo. 2. Pangua vettä (käzi, astiè). 3. Vuozi vuuvel suuretah (meččä, ruavot). 4. Suuri (tuuli, vièhkuri) sordi äjjan puuda. 5. Langas luaittih (kolme, kerdajne) nuora. 6. (Valgiè, tukka) tyttö astuj miul vastah. 7. Terväh kujvau nijtetty (šara, hejnä). 8. Miè otin (kiämin, koda) i rubejn kiämièmäh langua. 9. Suuren noran luadi (mua, kondiè) kartofelja pellol. 10. Mejjan muas Sovetskoj vluasti on jo (kaksi, kymmene) kaksi vuotta. 11. Leninan kuolennas projdi jo (vijzi, tojne) vuotta. 12. Suolajne i kargiè on (meri, vezi).

UPRAŽNENIJA 72. Sanokkua, kuj ollah luaittu nämät složnojt sohrašjonnojt sanat i midä znuačitah.
RSFSR. Sel'sovietta. Kolhoza. Sovhoza. MTS. TSK. Stengazièta. Rajkoma. Pionerotrjuada. ASSR. Narkomzdrav. Èlektrostantsija. RONO. Pogranotrjuada. VLKSM. VKP(b).


PAGINAN ČUASTIT

Sanat omua značenijua i omua roliè myöte predloženijas vojt jagua kahteh suureh razrjadah: samostojatel'nojt sanat i služebnojt sanat.

Samostojatel'nojt sanat oboznačajjah predmièttoj, priznakkoj, dejstvijua i m.i. (bojko, virrata, sel'giè, vezi). Samostojatel'nojt sanat predloženijas ollah predloženijan členojna. Primièraksi: Bojko virdaj sel'giè vezi. Täs predloženijas on nellä sanua i kaj sanat ollah predloženijan členojna.

Služebnojt sanat ozutetah, kuj samostojatel'nojt sanat predloženijas ili predloženijat ollah sivottu keskenäh, mittymäs otnošenijas tojne tojzen ke ollah. Predloženijan členojna služebnojt sanat (a, i, no, da, luo, ke, vaste i m.i.) èj olla. Primièraksi: Stuula sejzou stolan luona. Stuulan miè sejzatin stolua vaste. Miè ostin tetradkan i ručkan. Oli jo myöhä, a myö ruavojmma. Èrähät služebnojt sanat annetah samostojatel'nolojl sanojl i predloženijojl tojne značenija. Primièrat: Olit-go siè ègläj kinos? Sanajne go sanal olit i kajkel predloženijal andau voprositel'nojn značenijan. Kinos-go siè olit ègläj? Täs sana go voprositel'nojn značenijan andau kajkel predloženijal i sanal kino.

Kuj samostojatel'nojt, muga i služebnojt sanat jagauvutah gruppih, kudamiè myo sanomma paginan čuastilojksi. Paginan čuastiè karel'skojs kièles on kymmene:
1. Suščestvitel'noj (kodi, tuuli, orava, harava).
2. Prilatsatel'noj (ruskiè, pitkä, puuhine, sovetskoj).
3. Čislitel'noj (yksi, vijzi, kymmene, kolmas).
4. Mestoimenija (miè, siè, häi, oma, mejjan).
5. Glagola (kir'jutan, ruat, astuo).
6. Narečija (bojko, pelloči).
7. Predloga i jal'gisana (pojkki, luo, päj).
3. Sojuza (i, a, no, ili).
9. Čuastike (ni, go, že).
10. Meždometija (oh, avoj-voj).

Suščestvitel'nojt, prilagatel'nojt, čislitelnojt, mestoimenijat, glagolat i narečijat ollah samostojagel'nojt sanat. Jal'gisanat i predlogat, sojuzat, čuastizet ollah služebnojt sanat.

Osobo sejzotah meždometijat, kudamat ozutetah čuvstviè (ihastunda, pollästynd i m.i.).


SUŠČESTVITEL'NOJ

§ 29. Suščestvitelnojn značenija.

Suščestvitel'nojksi sanotah sidä paginan čuastiè, kudama oboznačajččou predmièttua. Predmiètaksi grammatikas sanotah kajkkiè, mih näh vojt kyzyö, — Mi tämä on? ili Ken tämä on? Primièraksi: Keń tämä on? Učenikka, miès, najne, briha, tyttö, velli, tuatto. Mi tämä on? — Gazièta, ruado, stola, perti, kivi, kärbäjne, griba, kala, vihma, demonstratsija, metra, čuassu, ajga.

Suščestvitel'nojt ollah nazvanijana:
vešilöjn (vejčči, stuula, sejväs);
vešestvojn (vezi, kulda, benzina, hijli, tuhka, nogi);
prirodan javlenijojn (tuuli, vilu, räkki);
obšestvennolojn javlenijojn (revol'utsija, sobranija, demonstratsija, zasedanija);
životnolojn, lindulojn i kajkkièn èläièn (vaza, hukka, tedri, särgi, jorši, lijpukkajne);
priznakan (magu, levehys);
dejstvijan i sostojanijan (kävelys, aelus, läzimine, maguanda, juonda);
kajken mojzièn pereživanijojn (siännyndä, abeuvunda, ihastunda).

Primečanija: On sanoj, kučamat zvuukkiè myöte ollah yhten mojzet, a značenija èj ole yksi. Primièrat: Sua tuli. Velli tuli kodih. On suuri tuuli. Tuuli severis päj. Tämän mojzet sanat ollah omonimat. Èj piè sevojttua, konza omonima on suščestvitel'nojna, a konza tojzena paginan čuastina.

UPRAŽNENIJA 73. Alembana annettu teksta kir'jutakkua i suščestvitel'nojt podčerknikkua. Mittyjzet voprosat vojt panna nämih suščestvitel'nolojh?
Tuli vilu talvi. Kolhoznikka reel ajau meččäh. Vesseläh juoksou hebojne dorogua myöte. Läs dorogua sejzou korgiè pedäja. Pedäjan ladvas oksal istuu orava. Pedäjan al haukkuu kojra. Kohti pedäjah suksilojl lähenöu meččänièkka. Häi dogadi oravan, nosti oružan i ambuj oravah. Orava kirboj puus muah. Kojra otti oravan i vej meččänièkal.

-UPRAŽNENIJA 74. Lugièkkua alembana annettu teksta. Kirjutakkua suščestvitelnojt gruppih, kudamat oboznačajjah: 1) vešilöj; 2) ihmiziè; 3) životnoloj; 4) javlenijoj; 5) priznakkoj; 6) dejstvijua.
Lapset otettih korzinkajzet, vejčet i lähtièttih meččäh. Harvajzeh puhaldelou pièni tuuli. Ègläjzen vihman i juryn jal'geh on hyvä i kebiè hengittiä. On viluhko, no lämmittäy astunda. Ka i meččä tuli. Mièleh on kaččuo mečän vihannukseh i vesselykseh. Täs kaj on hyvä: i lindulojn laulu, i pöpököjn börizendä, i oravan hyppelendä.

UPRAŽNENIJA 76. Löydiät omonimat i suščestvitelnojna olijat podčerknikkua.
1. Kalanièkka kohendi venehen periä. 2. Siun periä miè ègläj èn puuttunut kinoh. 3. Libiè on jiä jarvel. 4. Siè jiä kodih, a myö lähtemmä pellol. 5. Rubiè ènimitteh pannah kädeh. 6. Miè èn rubiè viè syömäh. 7. Lehmän voj on hyvä syömine. 8. Miè èn voj tulla sobranijah – pidäy männä ruavol. 9. Madehen maksa on razvajne. 10. Maksa teriämbäh vellat. 11. Kolhozas on kuuzi mašinua. 12. Školan iès kazvau suuri kuuzi.

§ 30. Sobstvennojt i naritsatel'nojt suščestvitel'nojt.

Suščestvitel'nojt ollah sobstvennojt i naritsatel'nojt. Naritsatel'1ojt ollah net, kudamat on annettu äjjal yhten mojzel predmiètal. Sobstvennojt ollah net, kudamat on annettu yhtel predmiètal, čtobì sidä vojs èrojttua tojzis, yhten mojzis predmiètojs. Primièraksi, naritsatel'nojt suščestvitel'nojt: linna, kylä, jarvi, jogi, hebojne, lindu, kukko, balalajka. Sobstvennojt suščestvitel'jojt: Moskova, Petrozavodsk, Volga, Karelija, Muasel'gä, Puškin, Klaša. Naritsatel'noloj suščestvitel'noloj kir'jutetah piènes (stročnojs) bukvas, a sobstvennoloj suures (propisnojs) bukvas.

Sobstvennolojksi suščestvitel'nolojksi sanotah, primièraksi, tämän mojziè:
1) ihmizièn nimilöj, izän nimilöj, familijoj, psevdonimoj, prozviščoj: Aleksandr Sergeevič Puškin, Maksim Gor'kij, Il'ja Muromets;
2) žijvatojn nimilöj: Kaštanka, Vas'ka (kazi ili hebojne), Zor'ka;;
3) merilöjn, linnojn, kylièn, uuličojn, mägilöjn, jarvilöjn, jogilojn i m.i. nimiloj: Valgiè meri, Kolguev suari, Odessa, Èl'brus, Priäžä, Kirovskoj prospekta, Luadoga, Neva;
4) knijgojn, gaziètojn, žurnualojn, fuabrikojn, zavodojn, kolhozojn i m.i. nimilöj: Pravda, Ogonjok, Krasnaja zarja (fuabrikka), Partizana (kolhoza), Kapitanskaja dočka (knijga).

UPRAŽNENIJA 76. Löyväkkiä sobstvennojt i naritsatel'nojt suščestvitel'nojt. Joga suščestvitel'nojn ke luadièt predloženija. Sobstvennojt suščestvitel'nojt kir'juttuat suures bukvas.
volga, jogi, stahanov, udarnikka, hebojne, petrozavodska, kalinin, dnepr, luadoga, onega, moskova, krasnoarmejtsa, pograničnikka, ivanov, učenikka, kavkaz, ural, ukraina, karelija, peldo, jarvi, mägi, tähti.

§ 31. Suščestvitel'nolojn čislat.

Suščestvitel'nojt vojjah olla kahtes čislas: edinstvennojs i množestvennojs.

Edinstvennojs čislas suščestvitel'noj on silloj, konza oboznačajččou yhtä predmièttua: kivi, kando, lehmä, jarvi, peldo, demonstratsija.

Množestvennojs čislas suščestvitel'noj on silloj, konza oboznačajččou äjiä predmièttua: kivet, kannot, kandolojh, lehmät, lehmil, jarvet, pellot, demonstratsijat.

Èj kaj suščestvitel'nojt vojjah olla molemmis čislojs. On sanoj, kudamat ollah vaj edinstvennojs i èj vojja olla množestvennojs čislas, primièraksi: proletariatta, levehys, gerojstva, korgehus.

On sanoj, kudamat ollah väj množestvennojs i èj vojja olla edinstvennojs čislas, primièraksi: keriččemet, nozničat, pijhtimet, štanit.

UPRAŽNENIJA 77. Kir'jutakkua alembanana annetut sanat täs porjadkas: 1) mnkožestveknojs čislas olijat;. 21 ediistvennojs čislas olijat; 3) kudamiè èi sanota množestvennojs čislas, 4) kudamiè èj sanota edinstvennojs čislas.
Kojvu, kyly, pijhtimet, lumi, sukset, jallakset, keriččemet, jallet, oh'jakset, rohkehus, tarkehus, vihmat, kezät, lajskus, mar'ja, tuh'jo, lapset, mečät, peldo, talvi, päjvät, rauvat, sullat, pöly, vezi, kon'kat, regyöt, lehtet, tuuli, savu, stuavat, pirrat, yö, studenčestva, ruavot, kanikulat, pionera.

§ 32. Suščestvitel'noj predloženijas.

Suščestvitel'noj predloženijas voj olla podležaščojna. Primièra: Kivi kirboj vedeh. (Täs suščestvitel'noj kivi on podležaščoj.)

Suščestvitel'noj voj olla sostavnojs skazuemojs. Primièra: Miun velli on stahanovtsa. (Täs suščestvitel'noj stahanovtsa, yhtes sanan ke on, on skazuemojna).

Suščestvitel'noj voj olla vtorostepennojna predloženijan členana. Primièrat: Kalanièkka ongitti kalua. (Täs suščestvitel'noj kalua on vtorostepennojna predloženijan členana). Lapset astutah školah. (Täs suščestvitel'noj školah on vtorostepennojna predloženijan členana).

UPRAŽNENIJA 78. Löyväkkiä tekstas suščestvitel'nojt i sanokkua, mittyjzinä členojna ket ollah predloženijojs.
Oli avgusta. Tajvahal èj nägynyt ni yhtä pil'vyttä jo èj ènzi päjvänä. Päjväjne räkitti tirpamatta. Huondekses tuuli lämmin tuuli. Tuuli nosteli stepis i dorogoj myö tuučat palavua peskuo, kandeli peskuloj tuh'jolojs i puulojs piäliči. Hejnäl i puulojn lehtil oli pöly. Dorogat i solončakat oldih palljahat i helizendäh sah kovat. Terekas vezi jo ammuj väheni, a kanuavojs terväh kujvi. Stanitsan luona avauvuttih žijvatojn polleteldut lammikon rannat i päjvät kaj kuuluj veen šolizenda, brihaččulojn i tyttölöjn iäni. Stepit oldih kujvamas. Žijvatat iännännän ke juostih peldolojh. Zvièrit èjstyttih lojttojzih kajzlikkolojh.

§ 33. Suščestvitel'nolojn sklonenija.

Yhtel suščestvitel'nojl predloženijas voj olla èj yhten mojne loppu. Sidä myöte, on-go suščestvitel'noj predloženijas glavnojna ili vtorostepennojna predloženijan členana i mittyjzen sanan ke on sivottu predloženijas, muuttuu suščestvitel'nojn loppu.

Primièrat: Ambarin katos on pärehine. Katoksen päre on leviè i lyhyt. Zontikka vihmal on katoksena. Katosta katettih pärièl. Nämät pärièt ollah varustettu katokseksi. Katokses on linnun pezä. Katokseh tartuj lunda. Kazi istuu katoksel. Kyly on viè katoksetta.

Nämis primierojs suščestvitel'noj katos on sivottu èri sanojn ke i predloženijojs sanal katos on èri značenija. Sen periä sanal katos èj olla yhten mojzet loput, sana katos predloženijojs on muuttunut. Tämän mojsta suščestvitel'nojn muutundua sanotah suščestvitel'nojn sklonenijaksi padežoj myöte. Padežaksi sanotah sanan joga èri muutundua. Suščestvitel'nojn joga muuttujua loppuo sanotah padežan lopuksi (ili padežnojksi lopuksi).

UPRAŽNENIJA 79. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat. Èrojtettulojs suščestvitel'nolojs padežnojt loput podčerknikkua.
1. Kana istuj yöpuul. 2. Kazi pöllätti kanan. 3. Kanal ollah čomat sullat. 4. Kanan hännäs kirboj sulga. 5. Jogi on Volga. 6. Volgah virduau äjja piènembiè jogiè. 7. Volgan rannojl on äjja linnua. 8. Linna Kalinin on Volgan rannal. 9. Nygöj Volgas vezi virduau Moskovah. 10. Volgas on äjja vettä. 11. Kukat miè istutin mustah muah. 12. Mustas muas kukat hyvin kazvetah. 13. Mustua muada miè otin ogorodas. 14. Lehtet hapattih i mändih mustaksi muaksi.

Tojči suščestvitel'nojda myö sanomma jal'gisanojn i predlogojn ke yhtes. Silloj jal'gisana ili predloga sellittäy suščestvitel'nojn padežan značenijua.

Primièraksi: Stolan — täs myö èmmä tijja, midä on sanottu. Vojt duumajja stolan al, stolan tagana, stolan piäl, stolan rinnal, stolan luo i m.i. Konza myö sanan stolan sanomma yhtes jal'gisanan ke, silloj tulou sel'vä, primièraksi Stolan al.

UPRAŽNENIJA 80. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat. Löyväkkiä, kudamièn suščestvitel'nolojn ke ollah sivottu jal'gisanat, i suščestvitel'nojt jalgisanan ke podčerknikkua.
1. Aèroplana lendi pil'ven piäl. 2. Miè kazvatan kois janistä sygyzys kezäh sah. 3. Vilu tuuli tuulou jarvel päj. 4. Opastaja saneli mejl metroh näh. 5. Jarven luona nävyttih venehet, verkot, nuotat i merrat. 6. Mejjan jogiè myöte aetah halguo i hirtä. 7. Jarven tagana on suuri meččä. 3. Kylän piäh stroittih suuri škola. 9. Školas ymbäri istutettih puuda.

§ 34. Padežojn značenija.

Karel'skojs kièles on 9 padežua. Joga padežal on oma nimi. Joga padežal ollah omat voprosat.

Padežojn nimet i voprosat.

Imenitel'nojken? mi? ket? mit?
Roditel'nojkenen? min?
Častičnojkedä? midä?
Prebìvatel'nojkenenä? minä?
Prevratitel'nojkeksi? miksi?
Mestnojkes? mis?
Vhodnojkeh? mih?
Datel'nojkel? mil?
Lišitel'nojkettä? mittä

Joga padežal on oma značenija.

1. IMENITEL'NOJ PADEŽA.

Imenitel'nojn padežan voprosat ollah: ken? mi? ket? mit? Primièraksi: briha, kojvu, brihat, kojvut. Edinstvennojs i množestvennojs čislojs padežan loppuo èj ole. Množestvennostin ozuttaja on t.

Imenitel'nojs padežas suščestvitel'nojda sanotah silloj, konza pidäy sanuo predmiètan nimi, primièraksi: Pihal kazvau kojvu. Kojvu nimittäy vaj sen predmiètan, kudama kazvau pihal.

Predloženijas suščestvitel'noj imenitel'nojs padežas voj olla silloj,
1) konza suščestvitel'noj on podležašojna. Primièrat: Traktorista lähti parta vedämäh (traktorista — podležašoj, imenitel'nojs padežas). Kezäl ollah pitkät päjvät (päjvät podležašoj, imenitel'nojs padežas);
2) konza suščestvitel'noj on prjamojna dopolnenijana, t.s. sinä predmièttana, kudamah sijrdyy glagolan (skazuemojn) dejstvija. Primièrat: Kolhozah stroittih kivine ambari (ambari – prjamoj dopolnenija, imenitel'nojs padežas). Kolhoznikat uberittih villjat (villjat — prjamoj dopolnenija, imenitel'nojs padežas);
3) konza suščestvitel'noj on sostavnojs skazuemojs. Primièrat: Počči on žijvatta (Žijvatta — on sostavnojs skazuemojs, imenitel'nojs padežas). Počči, lehmä, hebo, lammas ollah žijvatat. (žijvatat – on sostavnojs skazuemojs, imenitel'nojs padežasj).
4) konza suščestvitel'noj predloženijas on priloženijana. Primièra: Rabočoj-stahanovtsa (stahanovtsa — on priloženija).

UPRAŽNENIJA 81. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä suščestvitel'nojt imenitel'nojs padežas i kir'juttaes podčerknikkua.
1. Mejjan mečäs kazvetah puut: kojvu, kuuzi, pedäja, huaba, leppä, pihlaja, kadaja, tuomi i tojzet. 2. Kojvu, kuuzi, leppä, pedäja ollah puut. 3. Sobranijah tuldih predseduatel', brigadirat, traktorista i seppä. 4. Traktorista i seppä ollah parahat stahanovtsat. 6. Stahanovtsa ruadau hyvin i bojko. 6. Parohoda jal'gimäjzen kerran andoj svistkan i lähti jarviè myö. 7. Sobranija oli avattu kuuven čuasun ajgana. 8. Tämä luvenda oli ylen interesnoj. 9. Tuuli sygyzyl tuuli vihman ke. 10. Illal mečäs kuuluu solovejn iäni. 11. Lapset opastuttih naizust' stihotvorenija. 12. Miè ostin uuvet sukset. 13. Konjuha juotti i syötti hebojzet. 14. Najzet jo lypsettih lehmät.

2. RODITEL'NOJ PADEŽA

Roditel'nojn padežan voprosat ollah: kenen? min? Primieraksi: brihan, kojvun. Roditel'nojn padežan loppu on n.

Roditel'nojs padežas suščestvitel'noj on: 1) konza ozuttau kenen? min? on predmiètta libo kenen luaittu on predmiètta. Primièrat: Kolhozan lehmät ollah mečäs (kenen lehmät? kolhozan — roditel'nojs padežas). Huavan lehtiè vojt syöttiä lambahil (min lehtiè? – huavan — roditel'nojs padežas). Pihal kuulutah lapsièn iänet (kenen iänet? – lapsièn — roditel'nojs padežas). Tämä knijga on Leninan kir'jutettu (kenen kir'jutettu? – Leninan — roditel'nojs padežas);
2) konza utverditel'nojs predloženijas on prjamojna dopolnenijana. Primièrat: Miè luvin knijgan (min luvin? — knijgan — prjamoj dopolnenija roditel'nojs padežas). Siè lejkkajt lepän (min lejkkajt? – lepän — prjamoj dopolnenija roditel'nojs padežas). Hän luadi venehen (min luadi? – Venehen — prjamoj dopolnenija roditel'nojs padežas). Myö ostimma patefonan (min ostimma? — Patefonan — prjamoj dopolnenija roditel'nojs padežas). Työ möjttä venehen (min möjttä? — venehen — prjamoj dopolnenija roditel'nojs padežas);
3) konza sejzou jal'gisanojn ke (al, piäl, luo, ke, rinnal, tuaksi i m.i.). Primièrat: Velli lähti meččäh kirvehen ke (min ke? — kirvehen — roditel'nojs padežas). Aèroplana pejttyj pil'vièn tuaksi (min tuaksi? – pil'vièn — roditel'nojs padežas). Školan rinnal on detskoj sadu (min rinnal? — školan — roditel'nojs padežas).

UPRAŽNENIJA 82. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä sutsestvitel'nojt roditel'nojs padežas i kir'juttaes podčerknikkua.
1. Traktoran rattahat ollah suuret i levièt. 2. Pervoj Maj on ruadajan rahvahan pruazdnikka. 3. Lojttona ruvettih nägymäh linnan tulet. 3. Sygyzyl kojvun lehtet keldauvutah i kirvotah muah. 4. Myö mujstamma učiteljan sanoj. 5. Partal on pandu opastujan knijga. 7. Vees ujdelou sorzan pojga. 8. Pellon peräs kohizou koski. 9. Suaren piäs kazvau suuri huaba. 10. Puun al istuu matkanièkka. 11. Tänäpäj myö kir'jutimma diktantan. 12. Vanja dogadi lendäjan hanhen. 13. Hanhen sijvet ollah suuret. 13. Petja saj suuren kalan. 14. Lapset hyvin mujstutettih stihotvorenijan sanat. 14. Veen rannal myö luaimma tulen i täs maguamma yön. 16. Sel'soviètan piäl lepettäy ruskiè flagu. 17. Kylän luo projdiu uuzi doroga.

3. ČASTIČNOJ PADEŽA

Častičnojn padežan voprosat ollah: kedä? midä? Primièraksi: brihua, kojvuo. Častičnojn padežan loput edinstvennojs čislas ollah: da, dä, ta, tä, ua, uo, yö, iä, iè. Primièrat: lunda, jiädä, parta, venehtä, hammasta, kirvestä, lejbiä, suolua, pelduo, kylyö, olgiè.

Častičnojs padežas suščestvitel'nojda sanotah: 1) konza suščestvitel'noj ozuttau èj kajkkiè predmièttua, a vaj čuastiè ili ozuttau neopredeljonnojn količestvan predmièttua. Primièrat: Pučis on vettä (èmmä tijja-äjja ili vähä vettä, no èj olla kaj veet). Anna miul lejbiä (äjja ili vähä lejbiä, no èj kajkkiè lejbiä, mi vaj on i èj ynnällistä lejbiä). Tuatto saj kalua (äjjan ili vähän kalua, no èj kajkkiè kaloj). Magazinah tuodih vojda (äjja ili vähä vojda, no èj kajkkiè, mi vaj on);
2) konza suščestvitel'noj ozuttau predmièttua, kudama èj ole viè loppièttu dejstvijal ili èj ole viè i zavodittu. Primièrat: Ruvettih stroimah kivistä kodiè (kodi viè èj ole stroittu). Myö valmistamma spektakljua (spektaklja viè èj ole valmistettu). Miè luven knijgua (knijga on viè loppematta);
3) konza suščestvitel'noj on predloženijas otritsanijan ke. Primièrat: Älä ota kirvestä. Èn tahto majduo. Èj ole lammasta;
4) konza suščestvitel'nojda ili suščestvitel'noloj sravnivajjah tojzen ili tojzièn ke. Primièrat: Kivi on kovembi puuda. Rauda on jugièmbi vettä. Linna on suurembi kyliä;
5) konza suščestvitel'noj on čislitel'nojn ke (krome čislitel'nojda yksi), i ozuttau ènämbiä yhtä predmièttua. Primièrat: Pellol ruadau kolme mašinua. Tanhuos sejzou kymmene lehmiä. Sizärel on kaheksa vuotta.

Primečanija: Konza suščestvitel'noj čislitel'nojn ke yksi sejzou utverditel'nojs predloženijas, silloj suščestvitel'noj èj ole častitsnojs padežas: Sajn yhten hauvin. Miul on yksi pero. (Hauvin roditel'nojs padežas, pero imenitel'nojs padežas). Konza suščestvitel'noj čislitel'nojn ke yksi on otritsanijan ke, silloj suščestvitel'noj sejzou častičnojs padežas: Èn suanut yhtä haugiè. Miul èj ole yhtä peruo.

UPRAŽNENIJA 83. Löyväkkiä častičnojs padežas olijat suščestvitelnojt i sanokkua, midä oboznačajččou joga suščestvitel'noj.
1. Kezäl päjvä on pitkembi yödä, a talvel yö on pitkembi päjviä. 2. Keviäl kyl'vetäh kagrua, a sygyzyl rujsta. 3. Mečäs pilitäh halguo i hirtä. 4. Kezäksi pidäy varustua verkuo, nuottua i ongiè. 5. Karelijas on äjja jarviè i jogiè. 6. Karelijas on äjja meččiä, a mečis on äjja zvièriè i linduo. 7. Ègläj zavodittih kattua katosta, a tänäpäj jo loppièttih. 8. Täs mečäs èj kazva mar'jua. 9. Kangahal kazvau äjja buolua. 10. Buola kazvau kangahal. 11. Učenikat lugiètah stihotvorenijua. 12. Opastaja käski hejl opastuo kaksi stihotvorenijua. 13. Kalanièkat suahah kalua nuotal. 14. Miè sajn ongel ahvenen. 15. Ahvenda kejtetäh rokaksi. 16. Tämän ahvenen miè žuarin, a tojzet kejtän. 16. Knijga maksau yheksäkymmendä kopejkkua. 17. Alä avua ikkunua – äjjal tuulou. 13. Kojra èj vojnut tavata janistä.

UPRAŽNENIJA 84. Löyväkkiä suščestvitel'nojt, kudamat ollah imenitel'nojs, roditel'nojs i častičnojs padežas, i kir'jutakkua joga padežan suščestvitel'nojt èri stolbikkajzeh.
1. Oja virduau jogeh. 2. Opastaja andoj mejl reššiè kolme zaduaččua. 3. Učenikat hyvin i terväh rešittih tämä zaduačča. 4. Miè ostin geografičeskojn kartan. 5. Timofeevka hyvin kazvau kolmandena vuodena kyl'vähyo. 6. Ujjannal miè otin ènzimäjzen prizan. 7. Ajja kivi hijl'dä suahah mejjan šahtat, äjja rudua annetah mejjan mäet, äjja raudua sulatah mejjan domnat, äjja mašinua luaitah mejjan zavodat. 8. Kagrua i pelvasta pidäy kyl'viä keviäl. 9. Aèroplana lendi mečän piäl. 10. Miša osti protivogazan. 11. Suuret i čomat ollah pedran sarvet. 12. Mejjan mečäs kondiè on kajkkiè vägevin zvièri. 13. Kurren iäni kuuluj pellon peräs.

4. PREBÌVATEL'NOJ PADEŽA

Prebìvatel'nojn padežan voprosat ollah: kenenä? minä? Primièraksi: brihana, kojvuna. Padežnoj loppu on na, nä. Prebìvatel'nojs padežas suščestvitel'no1oj da sanotah silloj, konza pidäy ozuttua — ken minä on, mi minä on, primièrat: Miun sizär on opastajana. Tämä hirzi oli miul venehenä. Prebìvatel'nojs padežas suščestvitel'nojda sanotah i silloj, konza pidäy ozuttua ajgua. Primierat: Tänä vuodena ollah hyvät villjat. Tulijana keviänä täh pidäy kajvua kanuava.

UPRAŽNENIJA 85. Löyväkkiä prebìvatel'nojs padežas olijat suščestvitel'nojt i kir'juttaes podčerknikkua.
1. Linduna lepetti ruskiè flagu revoljutsionerojl käzis. 2. Äjja vihmua on tänä kezänä. 3. Kalana ujdau mejjan veneh pojkki jarves. 4. Kukkana kukitah pionerojn ruskièt galstukat. 5. Tulevana vuodena miè rubièn kävymäh kuuvendeh kluassah. 6. Tämän rasskuazan miè luvin männyönä ildana. 7. Konza miè kazvan, rubièn lendelemäh ljotčikkana libo aelemah tankistana.

5. PREVRATITEL'NOJ PADEŽA

Prevratitel'nojn padežan voprosat ollah: keksi? miksi? Primièrat: brihaksi, kojvuksi. Padežnoj loppu on ksi. Prevratitel'nojs padežas suščestvitel'nojda sanotah silloj, konza pidäy ozuttua ken, mi miksi, mittyöksi predmiètaksi lièni, ken, mi miksi muuttuj. Primièraksi: Hyvä kolhoznikka pandih brigadiraksi. Uuvet lauvat varustettih katokseksi. Puu pilattih halloksi.

Prevratitel'nojs padežas suščestvitel'nojda sanotah i silloj, konza pidäy ozuttua ajgua. Primièrat: Hallot jatettih meččäh talveksi. Velli tuli kodih kezäksi. Pane majdo päččih yöksi.

UPRAŽNENIJA 86. Löyväkkiä prevratitel'nojs padežas olijat suščestvitel'nojt i pangua imeniteln'ojh i častičnojh padežojh.
1. Buolat myö kejtämmä varen'jaksi, a mustikat kujvuamma. 2. Nämät bumuagat miè ombelen tetratiksi. 3. Fuabrikas hlopka kezrätäh langaksi i kuvotah materijaksi, a ombelenda fuabrikas materija ommellah soviksi. 4. Myö pagizimma lähtiè jarvel kalah yöksi. 5. Viè talvel varustettih kezäksi telegät, pluugat i länget. 6. Yöksi myö katamma ogurčan rassuadajzet sammalel, čtobì èj kyl'mettäs.

6. MESTNOJ PADEŽA

Mestnojn padežan voprosat ollah: kes mis? Primièraksi: brihas, kojvus. Mestnojn padežan loppu on s. Mestnojs padežas suščestvitel'nojda sanotah:
1) konza pidäy ozuttua, čto yksi predmiètta on sydämes tojzel predmiètal (on tojzes predmiètas). Primièrat: Knijga on stolas. Haugi èläy vees. Seppä ruadau pajas;
2) konza pidäy ozuttua yhten predmiètan lähtendä tojzes predmiètas (oli predmiètas da lähtoy pojs). Primièrat: Ota knijga stolas. Puuda tojn mečäs. Tavarua tuodih linnas. Najne ammuldau kajvos vettä;
3) konza pidäy ozuttua, mis, mittyjzes materialas on luaittu predmiètta. Primièrat: Podkova on luaittu rauvas. Veneh luaittih hyväs lauvas. Kengät ommeldih mustas nahkas;
4) konza pidäy ozuttua—mis ajjas, äjjas-go ajgua, äjjas-go (mittymäs) hinnas. Primièrat: Traktoral peldo kynnettih kolmes päjväs. Tädä ruaduo èj sua loppiè nedälis. Mejl halguo jaj viè mullojzes talves. Palka on suadava kymmenes päjväs. Knijgan ostin kolmes rubljas;
5) konza suščestvitel'noj on èrähièn jal'gisanojn i predlogojn ke (alači, pojkki, piäliči, päj, sijriči i m.i.). Primièrat: Lammas piäzi peldoh alači ajjas. Kivizes sejnäs läbi èj tuule. Rauda doroga projdiu sijriči kyläs;
6) tämän mojzis slučajlojs: Šuapka oli piäs. Sukka on jallas. Velli on gostia. Lindu istuu puus. Tuulou ikkunas. Kojra tabaj kanan hännäs. Brihačut ollah Ijvanas.

Primečanija: Èj piè sevojttua nijen predloženijojn smìslua, kudamis ollah suščestvitelnojt mestnojs padežas. Primièrat: Lapset ongitetah kalua joves. Tämä predloženija formal'no vojt muga tolkujja, čto lapset ollah joves i ongitetah kalua. Vojt tolkujja i tojzin – lapset ongitetah joves olijoj kaloj. Täs slučajs, konečno, pidäy ottua tojne tolkovanija. Esli predloženijal andua ènzimäjzen tolkovanijan smìsla, myö sanozimma Lapset seizotah joves i ongitetah kalua.
Velli vedäy mečäs puuda. Velli vedäy puuda mečäs kodih. Ènzimäjzel predloženijal on mojne smìsla, čto velli on mečäs i vedäy puuda yhtes pajkas tojzeh; puut mečäs ollah da sinne i jiähäh. Tojzen predloženijan smìsla on mojne, čto puut ollah mečäs, i velli nijdä vedäy kodih.

UPRAŽNENIJA 87. Kir'jutakkua predloženijat i mestnojs padežas olijat sušestvitel'nojt podčerknikkua.
1. Huomej mejjan kluubas liènöy sobranija. 2. Mejjan školas on sejččeme kluassua. 3. Yhtes kluassas on kolmekymmendä opastujua, tojzes kluassas kaksikymmendä vijzi. 4. Täs mečäs èläy kondiè. 5. Meres on suolajne vezi. 6. Ègläjzes gaziètas oli pečatojdu miun zametka. 7. Kaj lumet sulaj yhtes yös. 8. Vuuves on kaksitojsta kuuda. 9. Miun velli èläy linnas. 10. Mejjan jarves on äjja kalua. 11. Muakondiè èläy muas. 12 pedäjan ladvas istuu orava i kaččou kojvus istujah tedreh. 13. Mäes suahah rudua, rudas sulatah čugunua, a čugunas luaitah raudua. 14. Lapset illal tuldih školas kodih. 15. Lindu ikkunas lendi pertih. 16. Myö tojmma mečäs mar'jua. 17. Miul ostettih magazinas kostjuma. 18. Kojra fatti miuda sormes. 19. Nämis lauvojs èj sua luadiè stolua.

7. VHODNOJ PADEŽA

Vhodnojn padežan voprosat ollah: keh? mih? Primièraksi: brihah, kojvuh. Padežnoj loppu on h. Vhodnojs padežas suščestvitel'nojda sanotah silloj, konza pidäy ozuttua keh, mih, mil sydämeh mänöy predmiètta. Primièraksi: Meččänièkka astuj meččäh. Panin knijgan stolah. Kivi uppoj vedeh.

Sanotah vhodnojs padežas suščestvitel'nojda i silloj, konza pidäy ozuttua ajga, kuh ajgah on jatetty ruado. Primièraksi: Tämän ruavon jatimmä huomeneh. Linnah opastumah lähtendä èjstyj tulijah vuodeh.

Viè vhodnojs padežas sanotah suščestvitel'nojda tämän mojzis slučajlojs: Orava nouzou puuh. Pane pajkka piäh. Miè lähten gostih. Brihačut mändih Ijvanah.

UPRAŽNENIJA 88. Löyväkkiä suščestvitelnojt, kudamat ollah vhodnojs padežas i pangua net imenitel'nojh padežah, a sen jal'geh molemmat sanat kirjutakkua. Primièra: meččäh—meččä, lehmäh–lehmä.
1. Pionerat keviäl lähtièttih lagerih. 2. Ljotčikka istujhes aèroplanah. 3. Kala puuttuj nuottah. 4. Huondeksel lehmät mändih meččäh. 5. Èkskursijan myö jätimmä suovattah. 6. Paremmat hejnät pidäy jattiä keviäh. 7. Kiveh oli luaittu loukko. 8. Miè panin kirveheh varren. 9. Kädeh tartuj rugua. 10. Tämän sanohuo häi lähti oveh. 11. Harakka luadiu peziä puuh. 12. Pane kengät jalgah da mäne susièdah.

8. DATEL'NOJ PADEŽA

datel'nojn padežan voprosat ollah: kel? mil? Primièraksi: brihal, kojvul. Padežnoj loppu on l.

Datel'nojs padežas suščestvitel'nojda sanotah äjjas slučajs: 1) konza pidäy ozuttua, čto yksi predmiètta on tojzen predmiètan piäl (tojzen predmiètan pinnal). Primièrat: Lindu istuu oksal. Peränièkka sejzou parrel. Velli on jarvel. Traktora on pellol;
2) konza pidäy ozuttua yhten predmiètan tojzen predmiètan pinnal (tojzen predmiètan piäl) pojs lähtendä. Primièrat: Harakka hyppäj oksal muah (harakka oli oksal i hyppäj muah). Ota knijga škuapal (knijga on škuapal, se knijga ota). Kalanièkat tuldih jarvel kodih (Kalanièkat oldih jarvel i tuldih pojs kodih);
3) konza pidäy ozuttua yhten predmiètan mänendä tojzen predmiètan piäl, tojzen predmiètan pinnal. Primièrat: Lehmät männäh pellol. Lapset juostih pihal. Nijttäjat matkatah nijtyl. Aldo lykkäj rannal parren;
4) konza pidäy ozuttua, kel, mil predmiètta on luaittu, mil luaitah, ruatah i m.i. Primièrat: Kagrua lejkatah žnejkal. Tänäpäj miè kynnin hevol. Mi on kir'jutettu perol, sidä èt vestä kirvehel. Sen paginan miè kuulin omal korval;
5) konza pidäy ozuttua, kel, mil pidäy andua, on annettu ili annetah. Primièrat: Anna lapsil mar'jua. Kirvehen annojn tuatol. Lapsel on annettu uuzi knijga. Mejjan kolhozal annettih nimi "Partizan". Meččä andau gosudarstval suuren pol'zan. Uuvel pellol uuzi i nimi,
6) konza pidäy ozuttua, kel, mil on predmiètta. Primièrat: Kanal on kaheksa pojgua. Pioneral on ruskiè galstuka. Kazil ollah terävät kynnet;
7) konza pidäy ozuttua, kel, mil pidäy ottua ili on otettu. Primièrat: Ota interesnoj knijga vellel (knijga on vellel, se knijga ota). Kana tembaj kukol lejbä palan (lejbä pala oli kukol i kana sen tembaj) Tämän knijgan miè otin lugièttavaksi učijteljal.

Primečanija: Čtobì tièdiä suščestvitel'nojn, sejzojan datel'nojs padežas, značenija, pidäy kaččuo kajken predloženijan smìslovojh značenijah. Tädä smìslovojda značenijua autetah sellittiä glagola, tojzet suščestvitel'nojt i sanat iäres, pois, päj i m.i. Primièraksi, esli sanuo: Velli tuli jarvel, to muga i pidäy èllendiä, čto velli tuli jarvel a jarvel i on. Täs sana jarvel ozuttau yhten predmiètan tojzen predmiètan piäl, pinnal mänendiä. A esli sanuo: Velli tuli jarvel päj ili Velli tuli kodih jarvel ili Velli tuli kodih jarvel päj ili Velli tuli jarvel iäres (pois, kodih i m.i.), to nämis slučajlojs sana jarvel rubièu ozuttamah yhten predmiètan tojzen predmiètan piäl, pinnal päj pojs lähtendiä. Sanan jarvel značenijua sellitetäh sanat kodih, päj, iäres, pojs.
Viè primièra: Lehmät männäh pellol. Lehmät tullah kodih pellol päi. Täs sanat männäh, tullah, kodih päj sellitetäh sanan pellol značenijua.

UPRAŽNENIJA 89. Löydiät suščestvitel'nojt datelnojs padežas i sanokkua, mittyjne značenija on joga suščestvitel'nojl.
1. Kuuzen oksal istuu orava. 2. Lesorubat-stahanovtsat hyvin ruatah lučkovojl pilal. 3. Peldo kyl'vettih rugehel, tojne kagral. 4. Miša istuu sillal i ongittau kalua uuvel ongel. 5. Lejbiä lejkatah vejčel, a puuda kirvehel. 6. Knijgoj on stolal, ètažerkal i škuapas. 7. Myö keräjmmä suol karbaluo. 8. Najzet astuttih jovel vuattejda pezemäh. 9. Pellol päj kuuluj traktoran jumizendä. 10. Lapset pertis päj juostih pihal, pihal päj jovel, kijnitettih jalgojh kon'kat i ruvettih čuruamah. 11. Ajjan abuo andau kolhozal MTS omil mašinojl. 12 Joga pioneral kaglas pidäy olla ruskiè galstukka. 13. Otin kindahat pal'čal i vejn vellel. 14. Velli käski vijja tuatol, a tuatto käski vijja pertih i panna pal'čal. 15. Hauvil ollah terävät hambahat.

UPRAŽNENIJA 99. Pangua nämät suščestviteljnojt vhodnojh i datelnojh padežojh.
Pelvas, mätäs, ruopas, kyynel, petkel, vemmel, lambi, meri, tuli, veri, päre, late, lindu, kando, vakka, ajtta, meččä, pal'ča, vezi, käzi, kazi, vago, siga, mado.

UPRAŽNENIJA 91. Alembana annettulojn sanojn ke luadièt predloženijat, čtobì sanat oldas datel'nojs padežas.
Kirves, lammas, vičča, lumi, pelvas, suo, vičikko, suga, meččänièkka, vägi, siga, peldo.

9. LIŠITEL'NOJ PADEŽA

Lišitel'nojn padežan voprosat ollah: kettä? mittä? Primièraksi: brihatta, kojvutta. Padežnoj loppu on tta, ttä.

Lišitel'nojs padežas suščestvitel'noloj sanotah tämän mojzis slučajlojs: Èj sua lejkata puuda kirvehettä. Kalanièkka lähtej jarvel ongetta. Paha on èččiè oravua kojratta. Èj ole kylä rahvahatta.

UPRAŽNENIJA 92. Alembana annetut suščestvitel'nojt kirjutakkua lišitel'nojs padežas.
kala, kana, pino, majdo, lindu, lehmä, lehti, rièhtilä, lagi, mägi, kurgi, lapsi, sormi, sijbi, veneh, herneh, suola, pièlus, kaglus, kirves.

UPRAŽNENIJA 93. Sanokkua, mittyjzis padežojs ollah alembana annetut suščestvitel'nojt i sijt kirjutakkua stolbikkajzih padežoj.
Jogi, jovel, jogiè, jovetta, kezä, kezäksi, kezän, kezänä, keziä, kezättä, stolaksi, stolas, stolua, kirvehes, kirvestä, muah, mual, muana, muas, muatta, vezi, vedeh, veettä, leppä, lepän, leppänä, leppiä, lepäl, lepäksi, mandžoj, mandžojn, mandžojtta, mandžojs, pelvahas, pelvahal, kyhläs, kyhlähäh, kyhlähäksi, kyhlähänä, vejčen, vejčel, vejčči, vejčes, vejččiè.

Voprosua ken? sanotah vaj silloj, konza pagina mänöy ristikanzojh näh, primièraksi: Ken astuu? Tyttöjne. Voprosua mi? sanotah, konza pagina mänöy kajkkih tojzih predmièttojh näh: vešilöjh, javlenijojh, lindulojh, zvièrilöjh, žijvattojh i m.i., primièraksi: Pellos hyppiy (mi?) janis. Mečäs kazvau (mi?) kojvu. Yöl projdi suuri (mi?) vihma.

Kosvennolojn padežojn voprosoj (kenen? kel? kes? i m.i.) vojt sanuo i žijvattojh i zvièrilöjh näh, primièraksi: Anna hejniä (kel?) lehmil. Brihačču syöttäy (kedä?) kojrua.

Imenitel'nojda padežua voprosojn ke ken? mi? ket? mit? sanotah prjamojksi padežaksi, a kajkkiè tojziè padežoj sanotah kosvennolojksi padežojksi.

Imenitel'nojh padežah vojt sanuo voprosat edinstvennojs čislas ken? mi? i množestvennojs čislas ket? mit?, a dostalilojh (kosvennolojh) padežojh vaj edinstvennojs čislas.

Konza edinstvennojn čislan imenitel'nojs padežas sanan jal'gimäjne sloga on -ne, kosvennolojs padežojs tämä ne muuttuu slogaksi -ze, a častičnojs padežas slogaksi -ta, -tä. Primièrat: najne—najzen–najzel—najsta, tyttöjne—tyttöjzen—tyttöjzel–tyttöjstä.

Primetsanija: Esli imenitel'nojs padežas sušestvitel'nojn jal'gimäjne sloga ollou -ne, to častičnojs padežas sen sanan loppu on -ta, -tä, a èj -tja. Primièrat: ikkunajne–ikkunajsta, hebojne—hebojsta, kylyjne–kylyjstä, händäjne–händäjstä.

UPRAŽNENIJA 94. Sanokkua, mittyjzis padežojs ollah kaj suščestvitel'nojt. Predloženijoj kir'juttaes suščesvitel'nojt pangua imenitel'nojh i vhodnojh padežojh i kirjutakkua skobkoh.
1. Korgièt kojvut kazvetah mejjan mečäs. 2. Kojvun varvojs luaitah vastua. 3. Miè lojttona dogadijn traktoristan. 4. Traktorista ajoj peldoh. 6. Traktoral kynnetäh kolhozan pelduo. 6. Traktoratta on jugiè. kyndiä. 7. Traktoristana on mejjan kolhoznikka. 8. Traktoral vojt hyvin i terväh kyndiä muada.

§ 35. Suščestvitel'nojn osnova.

Suščestvitel'nojt muututah kajkkiè padežoj myöte. No èj joga suščestvitel'nojl ole yhten mojne sklonenija. Sklonenijan glavnojt èrojtukset ollah edinstvennojn čislan častičnojs padežas. Primièraksi: sana sadu častičnojs padežas on saduo, sana lumi častičnojs padežas on lunda, sana vezi častičnojs padežas on vettä, sana kana častičnojs padežas on kanua i m.i.

Tämän mojne èrojtus on sendäh, čto sanojl èj ole yhtenmojne osnova i sendäh, čto sanan osnova èri padežojs voj muuttuo. Ozutamma tämän primièrojl: kala — kalan — kalas – kalah — kalat; kajkil nämil sanojl osnova on kala. Ènzimäjzel sanal loppuo èj ole, tojzel, kolmannel, nellännel i vijennel sanojl loput ollah: -n, -s, -h, -t. Kalua – kalojn – kalojs – kalojtta; kajkil nämil sanojl osnova on kal. Ènzimäjzel sanal loppu on -ua, tojzel, kolmannel i nellännel sanojl loput ollah: -n, -s, -tta, a sanojn čuasti -oj on množestvennojn čislan ozuttaja. (Kaččuo § 36). Vezi — veen — vettä – vedeh – vezil, osnovat ollah: vezi, vee, vet, vede, vez. Ènzimäjstä osnovua myo vojmma sanuo imenitel'nojn padežan osnovaksi, tojsta-roditel'nojn padežan, kolmatta— častičnojn padežan, nellättä vhodnojn padežan, vijettä množestvennojn čislan kosvennolojn padežojn osnovaksi.

Täs myö näemmä, čto edinstvennojn čislan suščestvitel'nojn osnovan löydäes pidäy ottua pojs padežnoj loppu i jiäy osnova, a množestvennojn čislan osnovan löydäes pidäy ottua pojs množestvennojn čislan ozuttaja i padežnoj loppu.

Sušestvitel'nolojl puaksuh kajkkiè täyvembi on edinstvennojn čislan vhodnojn padežan osnova. Primièrat: vemmel (imenitel'nojn padežan osnova), vembel-i-l (vembel — množestvennojn čislan kosvennolojn padežojn osnova), vembele-h (vembele – vhodnojn padežan osnova).

Primečanija: Ièlleh päj učebnikas myö puaksumbah kajkkiè rubièmma kaččomah edinstvennojn čislan vhodnojn padežan osnovah. I sen periä täs annamma tablitsan, kuj pidäy löydiä tämä osnova.

Suščestvitel'noj Suščestvitel'noj
edin. čislan
vhodnojs padežas
Suščestvitel'nojn
vhodnojn padežan
osnova
talotalohtalo
lumi lumehlume
vemmelvembelehvembele
päjväjnepäjväjzehpäjväjze
uksiuksehukse
pelvaspelvahahpelvaha
lehmièlehmählehmä
käzihkädehkäde
jarvilöjsjarvehjarve

UPRAŽNENIJA 95. Alembana annetus tekstas kir'jutakkua kaj suščestvitel'not i löyväkkiä nijs osnovat. Osobo löyväkkiä edinstvennojn čislan vhodnoin padežan osnovat.
Van'ka viäristi suun, mustal kulakkajzel hièraldi silmiè i jatkoj kir'jajsta: "Moskova on suuri linna. Kaj koit ollah herrojn, i heboloj on äjja, a lammasta èj ole i kojrat èj olla vihajzet. A kerran miè yhtes laukas ikkunal myödävänä näjn ongiloj sijmojn ke i joga kalua varojn. Onget oldih ylen hyvät, a èräs ongi oli sen mojne, čto puudahizen kalan pidäy. I näjn èrähiè laukkoj, kus kajken luadujziè herran mojziè oružoj on, lujal joga oruža rubljua suan maksau. A liha laukojs on i tedriè, pyydä, i janölöj, a mis sijas hejdä ammutah, sidä lihan myöjat èj sanota". Kuldajne dièdjo, a konza herrojl rodièu jolka gostinčojn ke, ota miuda varojn kullittu orièha da pejtä zelenäjzeh sundugajzeh"...

§ 36. Suščestvitel'nojn množestvennojn čislan ozuttaja.

Ylembänä myö näjmmä, čto ènimbiè suščestvitel'noloj vojt sanuo edinstvennojs i množestvennojs čislojs. Množestvennojn čislan ozuttaja imenitel'nojs padežas kajkil suščestvitel'nolojl on t.

Kosvennolojs padežojs množestvennojn čislan ozuttajana vojjah olla: -loj, -löj, -oj, -öj, -i, a roditel'nojs padežas -iè. Primièrat: kojvu—kojvulojs, peldo–peldolojl, lumi—lumilojl, tyttö—tyttölöjl, kyly—kylylöjs, merda–merrojl, kiza–kizojh, lehmä–lehmil, kezä–kezil, najne—najzil—najzièn.

Množestvennojn čislan ozuttajaksi sanotah sidä suffiksua, kudama ozuttau, čto suščestvitel'noj on množestvennojs čislas.

Suščestvitel'nolojn sklonenijat.

§ 37. I-ne sklonenija.

Edinstvennojn čislan častičnojn padežan loppu on -uo, -yö. Suščestvitel'nojt, kudamil edinstvennojn čislan vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on -o, -ö, -u, -y.

Primečanija: Padežojn nimilöj lyhennettynä kir'jutetah:
imenitel'noj — im.
roditel'noj – rod.
častičnoj – čast.
prebìvatel'noj – preb.
prevratitel'noj — prevr.
mestnoj – mestn.
vhodnoj — vhodn.
datel'noj – dat.
lišitel'noj – liš.
Edinstvennoj čisla lyhennettynä kir'jutetah: libo ed. č., libo edin. č., libo edinstv. č. Množestvennoj čisla lyhennettynä kir'jutetah: libo mn. č. libo množes. č. libo množnsestv. č..

edin.č.množ.č.
im.talotyttötalo-ttytö-t
rod.talo-ntytö-ntalo-loj-ntyttö-löj-n
čast.tal-uotytt-yötalo-lojtytto-löj
preb.talo-natyttö-nätalo-loj-natyttö-löj-nä
prevr.talo-ksitytö-ksitalo-loj-ksityttö-löj-ksi
mestn.talo-stytö-stalo-loj-styttö-löj-s
vhodn.talo-htyttö-htalo-loj-htyttö-löj-h
dat.talo-ltytö-ltalo-loj-ltyttö-löj-l
liš.talo-ttatytö-ttätalo-loj-ttatyttö-löj-ttä

im.vibukylyvivu-tkyly-t
rod.vivu-tkyly-nvibu-loj-nkyly-löj-n
čast.vib-uokyl-yövibu-lojkyly-löj
preb.vibu-nakyly-nävibu-loj-nakyly-löj-nä
prevr.vivu-ksikyly-ksivibu-loj-ksikyly-löj-ksi
mestn.vivu-skyly-svibu-loj-skyly-löj-s
vhodn.vibu-hkyly-hvibu-loj-hkyly-löj-h
dat.vivu-lkyly-lvibu-loj-lkyly-löj-l
liš.vivu-ttakyly-ttävibu-loj-ttakyly-löj-ttä

UPRAŽNENIJA 96. Alembana annetut sanat sklonjajgua molemmis čislojs kajkkiè padežoj myöte.
Redu, sadu, lukku, kyly, pöly, höyry, löttö, čyöttö, kello, palgo, kajvo.

Konza suščestvitel'nojn vhodnojn padežan osnovas jal'gi- mäjzinä glasnolojna ollah -u, -y, silloj edinstvennojs čislas častičnojs padežas loppu on -uo, -yö, primièraksi: sadu — saduo, kyly – kylyö.

Konza suščestvitel'nojn vhodnojn padežan osnovas jal'mimäjzinä glasnolojna ollah -o, -ö, silloj -o muuttuu glasnojksi -u, a glasnojksi -y, i edinstvennojs čislas častičnojn padežan loppu on mugaže -uo, -yö, primièraksi, talo – taluo, tyttö — tyttyö.

Množestvennojn čislan častičnojs padežas padežnojda loppuo èj ole. Množestvennojn čislan ozuttajana kajkis kosvennolojs padežojs on -loj, -löj.

Množestvennojn čislan ozuttaja -loj ili -löj èj ole sanan lopus, krome častičnojda padežua. Množestvennojn čislan ozuttajan jal'geh on viè padežan loppu, primièraksi: talo-loj-l; loj on množestvennojn čislan ozuttaja, a jal'gimäjne l on datel'nojn padežan loppu, kudama on yhten mojne edinstvennojs i množestvennojs čislojs. Muga on i tojzis padežojs.

Množestvennojn čislan ozuttaja -loj on vaj taga oglasovkan sanojs, primièraksi: talo – talolojn a -löj on vaj èzi oglasovkan sanojs, primièraksi: löttö-löttölöjn.

UPRAŽNENIJA 97. Kir'jutakkua kuuzi sanua, čtobì kosvennolojs padežojs množestvennojn čislan ozuttaja olis -loj i kuuzi sanua, čtobì ozuttaj olis -löj.

Täh sklonenijah männäh i suščestvitel'nojt, kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on -jo ili -ju, primièraksi: kujo – kujuo – kujolojs, čuaju – čuajuo – čuajulojh. Edinstvennojn čislan častičnojs padežas loppu on -juo. Množestvennojn čislan ozuttaja kosvennolojs padežojs on -loj.


??? pyhkitty enne painandua ???

Edinstvennojn čislan častičnojs padežas loppu on -ua. Suščestvitel'nojt, kudamil vhodnojs padežas jal'gimäjne osnovan glasnoj on -a.

Edinstv.č.Množestv.č.
im.pardakuokkaparra-tkuoka-t
rod.parra-nkuoka-nparr-oj-nkuokk-iè-n
čast.pard-uakuokk-ua pard-oj kuokk-iè
preb.parda-nakuokka-napard-oj-nakuokk-i-na
prevr.parra-ksikuoka-ksiparr-oj-ksikuok-i-ksi
mest.parra-skuoka-sparr-oj-skuok-i-s
vhodn. parda-hkuokka-h pard-oj-h kuokk-i-h
dat. parra-l kuoka-l parr-oj-l kuok-i-l
liš.parra-ttakuoka-ttaparr-oj-ttakuok-i-tta

Množestvennojn čislan ozuttaja kosvennolojs padežojs tämän mojzil suščestvitel'nolojl on -oj ili -i.

Konza on -oj i konza -i?
1. Konza kaksislogahizen suščestvitel'nojn ènzimäjzes slogas on o, u, oj, uj, uo, množestvennojn čislan ozuttaja on -i. Primièrat: sorza – sorzil, suga – suvil, kojra – kojril, nuora — nuoris, mujla — mujlil. Täs slučajs osnovan jal'gimäjne a muuttuu i-ksi. Roditel'nojs i častičnojs padežojs množestvennojn čislan ozuttajana on -iè. Primièrat: sorzièn, sugièn, kojrièn, nuorièn, mujlièn.
2. Konza kaksislogahizièn suščestvitel'nolojn ènzimäjzes slogas ollah a, i, e, aj, ij, iè, ili ua, množestvennojn čislan ozuttaja on -oj. Primièrat: pada — padojh, linna — linnojs, tela – telojl, pajda — pajjojn, lijna – lijnojn, vuana — vuarnojh, siègla – sizglojn.
3. Äjjaslogahizièn suščestvitel'nolojn množestvennojn čislan ozuttaja on -oj, kaččomatta sih, mittyjne glasnoj on ènzimäjzes slogas. Primièrat: harakka – harakojl, tarelka – tarelkojl, mužikka – mužikojtta.

Täh sklonenijah männäh i sušestvitel'nojt, kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on -ja, primièraksi: mallja, villja, paja, oja, koja, raja, ob''javlenija, zajavlenija, revoljutsija. Množestvennojn čislan ozuttaja on -joj, krome sanoj oja, koja (kaksislogahizet sanat i ènzimäjzes slogas on o), kudamil roditel'nojs i častičnojs padežojs on -iè, a tojzis kosvennolojs padežojs -i. Primièrat: oièn — oiè – ois, koièn — koiè — kois, no pajojs, rajojl, zajavlenijojl.

Tämän mojziè sanoj, kuj: ruadaja, ajaja, kadaja, kuadaja, soudaja pidäy sklonjajja yhteh luaduh sanojn ke oja, koja.

Sanoj: valliččija, kuokkija i m.i. (äjjaslogahine osnova i osnovas on -i) sklonjajjah yhteh luaduh sanojn ke ob''javlenija, zajavlenija..

Primečanija: Täh sklonenijah èj männä tämän mojzet sanat: lammas, pelvas, hammas, porras, kinnas hotja vhodnojn padežan osnovan jälgimäjne glasnoj on -a (lambaha, pel'vaha, hambaha, pordaha, kindaha). Nämièn sanojn vhodnojn padežan osnova on kolmeslogahine i ja1'gimäjne sloga on -ha.

UPRAŽNENIJA 100. Otakkua suščestvitel'nojt:
leppä, sulga, kulda, pada, hiida, ajda, niègla, vojna.
Löyväkkiä nämièn sanojn vhodnojn padežan osnova. Kačokkua i sanokkua, mittyjne kudamal sanal on množestvennojn čislan ozuttaja (on-go -oj ili -i). Sklonjajgua nämät sanat.

UPRAŽNENIJA 101. Sklonjajgua sanat: lautta, sana, revoljutsija, pallja.

UPRAŽNENIJA 102. Sklonjajgua sanat: oja, paja, ruadaja, kadaja, valliččija.

§ 39. 3-s sklonenija.

Edinstvennojn čislan častičnojs padežas loppu on -iä. Suščestvitel'nojt, kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on .

Edinstv.č. Množestv.č.
im. lehmä värtinä lehmä-t värtinä-t
rod. lehmä-n värtinä-n lehm-iè-n värtin-öj-n
čast. lehm-iä värtin-iä lehm-iè värtin-öj
preb.lehmä-nävärtinä-nälehm-i-nävärtin-öj-nä
prevr.lehmä-ksivärtinä-ksilehm-i-ksivärtin-öj-ksi
mestn. lehmä-s värtinä-s lehm-i-s värtin-öj-s
vhodn. lehmä-h värtinä-h lehm-i-h värtin-öj-h
dat. lehmä-l värtinä-l lehm-i-l värtin-öj-l
liš. lehmä-ttä värtinä-ttä lehm-i-ttä värtin-öj-ttä

Množestvennojn čislan ozuttajat ollah -i, jöj

Esli äjjaslogahizen sanan vhodnojn padežan osnovas ollou i, množestvennojn čislan ozuttaja on jöj. Primièrat: kirpiččä – kirpičöjs — kirpičöjn, rièhtilä – rièhtilöjn — rièhtilöjl, piätniččä — piätniččöj — piätničöjl.

Esli vhodnojn padežan osnovan ènzimäjzis slogis èj ole -i, množestvennojn čislan ozuttaja on -i, a roditel'nojs i častičnojs padežojs on -iè: kylä – kylièn — kyliè – kylis, käbälä – käbälièn — käbäliè – käbälis.

Täh sklonenijah männäh i èzi oglasovkan sanat lopun ke -ja, primièraksi: kyndäja, nijttäja, vijlija, kävelija. Častičnojn padežan loppu edinstvennojs čislas nämil sanojl on -iä: (jiä). Množestvennojn čislan ozuttajat ollah -i, -joj (jöj). Esli osnovas -ja ièl ollou -i, to množestvennojn čislan ozuttaja on -öj: käveliöj, vijliöj. Esli -ja ièl èj ole -i, ozuttaja on -i, a roditel'nojs i častičnojs padežojs -iè: kyndäja – kyndäièn – kyndäiè – kyndäil, nijttäja — nijttäièn – nijttäiè — nijttäil. .

Primečanija: Täh sklonenijah èj männä tämän mojzet sanat: kyhläs, rynnäs, hotja vhodnojn padežan osnovan jalgimäjne glasnoj i on (kyhlähä, ryndähä —äjjaslogahine vhodnojn padežan osnova i jal'gimäjne sloga ).

UPRAŽNENIJA 103. Sklonajgua sanat: päjvä, seppä, hejnä, kirpiččä, rièhtilä.

UPRAŽNENIJA 104. Sklonjajgua sanat: itkija, vijlija, särbäja, myöja.

UPRAŽNENIJA 105. Otakkua sanat: kubo, čyöttö, stola, kylä. Luadièt predloženijat, čtobì nämät sanat oldas nijs edinstvennojn i množestvennojn čislan joga padežas.

§ 40. 4-s sklonenija.

Edinstvennojn čislan častičnojs padežas loppu on -iè.

a) Edinstv.č. Množestv.č.
im. perti kurgi perti-t kurre-t
rod. perti-n kurre-n perti-löj-n kurgi-1oj-n
čast. pert-iè kurg-iè perti-löj kurgi-loj
preb.perti-näkurgi-naperti-löj-näkurgi-loj-na
prevr.perti-ksikurre-ksi perti-löj-ksikurgi-loj-ksi
mestn.perti-skurre-sperti-löj-s kurgijaloj-s
vhodn.perti-hkurgi-h perti-löj-h kurgi-loj-h
dat. perti-l kurre-l perti-löj-l kurgi-loj-l
liš. perti-ttä kurre-tta perti-löj-ttä kurgi-loj-tta

Primečanija: Sanas kurgi salvatus slogas on soglasnojn čeredovanija i vhodnoin padežan osnovan jalžimäjne i muuttuu e-ksi.

Množestvennojn čislan ozuttaja on -loi, -löj.

b) Edinstv.č. Množestv.č.
im. sormi ongi sorme-t onge-t
rod. sorme-nonge-nsormi-loj-n, sorm-iè-n-ongi-loj-n, ong-iè-n
čast.sorm-ièong-ièsormi-lojongi-loj
preb.sorme-naonge-nasormi-loj-na, sorm-i-naongi-loj-na, ong-i-na
prevr.sorme-ksionge-ksisormi-loj-ksi, sorm-i-ksiongi-loj-ksi, ong-i-ksi
mestn.sorme-s onge-s sormi-loj-s, sorm-i-songi-loj-s, ong-i-s
vhodn.sorme-honge-hsormi-loj-h, sorm-i-hongi-loj-h, ong-i-h
dat.sorme-longe-lsormi-loj-l, sorm-i-longi-loj-l, ong-i-l
liš.sorme-ttaonge-ttasormi-loj-tta, sorm-i-ttaongi-loi-tta, ong-i-tta

Množestvennojn čislan ozuttajana vojjah olla -loj,-löj i -i.

Täh sklonenijah männäh suščestvitel'nojt:
a) kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on i: perti, rengi, hursti, kodi, kurgi; b) kudamil on kaksislogahine vhodnojn padežan osnova i osnovan jal'gimäjne glasnoj on e, no èj ole sloga de (imenitel'nojs padežas -zi), èj ole se) (imenitel'nojs padežas -si), èj ole re (imenitel'nojs padežas -ri) i èj ole he (imenitel'nojs padežas -hi) i ènzimäjzes slogas èj ole u. Značit männäh tämän mojzet sanat: regi (osnova rege), lemi (osnova leme, kivi (osnova kive), ongi (osnova onge), salmi (osnova salme), jal'gi (osnova jal'ge), velli (osnova velle i m.i.

Primečanija: Täh sklonenijah èj männä tämän mojzet sakat, kudamil vhodnojn padežak osnovas jalgimäjne glasnoj on -e:
1) kaksislogahizet sanat, kudamil ènzimäjzes slogas on u: lumi, tuli, kuori, huuli;
2) kaksislogahizet sanat, kudamil jal'gimäjne sloga on -de (imenitel'nojs padežas on -zi): vedeh (vezi), vardeh (varzi), ordeh (orzi);
3) kaksislogahizet sanat, kudamil jal'gimäjne sloga on -se (imenitel'nojs ladežas -si): lapseh (lapsi), ukseh (uksi);
4) kaksislogahizet sanat, kudamil jalgimäjne sloga on -re: mereh (meri), vereh (veri); 5) kaksislogahizet sanat, kudamil jal'gimäjne sloga om -he: mieheh (miès);
6) äjjaslogahizet sanat: kirveheh (kirves), ahveneh (ahven), pereheh (pereh), rugeheh (rujs).

UPRAŽNENIJA 106. Sklonjajgua sanat: hursti, särgi, kodi, sekretari.

UPRAŽNENIJA 107. Sklonjajgua sanat: regi, vägi, kivi, jal'gi.

UPRAŽNENIJA 108. Kir'jutakkua teksta. Skobkis annetut suščestvitel'nojt pangua sih čislah i padežah, kudamih pidäy tekstua myö. Sanan rinnal skobkih pangua padežan nimi.
Yhten kerran (vihma) jal'geh brihačut astuttih (peldo) myö i dogadittih (kurgi). (Kurgi) oli katkattu sijbi i (kagla) tippuj veri. (Brihačču) otettih kurgi i tuodih (kodi). Terväh (kurgi) spruavittihes sijbi i kagla. Lindu rubej äjjal igävöjččemäh. Silloj (lapsi) piästettih lindu välläl. Kodvan hyö kačottih, kuj kurgi rubej läjmyttämäh (sijvet), a sen jal'geh ojendi (kagla), lähti juoksemah, hyppäj yläh päj, nouzi yläh i terväh hävij (brihačut sil'mä).

§ 41. 5-s sklonenija.

Edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -da, -dä.

a1)Edinstvennoj čisla
im.muavojpiävyö
rod.mua-nvoj-npiä-n vyö-n
čast.mua-davoj-dapiä-dävyö-dä
preb.mua-davoj-dapiä-dävyö-dä
prevr.mua-ksivoj-ksipiä-ksivyö-ksi
mestn.mua-svoj-spiä-svyö-s
vhodn.mua-hvoj-hpiä-hvyö-h
dat.mua-lvoj-lpiä-lvyö-l
liš.mua-ttavoj-ttapiä-ttävyö-ttä

a2)Množestvennoj čisla
im.mua-tvoj-tpiä-tvyö-t
rod.mua-loj-nvoj-loj-npiä-löj-nvyö-löj-n
čast.mua-lojvoj-lojpiä-löjvyö-löj
preb.mua-loj-navoj-loj-napiä-löj-nävyö-löj-nä
prevr.mua-loj-ksivoj-loj-ksipiä-löj-ksivyö-löj-ksi
mestn.mua-loj-svoj-loj-spiä-löj-svyö-löj-s
vhodn.mua-loj-hvoj-loj-hpiä-löj-h vyö-löj-h
dat.mua-loj-lvoj-loj-lpiä-löj-lvyö-löj-l
liš.mua-loj-ttavoj-loj-ttapiä-löj-ttävyö-löj-ttä

b)Edinstv.č.Množestv.č.
im.lumi tuli lume-t tule-t
rod. lume-n tule-nlum-iè-n -tul-iè-n
čast. lun-da tul-da lum-iètul-iè
preb. lume-na tule-na lum-i-na tul-i-na
prevr. lume-ksi tule-ksi lum-i-ksi tul-i-ksi
mestn. lume-s tule-s ilum-i-s tul-i-s
vhodn. lume-h tule-h lum-i-h tul-i-h
dat. lume-l tule-l lum-i-l tul-i-l
liš. lume-tta tule-tta lum-it-ta tul-i-tta

v)Edinstv.č.Množestv.č.
im. ahven sizär ahvene-t sizäre-t
rod. ahvene-n sizäre-n ahven-iè-nsizär-iè-n
čast. ahven-da sizär-dä ahven-iè sizär-iè
preb. ahvene-nasizäre-näahven-i-nasizär-i-nä
prevr.ahvene-ksisizäre-ksiahven-i-ksi sizär-i-ksi
mestn. ahvene-s sizäre-s ahven-i-s sizär-i-s
vhodn. ahvene-h sizäre-h ahven-i-hsizär-i-h
dat. ahvene-l sizäre-l ahven-i-l sizär-i-l
liš.ahvene-ttasizäre-ttäahven-i-ttasizär-i-ttä

Vijendeh sklonenijah männäh suščestvitel'nojt:
a) kudamil vhodnojn padežan osnovan lopus on diftonga: suo, puu, pyy, siä, lattiè, kondiè, voj. Množestvennojn čislan ozuttaja nämil sušestvitel'nolojl on -loj, -löj. Sklonjajes sanan osnova jiäy muuttumatta;
b) kudamil vhodnojn padežan osnova on kaksislogahine, osnovan jal'gimäjne glasnoj on -e, no èj ole -de (imenitel'nojs padežas èj ole -zikorzi, parzi) i kudamil osnovan jal'gimäjne glasnoj on -e, a ènzimäjzes slogas on -u, -y (meri, veri, tuomi, syli, uni, suari).

Množestvennojn čislan ozuttaja nämil suščestvitel'nolojl on -i (roditel'nojs i častnčnojs padežojs -iè, no voj olla i -loj, -löj (uniloj, sylilöj);
v) kudamil vhodnojn padežan osnovas on ènämbi kahta slogua i jal'gimäjne sloga on -ne, -re, -le, -me (imenitel'nojs padežas on jal'gimäjne soglasnoj: ahven – ahvene, vemmel – vemöele, sammal — sammale, tytär – tyttäre, piènnar – pièndare, azrajn – azrajme, kämmen — kämmene).

Množestvennojn čislan ozuttaja on -i (roditel'iojs i častičnojs padežojs -iè).

UPRAŽNENIJA 109. Sklonjajgua sanat: siä, lattiè, pyy, puu, suo, kuu.

UPRAŽNENIJA 110. Sklonjajgua sanat: suari, huuli, syli, uni, tuomi.

UPRAŽNENIJA 111. Sklonjajgua sanat: tytär, penger. kämmen, kyynel.

UPRAŽNENIJA 112. Kir'jutakkua predloženijat i skobkis olijat sušestvitel'nojt i pangua sih čislah i padežah, kudamua trièbujččou predloženijan smìsla. Sanan rinnal skobkih pangua padežan nimi.
1. Ènne mejjan (peldo) oli äjja (piènnar) i (kivi). Konza ruvettih ruadamah (traktora), hävittih (piènnar i kivi). 2. Čtobì hyvin kazvettas (villja), (peldo) pidäy olla äjja (vägi). 3. (Yö) aloh pani vijzitojsta (santimetra lumi). 4. Miul èj ole (sizär), no on kolme (velli). 6. Ènne miärättih (syli), a nygöj miäriämmä (metra). 6. Huondeksel olimma (verko) kaččomas i tojmma (kodi) täyven korzinan (särgi, ahven, sijga). 7. Mečäs (puu) veetäh hebojzil i (traktora).

§ 42. 6-s sklonenija.

Edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -ma, -mä

a)Edinstv.č.Množestv.č.
im. vezi käzi vee-tkäe-t
rod. vee-n käe-n vez-iè-n käz-iè-n
čast. vet-tä kät-tä vez-iè käz-iè
preb. vede-nä käde-nä vez-i-nä käz-i-nä
prevr. vee-ksi käe-ksi vez-i-ksikäz-i-ksi
mestn. vee-s käe-s vez-i-s käz-i-s
vhodn. vede-h käde-h vez-i-h käz-i-h
dat. vee-l käe-l vez-i-l käz-i-l
liš. vee-ttäkäe-ttä vez-i-ttä käz-i-ttä

b)Edinstv.č.Množestv.č.
im. uveh veneh ubehe-t venehe-t
rod. ubehe-n venehe-nubeh-iè-n veneh-iè-n
čast. uveh-ta veneh-tä ubeh-iè veneh-iè
preb. ubehe-na venehe-nä ubeh-i-naveneh-i-nä
prevr.ubehe-ksivenehe-ksiubeh-i-ksiveneh-i-ksi
mestn. ubehe-s venehe-s ubeh-i-s veneh-i-s
vhodn. ubehe-h venehe-h ubeh-i-h veneh-i-h
dat. ubehe-l venehe-l ubeh-i-l veneh-i-l
liš. ubehe-tta venehe-ttä ubeh-i-tta veneh-i-ttä

edinstvennoj čisla
im. miès rujs hammas
rod. mièhe-n rugehe-n hambaha-n
čast. miès-tärujs-tahammas-ta
preb.mièhe-nä rugehe-na hambaha-na
prevr. mièhe-ksi rugehe-ksihambaha-ksi
mestn. mièhe-s rugehe-s hambaha-s
vhodn.mièhe-h rugehe-hhambaha-h
dat. mièhe-l rugehe-l hambaha-l
liš. mièhe-ttä rugehe-tta hambaha-tta

množestvennoj čisla
im.mièhe-trugehe-thambaha-t
rod. mièh-iè-n rugeh-iè-n hambah-iè-n
čast. mièh-iè rugeh-ièhambah-iè
prebr. mièh-i-nä rugeh-i-nahambah-i-na
prevr. mièh-i-ksi rugeh-i-ksi hambah-i-ksi
mestn. mièh-i-s rugeh-i-s hambah-i-s
vhodn. mièh-i-h rugeh-i-h hambah-i-h
dat.mièh-i-l rugeh-i-lhambah-i-l
liš. mièh-i-ttä rugeh-i-tta hambah-i-tta

edinstvennoj čisla
im. rijhi kärbäjne stauččajne
rod. rijhe-n kärbäjze-n stauččajze-n
čast. rijh-täkärbäjs-tä stauččajs-ta
preb. rijhe-nä kärbäjze-nä stauččajze-na
prevr. rijhe-ksi kärbäjze-ksi stauččajze-ksi
mestn. rijhe-s kärbäjze-sstauččajze-s
vhodn. rijhe-h kärbäjze-h stauččajze-h
dat. rijhe-l kärbäjze-l stauččajze-l
liš. rijhe-ttä kärbäjze-ttä stauččajze-tta

množestvennoj čisla
im. rijhe-t kärbäjze-t stauččajze-t
rod. rijh-iè-n kärbäjz-iè-n stauččajz-iè-n
čast.rijh-ièkärbäjz-iè stauččajz-iè
preb.rijh-i-nä kärbäjz-i-nä stauččajz-i-na
prevr. rijh-i-ksi kärbäjz-i-ksi stauččajz-i-ksi
mestn. rijh-i-s kärbäjz-i-s stauččajz-I-s
vhodn. rijh-i-h kärbäjz-i-h stauččajz-i-h
dat. rijh-i-l kärbäjz-i-l stauččajz-i-l
liš. rijh-i-ttä kärbäjz-i-ttä stauččajz-i-tta

Täh sklonenijah männäh:

a) kaksislogahizet suščestvitel'nojt, kudamil vhodnojn padežan osnovan tojne sloga on -de (imenitel'nojs padežas -zi) libo -se (imenitel'nojs padežas -si), primièraksi: mezi, vezi, varzi, kynzi, käzi, parzi, hirzi, orzi, korzi, lapsi, uksi;

b) kaksi i äjjaslogahizet suščestvitel'nojt, kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne sloga on -he, -ha, -hä, -ze, -se (imenitel'nojs padežas, -h, -s, -jne, -hi), primièraksi: pereheh – pereh, robeheh — roveh, herneheh — herneh, mièheh — miès, ryndähäh – rynnäs, rugeheh — rujs, kirveheh – kirves, lambahah – lammas, pelvahah – pelvas, pièlukseh – pièlus, vakkajzeh — vakkajne, hebojzeh — hebojne, rijheh – rijhi, ruuheh – ruuhi.

UPRAŽNENIJA 113. Sklonjajgua sanat: varzi, parzi, kynzi, orzi, lapsi, uksi.

UPRAŽNENIJA 114. Sklonjajgua sanat: pièlus, herneh, kirves, rynnäs, lyyhtes, kalajne, kindahajne.

UPRAŽNENIJA 115. Ènzimäj razberikkua statejkkajke. Kir'juttaes skobkis olijat suščestvitel'nojt pangua sih čislah i padežah, mittyjzeh pidäy tekstua myöte. Skobkih kir'juttuat čisla i padeža.
Poezda tuli piènel (stantsija). (Vagona, plošadka) sejzoj Miška Dodonov. Häi vedi suuriè (huavo, pšenitsa) ke. Nämät (lejbä) häi saj omal (ruado) Taškentas. Miška lähti (poezda), otti omat (kluadi) i rubej kaččelemahes. (Stantsija) tuttaviè (zemljakka) èj ollut. (Miška) luo tuli tundematoj (mužikka), čokitteli (sormi, huavo). "Lejvän (juvä) sajt, briha?" – kyzyj mužikka Miškal. "Diädjo, viè kyläh, maksan (pšenitsa)" — sanoj Miška. (Huavo pandih pitkäh (telegä), istuttihes iče. Ponnistuttih lajhojn kliäččièn (sel'gä), telegä vingahti i lähtièttih ajamah kajdua peldo (doroga) myöte. Oli tyyni siä. umbäri èj kuulunut ni midä. Ajjal rubej tykkämäh (Miška) hengi, konza häi dogadi oman (kodi) vorotat i zelenäjzet rodnojn (pertine) piènièn (ikkuna) stjoklat.

§ 43. Suščestvitel'nolojn suffiksat.

Suščestvitel'nolojn suffiksat ollah kahta luaduo: 1) Yhtet suffiksat suščestvitel'nolojs, prilagatel'nolojs, glagolojs i čislitel'nolojs luaitah uuzi suščestvitel'noj uuven značenijan ke: sièni — sièninièkka, nellä — nellikkö, syvä — syvehys, kalastua — kalastaja.

2) Tojzet suffiksat suščestvitel'nojl annetah piènennändä ili armastanda značenija: pala – palajne, kivi — kivyt jiä – jiähyt.

Ènzimäjzen gruppan suffiksat.

Suffiksa -nièkka. Otamma kaksi suščestvitel'nojda – kala i kalanièkka. Tojzes sanas on sana kala i lizäksi suffiksa -nièkka. Suščestvitel'nojh kala suffiksan -nièkka lizättyö sajmma uuven sušestvitel'nojn tojzen značenijan ke. Suffiksa -nièkka suščsestvitel'nojl andau uuven značenijan i ozuttau ihmizen pitkäajgajsta professijua libo sidä, čto ihmine täs zanjatijas on yhteh kerdah ili lyhyon ajjan. Viè primièra: padapadanièkka. Sanal pada on oma značenija (astiè), a konza täh sanah liziämmä suffiksan -nièkka, uuzi suščesvitel'noj ozuttau jo ihmistä, kudama luadiu ili myöy padoj, tämä dièlo on hänen professija. Muga on i tojzièn sanojn ke: meččä – meččänièkka, päčči — päččinièkka. Tojzis slučajlojs: yö — yönièkka, kodi — kodinièkka, mar'ja — mar'janièkka suffiksal -nièkka on jo èj professijan značenija, a lyhytajgajzen zanjatijan značenija – tuli ken tahto yöksi, i händä voj sanuo – yönièkka, lähti mar'jah – häi on mar'janièkka. Suffiksa -nièkka voj olla kuj taga oglasovkan, muga i èzi oglasovkan sanojs. Glasnolojn garmonija suffiksua -nièkka èj muuta.

Primečanija: Suffiksan -nièkka sijah voj olla i suffiksa -nikka: kalanièkka i kalanikka, kolhoznikka i kolhoznièkka, pograničnikka i pograničnièkka.

Suffiksa -ja. Tämä suffiksa sanal andau počti mojzen značenijan kuj i -nièkka. Suffiksan -ja avul glagolas vojmma luadiè suščesvitel'nojn: kalastua – kalastaja, vihastua – vihastaja, ongittua – ongittaja, kyndiä – kyndäja.

Primečanija: Sanat kalastaja, vihastaja, ongittaja i m.i. vojjah olla suščestvitel'noina i pričastijana.

Suffiksa -ikko, -ikkö muuttau suščestvitel'njojn značenijan. Uuzi suščestvitel'noj ozuttau sijua, mis on äjja yhten mojsta predmièttua: kojvu — kojvikko, leppä — lepikkö, kivi — kivikkö, mätäs – mättähikkö, tuh'jo – tuh'ikko, mar'ja – mar'ikko.

Yhten mojne značenija on i suffiksal -zo: kalma — kalmizo, nuori- nuorizo.

Suffiksat -hus,-hys, i -us, -ys muutetah prilagatel'noj ili glagola suščestvitel'nojksi, kudama rubièu ozuttamah priznakan ili kačestvan nimiè: leviè – levevys, pitkä – pitkehys, korgiè — korgehus libo dejstvijan ili sostojanijan nimiè: aja — aelus, pajata — pajatus, kävele — kävelys.

Yhten mojzen značenijan andau i suffiksa -nda, -ndä, kudama glagolas luadiu suščestvitel'nojn i ozuttau dejstvijan ili sostojanijan nimiè: magua – maguanda, juo – juonda, kävele — kävelendä, myö — myöndä, syö – syöndä, agitirujja — agitirujčenda, kollektivizirujja — kollektivizirujčenda. Glagolas vojt luadiè suščestvitel'nojn i suffiksan -mine avul: syömine, juomine, agitirujččemine. Täl suffiksal on yhten mojne značenija suffiksan ke -nda.

Tojzen gruppan suffiksat.

Suffiksa -jne èj anna suščestvit'lnojl uutta značenijua, a vaj muuttau značenijan piènennändäh päj. Tädä suffiksua voj sanuo joga suščestvitel'nojn ke, konza se pidäy sanuo piènendäjan znanenijan ke. Primièrat: kana – kanajne, meččä – meččäjne, mar'ja — mar'jajne.

Suffiksat -ut, -yt, -hut, -hyt annetah suščestvitel'nojl mojne značenija, kuj i suffiksa -jne: kivi – kivyt, lumi — lumut, piä — piähyt, siä — siähyt, jiä — jiähyt.

Suffiksoj -jne, -ut, -yt, -hut, hyt lizätäh suščestvitel'nojh i silloj, konza sil pidäy andua armastanda značenija.

Primečanijat: 1. Konza suščestvitel'nojl jal'gimäjne glasnoj suffiksan -jne ièl on i, silloj on suffiksa -ne (perti – pertine, kodi – kodine)
2. Suffiksa -ut,-yt ènimitteh on nijl suščestvitel'nolojl, kudamil vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on e: kiveh – kivyt, jarveh – jarvyt, veneheh — venehyt, pereheh-- perehyt, sormeh – sormut.
3. Suffiksa -hut,-hyt ènimitteh on suščestvitel'nolojl, kudamil vhodnoin padežan osnovan lopus on diftonga: mua – muahut, piä — piähyt, suo — suohut, pyy — pyyhyt, voj – vojhut.

Suščestvitel'nolojl suffiksan ke -jne edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -ta, -tä. Primièra: keräjne — keräjstä, meččäjne — meččäjstä. Nijl suščestvitel'nolojl, kudamil suffiksa on -ut, -yt, -hut, -hyt, edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu tože -ta, -tä. Primièrat: -kivyt — kivyttä, kirvehyt — kirvehyttä, sormut —sormutta, muahut — muahutta.

Suffiksa -jne kosvennolojs padežojs muuttuu suffiksaksi -jze, -jzi, primièraksi: vakkajne — vakkajzeh — vakkajzih

UPRAŽNENIJA 116. Löyväkkiä kuuzi suščestvitel'nojda, kudamis suffiksan -nièkka lizättyö vojt suaha suščestvitel'nojt uuven značenijan ke.

UPRAŽNENIJA 117. Luaikkua suffiksojn avul alembana ainettulojs sakojs uuvet sanat i kir'jutakkua nijen saiojn ke predloženijat. Sanat: pedäj, huaba, kivi, griba, kando, jiä, piä, siä, hejnä, kukka, juablokka, perti, kodi.

UPRAŽNENIJA 118. Lugièkkua alembana annettu tekstu. Kir'jutakkua kaj suščestvitel'nojt i sanokkua, mittyöt nämil sanojl ollah množestvennojn čislan ozuttajat.
Parmen Ivanovič työndi oman područnojn alah i käski kuččuo Maksiman. Häi pidi nadjožua sih, čto esli hänel muanitettaneh omat sil'mät, silloj auttau hyvä brihaččujzen mujsto. Mašinah oli käskiètty nostua mi vaj vojt hyöryö, sammuttua forsunkat, pièttiä dinamo, čtobì ni kattilan topkièn humizenda, ni èlektričeskojn mašinan tujjutanda, ni hyöryn vihellys, ni savun duuhu èj vojdas podvediè "Jormakkua".
Ždan lubaj surman nijl, ken vaj ruvennou kurimah i äjjal pagizemah. Trjumah komandua häi andoj èj telegrafua myöte, a hilljakkajzin ruporah, čtobì èj kuulus zvonkiè. Bortal, puuškièn i pulemjotojn luona, vihma plaščojs, oldih artilleristat. Vihmuj hejttämättä. Oli sovsem pimiè, i "Jormak" hilljakkajzeh èjstyj sih pajkkah, kus pojkki joves oldih minat.

UPRAŽNENIJA 119. Kirjutakkua alembana annettu teksta, podčerknikkua joga suščestvitel'noj i sanokkua, mittyjzes čislas i padežas se on.
Maksim keritti nuoran, njokkah luadi suuren petljan i ljamkan lykkäj olgupiäs piäliči. Parmen Ivanovič harpaj veneheh, jahkähtih melal rannas i istuuduj periä pidämäh. Brihaččujzel ènzimäj ozuttih, čto venehtä vediä on ylen kebiè. Allus häi daže rubej hyppien juoksemah, no jallat kridžisten upottih peskuh, a sijt tuldih tuh'jot, rannal törötettih veel uutetut puulojn juuret. Brihaččujzel sidä i pidi ruadua, čto nostella nuorua oksis i tuh'jolojs piäliči, selliellä tartunuksis, a ičel sil ajgua pidi se piästä juurikos piäliči, to nouzetella yläh troppajsta myöte, to hejttyö vedeh. Rubej valguomah. I brihačču äjjal vajbuj. No Parmen Ivanovič ni yhtel sanal èj andanut nähtä, čto žiälejččöy händä, a vaj hilljajzeh neuvoj, kuj i kus pidäy sellitellä nuorua: hänel se venehes istues paremmin nägyj.
Oli jo sovsem valgiè, konza loppih jurkä randa i uuvestah tuli peskukas. Täs joven virda liččauduj randua vaste i vezi virdaj ravièmbah. Nuora ojgeni i kijnittih strunaksi. (Grigor'evua myöte "Razvedka".)

UPRAŽNENIJA 120. Lugièkkua alembana annettu teksta i kir'jutakkua kaj suščestvitel'nojt i voprosat nijh.

LINNA KANDALAKŠA.

Sadua kahtatojsta kilometrua severnojmbana poljarnojda kruugua, Valgièn meren rannal, sovetskojn vluastin vuozina kazvoj sotsialističeskoj linna — Kandalakša.

Ènne Kandalakša oli unohtettu pomorskoj kylä, kudamas èläiè èj ollut ènämbiä tuhatta hengiè. Èländä tiä sovsem hilleni, konza kalanièkat lähtièttih merel kalua pyydämäh.

Èt tunne nygö Kandalakšua. Linnas èläy ènämbi 13000 hengiè. Pomorskojn kylän sijah kazvoj äjja suuriè promyšlennoloj predprijatijoj. Tiä on suuri kala-konservnoj zavoda, remontno-mehaničeskoj zavoda, meččä zavoda, lejbä zavoda, kirpičča zavoda i m.i.

Äjjal Kandalakšas kazvoj kul'tura i kul'turan stroitel'stva. Ènne ajnavona kul'turnojna tsentrana oli načal'noj škola, a nygöj on kuuzi školua, nijs kaksi srednjojda. Kaksi uutta bol'niččua, vijzi detskojda saduo i vijzi detskojda jasliè on stroittu linnas.

Vot tämän mojne on poljarnojn kruugan tagana olija linna Kandalakša.


PRILAGATEL'NOJ.

§ 44. Prilagatel'nojn značenija.

Nijdä sanoj, kudamat ozutetah predmiètan priznakkua i kudamat vastatah voprosojh mittyjne? kudama? sanotah prilagatel'nolojksi. Primièrat: ruskiè (katos), vilu (lum), kova (kivi), vihanda (peldo), bojkoj (hebojne), suolajne (kala), vihaza (kojra), alembajne (oksa), pionerskoj (galstukka), škol'noj (ogoroda).

Primečanija: On sanoj, kudamat yhtes predloženijas ollah sušestvitel'nojna, a tojzes prilagatel'nojna. Primièrat: Oli pimiè (mi? Pimiè – sušestvntel'noj). Pimiè yö (mittyjne? – pimiè — prilagatelnoj). Rodih valgiè (valgiè – sušestvitel'noj?). Valgiè sejnä (valgiè – prilagatel'noj).

UPRAŽNENIJA 121. Alembana annettulojs sanojs löyväkkiä prilagatel'noit i kir'jutakkua net.
Valgiè, lumi, suahari, suola, magiè, kojvu, pimiè, korgiè, pajda, kojvujne, vilu, villa, villahine, raudajne, rauda, rauvat, päjväjne, pajkkajne, vihma, umbi, doroga, pitkä, notkiè, palgo, siliè, kova, kivi, mua, musta, rohkiè, vägevä, luja, partija, partijnoj, kolhoznoj, sovhoza, delovoj, ruado, linnalajne.

§ 45 Prilagatel'nojn sivonda suščestvitel'nojn ke i prilagatel'nojn muutunda.

Prilagatel'noj ajvin sellittäy suščestvitel'nojda i suščestvitel'nojn ke on yhtes čislas i padežas ili, kuj sanotah, prilagatel'noj soglasujčeh suščestvitel'nojn ke. Primièrat: korgiè kojvu, korgièda kojvuo, korgièn kojvun, korgièt kojvut, korgièlojh kojvulojh.

Značit prilagatel'noj muuttuu čisloj i padežoj myöte.

UPRAŽNENIJA 122. Lugièt alembana annettu teksta. Soglasovannojt puarat — suščestvitel'noj i prilagatel'noj — kir'jutakkua.

Sinine tajvas, vilujne tuulen hengähtelendä i kevät huondeksen veres vozduha muanitettih miuda luadimah progulkua lähizeh roščah. Miè lähtin ahtahas, dušnojs pertis i astujn kajdajsta troppua myöte. Tulin lähizeh roščah. Nuoret puulojn lehtyöt on katettu kastièl, kuj losnijal luakal. Ènzimäjzet, viè piènet, kukkajzet nostellah omiè kaunehiè piähyziè. Šulkujzel hejniköl losnitah kastièn suuret hob'jajzet pizaret. A vesselät lindujzet lauletah omiè čomiè laulujziè.

UPRAŽNENIJA 123. Ièlembäjzen mojne ruado. 1. Tuldih pitkät talvi hämärät. 2. Talvel yöt ollah pitkät. 3. Hyvät ollah talvel dorogat. 4. Myö söjmmä magièda kala rokkua. 5. Mejjan zavodat luaitah parahiè samoljottoj. 6. Pristanin luo tuli suuri parohoda. 7. Nijttäjat lähtièttih nijttämäh hyviä hejnikkyö. 8. Ègläj oli vilu siä. 9. Kezäl yöt ollah lyhyöt.

§ 46. Prilagatel'nojn sklonenija.

Prilagatel'noloj vojmma sklonjajja muga, kuj i suščestvitel'noloj. Primièrat:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. madala jogi madalat jovet
rod. madalan joven madalojn jogilojn
čast. madalua jogiè madaloj jogiloj
preb. madalana jogena madalojna jogilojna
prevr. madalaksi joveksi madalojksi jogilojksi
mestn. madalas joves madalojs jogilojs
vhodn. madalah jogeh madalojh jogilojh
dat. madalal jovel madalojl jogilojl
liš. madalatta jovetta madalojtta jogilojtta

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. pièni lehmä piènet lehmät
rod. piènen lehmän piènièn lehmièn
čast. pièndä lehmiä pièniè lehmiè
preb. piènenä lehmänä pièninä lehminä
prevr. pièneksi lehmäksi pièniksi lehmiksi
mestn. piènes lehmäs piènis lehmis
vhodn. pièneh lehmäh piènih lehmih
dat. piènel lehmäl piènil lehmil
liš. piènettä lehmättä piènittä lehmittä

Mugaže:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. harmua mua harmuat muat
rod. harmuan muan harmualojn mualojn
čast. harmuada muada harmualoj mualoj
vhod. harmuah muah harmualojh mualojh

I m.i.

Prilagatel'nolojl, kudamièn vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on e, kosvennolojs padežojs množestvennojn čislan ozuttaja on i i , a èj loj, löj. Primièra:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. suuri puu suuret puut
rod. suuren puun suurièn puulojn
čast. suurda puuda suuriè puuloj
vhod. suureh puuh suurih puulojh

Primečanija: Prilagatel'nojn osnovua pidäy löydiä mugaže, kuj i suščestvitel'nojn — ottua pojs padežnoj loppu i množestvennojn čislan ozuttaja, i jiäy osnova: suuri (imen. padežan osnova), suure-n (suure- rodit., vhodnoj) i tojzièn padežojn osnova), suur-da (suur- častičnojn padežan osnova).

Prilagateln'oloj, kudamièn vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjne glasnoj on diftonga oj, sklonjajjah muga, kuj suščestvitel'nojda voj. Kosvennolojs padežojs množestvennojn čislan ozuttaja on ajnos -loj (-löj). Primièra: sotsial'noj, sotsial'noloj, sotsial'nolojs, sotsial'nolojh i m.i.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. kolhoznoj kolhoznojt
rod. kolhozojn kolhoznolojn
čast. kolhoznojda kolhoznoloj
preb. kolhoznojna kolhoznolojna
prevr. kolhoznojksi kolhoznolojksi
mestn. kolhoznojs kolhoznolojs
vhodn. kolhoznojh kolhoznolojh
dat. kolhoznojl kolhoznolojl
liš. kolhoznojtta kolhoznolojtta

Primečanija: Prilagatel'nolojl, kudamil osnovan lopus on oj, množestvennojs čislas jal'gimäjne i mkožestvennojn čislan ozuttajan ièl kaduou, krome imenitel'nojda nadežua.

UPRAŽNENIJA 124. Sklonjajgua alembana annetut puarat – prilagatel'nojt suščestvitel'nolojn ke.
Valgiè lumi, korgiè mägi, musta pil'vi, geografičeskoj karta.

§ 47. Prilagatel'nojt kačestvennojt i otnositel'nojt.

Prilagatel'nojt ollah kačestvennojt i otnositel'nojt. Kačestvennojt prilagatel'nojt ozutetah predmiètan kačestvua, t.s. mojsta priznakkua, mittymiä voj olla predmiètal vähembi i ènämbi: armas, armahembii, kajkis armahembi; vesselä, vesselembi, vesselin; pitkä, pitkembi, pitkin; mujgiè, mujgièmbi; ruskiè, ruskièmbi. Otnositel'nojt prilagatel'nojt ozutetah:
a) materialua, mis on luaittu predmiètta: raudajne nuagla, puuhine kodi, vaskine samovuara, rugehine lejbä, kojvujne lauda;
b) predmiètan otnošenijua ajgah: mullojne vuozi, ègläjne ruado, kolmekezäjne uveh
v) predmiètan otnošenijua sijah: linnalajne brihačču, kyläläjne brihačču;
g) predmiètan prinadležnostiè, naznačenijua i m.i.: pionerskoj galstukka, detskoj sadu, komsomol'skoj sobranija.

UPRAŽNENIJA 125. Lugièkkua alembana annettu teksta, löyväkkiä prilagatel'nojt i kir'jutakkua yhteh stolbikkah kačestvennojt, a tojzeh otnositel'nojt.
Oli pitkä, lumekas talvi suurièn pakkajzièn ke da loppijh, tuli kevät. Èj kerral tullut, èj yhtenä päjvänä, a hilljakkajzeh, askel askelen jal'geh. Ènzimäj päjväjne rubej lämmittämäh lämbimembi i lämbimembi, golubojmbi rodih tajvas, rubej sulamah lumi. Viè èrähän päjvän projdihuo jo ruvettih čurčettamah ojajzet. Päjväjne ruadau väzymättä. Jo èrähis pajkojs lumi suli i nägyy musta mua. Lojtombi – ènämbi, a sijojlleh, kačot, muas nouzou nuori šulkujne hejnäjne. Mečäs päjväjzel on viè äjja ruaduo: korgièt pedäjat, oksakkahat turbièt kuuzet pejtetäh omièn šuapkojn al dostaliloj reduhiziè lumi tukkujziè. No päjväjne èj ummistele omiè sil'miè, löydäy lumen, löydäy jiä palajzet i ruadau omua ruaduo.

§ 48. Prilagatel'noj predloženijas.

Kačestvennojt i otnositel'nojt prilagatel'nojt predloženijas vojjah olla:
a) opredelenijana: Pihal kazvau korgiè (turbiè, vanha) tuomi.) Prilagatel'noj korgiè, (libo turbiè, libo vanha) sellittäy suščestvitel'nojda tuomi i predloženijas on opredelenijana. Čoma puuhine kodi sejzou joven rannas. Prilagatel'nojt čoma, puuhine sellitetäh suščestvitel'nojda kodi i predloženijas ollah opredelenijana. Tuldih škol'nojt kanikulat. Prilagatel'noj škol'nojt sellittäy suščestvitel'noj kanikulat i predloženijas on opredelenijana;
b) sostavnojna skazuemojna: Sygyzyl yö on pitkä. On pitkä predloženijas on skazuemoj. Volga on leviè. On leviè predloženijas on skazuemoj. Čuasut ollah kuldajzet. Ollah kuldajzet predloženijas on skazuemoj.

Primečaninja: Karel'skojs kièles ylen puaksuh suščestvitel'noj predloženijas kandau prilagatel'nojn značenijua. Primièrat: Kezä yö terväh projdiu. Täs suščestvitel'noj kezä sellittäy suščestvotelnojda . Rauda doroga on ojgiè. Täs suščestvitel'noj rauda sellittäy tojsta suščestvitelnojda doroga.

UPRAŽNINIJA 126. Prilagatel'nojt kir'juttaes podčerknikkua i skobkih pangua, mittyönä predloženijan členana ollah.
1. Kajdajne ojajne čurčetti suurièn kivièn keskes. 2. Èmändä pani stolal suuren rugehizen lejvän, täyven puan verestä majduo, kaksi puhtasta stokanua, vejčen, luzikan, vojda i sanoj: "Syögiä, kallehet gostjat." 3. Tänä talvena on hyvä jiä. 4. Ozakkahat ollah Sovetskojn muan lapset. 5. Karel'skojs respublikas on äjja suurda i pièndä jarviè. 6. Ural'skolojs mägilöjs on äjja rudua. 7. Uuzi doroga on leviè. 8. Harmuat pil'vet pejtettih päjväjne. 9. Vesselä ruado mänöy kolhoznojl pellol. 10. Kojvujne halgo andau äjjan lämmindä.

§ 49. Prilagatel'nojn sravninda stepenit.

Kačestvennolojl prilagatel'nolojl on kaksi sravninda stepeniè: sravnitel'noj i prevoshodnoj.

Sravintel'noj stepeni ozuttau, čto yhtel predmiètal mittymiä libo kačestvua on ènämbi, kuj tojzel predmiètal: Volga on pitkembi Nevua. Moskova on suurembi Kievua. Kivi on kovembi saviè. Kezä on lämmembi talviè.

Prevoshodnoj stepeni ozuttau, čto yhtel predmiètal mittymiä libo kačestvua on ènämbi, kuj kajkil tojzil predmiètojl: Almaza on kovin kivilöjs. Èverest on korgejn muailman mägilöjs. Krasnoj Armija on vägevin mejjan ajgujzis armijojs.

Primečanija: Nijdä prilagatel'noloj, kudamis on luaittu sravnitel'noj i prevoshodnoj stepenit, sanotah položitel'nojn stepenin prilagatel'noloiksi: Leviè mägi, korgiè mägi, pitkä nuora.

Sravnitel'nojn stepenin prilagatel'nojn voj suaha suffiksan -mbi (-mma, -mmä) avul: syvä — syvembi, čoma — čomembi, kallis – kallehembi, nuori – nuorembi.

Prevoshodnojn stepenin prilagatel'nojn voj suaha suffiksojn -in, -jn avul: kallis — kallehin, korgiè — korgejn, ruskiè — ruskejn.

Prevoshodnoj stepeni rodièu i silloj konza sravnitel'nojn stepenin prilagatel'nojn myö sanomma sanan ke kajkiè ili kajkis: kajkkiè madalembi, kajkis madalembi, kajkkiè jugièmbi, kajkis jugièmbi, kajkkiè suurembi, kaijkis suurembi, kajkkiè magièmbi, kajkis magièmbi. Prevoshodnojn stepenin prilagatel'nojn voj luadiè viè èrähäh luaduh: ottua sana kajkis i prevoshodnojn stepenin prilagatel'noj, primièraksi: kajkis levejn, kajkis korgejn, kajkis pitkin.

Otnositel'nolojl prilagatel'nolojl sravninda stepenijoj èj ole: puuhine vene, savine pada, lijnajne vuate.

UPRAŽNENIJA 127. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä kaj prilagatel'nojt i kirjutakkua stolbikkajzih: ènzimajzeh sravnitel'nojs stepekis olijat i tojzeh prevoshodnojs stepenis olijat.
1. Mejjan jogi on syvä, Volga on syvembi, a Neva on kajkkiè syvembi. 2. Buola on magiè, mustikka on magièmbi, a mandžoj on kajkis magejn. 3. Mejjan mečäs kuuzi on korgejn puu. 4. Kolhozas ollah hyvät hebojzet. 5. Parahiè hebojziè kolhoza kazvattau Krasnojda Armijua varojn. 6. Mejjan kluassa on suurembi tejjan kluassua. 7. Yöt ollah jo vilummat. 8. Suurimmas kois luaittih kluuba. 9. Mejjan kluassan kajkil opastuil ollah puhtahat tetradkat. 10. Kajkkiè puhtahemmat tetradkat ollah otličnikojl.

Prilagatel'noloj, olijoj sravninda stepenilojs, vojt sklonjajja muga, kuj i suščestvitel'noloj. Kosvennolojs padežojs, kus on salvattu sloga, suffiksa -mbi muuttuu suffiksaksi -mma, -mmä (krome množestvennojn čislan roditel'nojda padežua diftongan ièl: parembièn, syvembièn.

Sravnitel'nojn stepenin suffiksan -mbi (-mma, -mmä) ièl olijat osnovan jal'gimäjzet glasnojt a, ä (diftongatta) muututah glasnojksi e. Primièrat: harva – harvembi, syvä – syvembi.

Prevoshodnojn stepenin suffiksan -in ièl olijat osnovan jal'gimäjzet glasnojt a, ä, e muututah glasnojksi i. Primièrat: harva – harvin, syvä – syvin, suuri (vhodnojn padežan osnova suure-) – suurin, keldajne (vhodnojn padežan osnova keldajze-) – keldajzin.

Spravitel'nojn prevoshodnojn stepenilöjn prilagatel'noloj sklonjajjah täh luaduh:

Sravnitel'noj stepeni.
Edinstv. č. Množestv. č.
im. korgièmbi korgièmmat
rod. korgièmman korgièmbièn
čast. korgièmbua korgièmbiè
preb. korgièmbana korgièmbina
prevr. korgièmmaksi korgièmmiksi
mestn.korgièmmas korgièmmis
vhodn. korgièmbah korgièmbih
dat. korgièmmal korgièmmil
liš. korgièmmatta korgièmmitta

Prevoshodnoj stepeni.
Edinstv. č.Množestv. č.
im. korgejn korgejmmat
rod. korgejmman korgejmbièn
čast. korgejmbua korgejmbiè
preb. korgejmbana korgejmbina
prevr. korgejmmaksi korgejmmiksi
mestn. korgejmmas korgejmmis
vhodn. korgejmbah korgejmbih
dat. korgejmmal korgejmmil
liš. korgejmmatta korgejmmitta

Konza prevoshodnojn stepenin myö luaimma sravnitel'nojs stepenis sanan ke kajkkiè ili kajkis, silloj sanat kajkki i kajkis èj muututa ni kudamas padežas. Primièrat: kajkkiè korgièmbi, kajkkiè korgièmman, kajkkiè korgièmmas, kajkkiè korgièmmat, kajkkiè korgièmmis i m.i.

Primečanija: Prilagatel'nolojs hyvä i äjja spravitel'noj i prevoshodnoj stepeni ollah: hyvä — parembi – paras; äjja – ènämbi – ènin.

Prevoshodnojn stepenin prilagatel'nojn paras sklonenija.

Edinstv. č. Množestv. č.
im. parasparahat
rod. parahan parahièn
čast. parasta parahiè
preb. parahana parahina
prevr. parahaksi parahiksi
mestn. parahas parahis
vhodn. parahah parahih
dat. parahal parahil
liš. parahatta parahitta

UPRAŽNENIJA 128. Alembana annettulojs prilagatel'nolojs luaikkua spravitel'noj i prevoshodnojn stepenilöjn prilagatel'nojt.
Hyvä, korgiè, palava, lajska, madala, sagiè, syvä, valgiè, musta, vihanda, vilu, tuores, suolajne, tyhja, täyzi, pehmiè, kujva, mehevä, bojkoj, pièni.

UPRAŽNENIJA 129. Sklonjajgua prilagatel'nojt: tyh'ja, suolajne, ravièmbi, mujgiè, sula, kajda.

§ 50. Suščestvitel'nojs prilagatel'nojn luadijat suffiksat.

Prilagatel'noloj voj luadiè suščestvitel'nolojs suffiksojn avul.

Suffiksa -kas, -käs. Konza suščestvitel'nojh myö liziämmä suffiksan -kas, -käs, suamma prilagatel'nojn, kudama ozuttau, čto predmiètal ili predmiètas on äjjal sidä, midä ozuttau suščestvitel'nojn osnova. Primièrat: kalakas jarvi (kalakas ozuttau, čto jarves on äjja kalua), oksakas puu (oksakas ozuttau; čto puus on äjja oksua), kivekäs nijtty (kivekäs ozuttau, čto nijtyl on äjja kiviè).

Suffiksa -toj, -töj. Konza suščestvitel'nojh myö liziämmä suffiksan -toj, -töj, suamma prilagatel'nojn, kudama ozuttau, čto predmiètal èj ole sidä, midä ozuttau suščestvitel'nojn osnova. Primièrat: kalatoj lambi (kalatoj ozuttau-, čto lammis èj ole kalua), oksatoj puu (oksatoj ozuttau, čto puus èj ole oksua), kivetöj nijtty (kivetöj ozuttau, čto nijtyl èj ole kivi).

Suffiksa -lajne, -läjne suščestvitel'nojs luadiu mojzen prilagatel'nojn, kudama rubièu ozuttamah kugalajne kentahto on. Primièra: linnalajne, kyläläjne, anuksilajne, venjalajne.

Prilagatel'nolojs suffiksojn ke -kas, -käs, -toj, -töj avonajzes slogas tulou soglasnolojn čeredovanija. Primièrat: jalga — jallakas – jallatoj, meččä – mečäkäs — mečätöj, vägi — väekäs — väetöj, njokka — njokakas — njokatoj.

Suffiksat -ne, -jne, -hine. Konza suščestvitel'nojh myö liziämmä nämät suffiksat, suamma prilagatel'nojn, kudama ozuttau mis? mittyjzes materialas? mihine? on predmiètta. Primièrat: rauda — raudajne, vaski — vaskine, rujs – rugehine, puu — puuhine.

Suffiksa -ne on silloj, konza suščestvitel'nojn vhodnojn padežan osnovan jal'gimäjzen glasnojn a ili e sijah tulou i: vaski (osnova vaske) — vaskine, rujs (osnova rugehe) – rugehine, pelvas (osnova pelvaha) — pelvahine, savi (osnova save) — savine.

Suffiksat -i i -hine lizätäh suščestvitel'nojh vhodnojn padežan osnovah: kojvu (osnova) – kojvujne, leppä (osnova) – leppäjne, stjokla (osnova) – stjoklajne), lumi (osnova) – lumehine, puu (osnova) puuhine, jiä (osnova) jiähine, olgi (osnova olge) – olgehine.

Primečanija: Prilagatel'nojl èj ole lopus ni konza -ijne: èj ole puuhijne a on puuhine, èj ole vaskijne a on vaskine.

UPRAŽNENIJA 130. Annettulojs suščestvitel'nolojs luaikkua suffiksojn avul prilagatel'nojt i kirjutakkua tablitsah, kuj täs on ozutettu.

Suščestvitel'nojtPrilagatel'nojt
kalakalakas, kalatoj, kalahine
kuldakullakas, kullatoj, kuldajne

Sanat: sarvi, solmi, villa, pila, sulga, lejbä, parda, savi, siäri, kyly, bumuaga, nuora, kagra, kirves, suola, mar'ja, lindu, meččä, vičča, tuomi, sammal, tuli, hejnä, sièni, terva, jarvi, jal'gi, lauda, doroga, voj, nahka.

§ 51. Suščestvitel'nojs luaittulojn prilagatel'nolojn sklonenija.

Suffiksojn avul suščestvitel'nolojs luaittuloj prilagatel'noloj sklonjajjah muga, kuj i suščestvitel'noloj. Primièrat:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im.raudajne puuhine raudajzet puuhizet
rod. raudajzen puuhizen raudajzièn puuhizièn
čast. raudajsta puuhista raudajziè puuhiziè
preb.raudajzenapuuhizenaraudajzinapuuhizina
prevr.raudajzeksipuuhizeksiraudajziksipuuhiziksi
mestn.raudajzespuuhizesraudajzispuuhizis
vhodn.raudajzeh puuhizeh raudajzih puuhizih
dat. raudajzel puuhizel raudajzil puuhizil
liš. raudajzettapuuhizettaraudajzittapuuhizitta

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. kalakas lijakas kalakkahat lijakkahat
rod. kalakkahan lijakkahan kalakkahièn lijakkahièn
čast.kalakasta lijakasta kalakkahiè lijakkahiè
preb. kalakkahanalijakkahana kalakkahina lijakkahina
prevr. kalakkahaksi lijakkahaksi kalakkahiksi lijakkahiksi
mestn. kalakkahas. lijakkahas kakakkahis lijakkahis
vhodn. kalakkahah lijakkahahkalakkahihlijakkahih
dat.kalakkahallijakkahalkalakkahillijakkahil
liš.kalakkahattalijakkahattakalakkahittalijakkahitta

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im.mar'jatoj väetöjmar'jattomat väettomät
rod.mar'jattoman väettömän mar'jattomièn väettömièn
čast.mar'jattomua väettomiä mar'jattomiè väettömiè
preb. mar'jattomana väettömänä mar'jattominaväettöminä
prevr. mar'jattomaksi väettömäksi mar'jattomiksi väettömiksi
mestn. mar'jattomas väettömäs mar'jattomis väettömis
vhodn. mar'jattomah väettömäh mar'jattomih väettömih
dat. mar'jattomal väettömäl mar'jattomil väettömil
liš. mar'jattomatta väettömättä mar'jattomitta väettömittä

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
im. linnalajne kyläläjne linnalajzet kyläläjzet
rod. linnalajzen kyläläjzen linnalajzièn kyläläjzièn
čast. linnalajsta kyläläjstä linnalajziè kyläläjziè
Vhodn. linnalajzeh kyläläjzehlinnalajzih kyläläjzih

UPRAŽNENIJA 131.: Sklonjajgua alembana annetut prilagatel'nojt. Leppäjne, villahine, oksakas, mečäkäs, jallatoj, sammaletoj.

§ 52. Prilagatel'nojn muuttajat suffiksat.

Prilagatel'nojs suffiksojn avul vojt suaha uuziè prilagatel'noloj. Täs slučajs suffiksa muuttau prilagatel'nojn značenijan.

Suffiksa -jne prilagatel'nojl, kuj i suščestvitel'nojl andau piènennändä ili armastanda značenijan. Primièrat: madala — madalajne, kajda — kajdajne, vilu – vilujne.

Suffiksa -ttava, -ttävä ozuttau, čto uuvel prilagatel'nojl èj ole täyvelleh se značenija, mittyjne on sil prilagatel'nojl, kudamal èj ole tädä suffiksua, primièraksi: viluttava (èj ole vilu, a vaj viluttava), madalattava, korgièttava, kallehettava, harvattava, piènettävä, levièttävä.

Tämän suffiksan lähizen značenijan prilagatel'nojl andau i suffiksa -hko, -hkö. Primièrat: pimièhkö, valgièhko madalahko, harvahko, sagièhko, piènehkö, silièhkö, korgièhko, kovahko, vällähkö.

Prilagatel'noloj, luaittuloj suffiksojn -jne, -ttava, -ttävä, -hko, -hkö avul sklonjajjah molemmis čislojs kajkkiè padežoj myöte, kuj i suščestvitel'noloj.

Prilagatel'nojn suffiksa -jne edinstvennojn čislan kosvennolojs padežojs i množestvennojn čislan imenitel'nojs padežas muuttuu suffiksaksi -jze, edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -ta, a množestvennojn čislan kosvennolojs padežojs -jne muuttuu suffiksaksi -jzi. Primièrat: kajdajne, kajdajzen, kajdajzeh, kajdajzes, kajdajsta, kajdajzet, kajdajzièn, kajdajzil, kajdajzis i m.i.

Prilagatel'nojl suffiksan ke -ttava, -ttävä edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -ua, -iä. Primièrat: kovattavua, pimièttäviä.

Prilagatel'nolojl suffiksan ke -hko edinstvennojn čislan častičnojs padežas on loppu -uo, a suffiksan ke -hkö. Primièrat: kovahkuo, pimièhkyö.

§ 53. Prilagatel'nolojn, luaittulojn tojzis prilagatel'nolojs, sklonenija.

Edinstvennoj čisla
im. kajdajne kallehettava piènehkö
rod. kajdajzen kallehettavan piènehkön
čast. kajdajsta kallehettavua piènehkyö
preb. kajdajzenakallehettavana piènehkönä
prevr. kajdajzeksi kallehettavaksi piènehköksi
mestn. kajdajzes kallehettavas piènehkös
vhodn. kajdajzeh kallehettavah piènehköh
dat. kajdajzel kallehettaval piènehköl
liš. kajdajzettakallehettavatta piènehköttä

Množestvennoj čisla.
im. kajdajzetkallehettavat piènehköt
rod. kajdajzièn kallehettavièn piènehkolöjn
čast. kajdajziè kallehettaviè piènehkölöj
preb. kajdajzinakallehettavina piènehkölöjnä
prevr. kajdajziksi kallehettaviksi piènehkölöjksi
mestn. kajdajzis kallehettavis piènehkölöjs
vhodn. kandajzihkallehettavihpiènehkolöjh
dat.kajdajzilkallehettavilpiènehkölöjl
liš.kajdajzittakallehettavittapiènehkölöjttä

UPRAŽNENIJA 132. Sklonjajgua prilagatel'nojt: mustajne, kadalattava, korgièhko.

UPRAŽNENIJA 133. Alembana annetus tekstas kir'jutakkua kaj prilagatel'nojt.
On viluttava sygyzy huondes. Pitkän yön aloh ènzimäjne lumi oli kattanut tyh'jat pellot, harmuat kodilojn katokset i levièn, ojgièn dorogan, molemmil puolil kudamas sejzotah kolhoznojt talot. Èj suurehkon mäen al virduau jogi. Mittyjne musta on vezi valgièlojn rannojn keskes! Lahine meččä sejzou kuj hob'jajne. Vaj pedäjat, kuj vihannat paččahat, törötetäh siè i tiä. Pujstalda hojkkajne puuhut, i pehmiè lumi kattau siuda valgièl vuatal. Vozduha on mojne puhtas, mojne sel'giè, čto pedäjan ladvas nävytäh kajkis hiènommat oksat. Pedäjan ladvas istuu tedri. Hyvin nävytäh hänen kaksišuarajne händä i èlävät sil'mät.

I UPRAŽNENIJA 134. Nämis predloženijojs kir'jutakkua kaj prilagatel'nojt, luaitut suffiksojn avul.
1. Ymbäri oli loppematoj lumine lačču. 2. Vijhakka tuuli salbaj hengiè i kattoj lumizel pölyl. 3. Terväh projdi lyhyt talvi päjvä. 4. Suurehkot lumi hanget rojttih yhtes yös. 5. Kalakkahat ollah mejjan jarvet. 6. Kivekkähät ollah mejjan pellot. 7. Doroga pièles kazvoj oksakas kojvu. 8. Kyläläjne tyttö bojko astuj linnah. 9. Stjoklajne grafina pandih stolal. 10. Stroittih uuzi kivine kodi.

UPRAŽNENIJA 135. Alembana annetus tekstas kir'jutakkua kaj prilagatel'nojt, ènzimäj kačestvennojt, sijt otnositel'nojt. Löyväkkiä prilagatel'nolojn osnovat i pangua skobkih joga sanan jal'geh.
Jal'gimäjzet kijrehet villjan keriändä ruavot kolhozas loppièttihes. Sygyzy tajvas on pejtetty harmualojl pil'vil. On pimiè ilda. Hiènojne vihma hejttelemättä čipettäy jo äjjan čuasuo. No kolhoznitsan Marija Pavlovnan pièni, puhtas pertine vesselästi vallottau pihal päj omil ikkunojl. Marija Pavlovna varustau omua pojgua traktoristojn rajonnojh sobranijah. Čuaju on jo stolal, no gostiè viè èj ole. Stolal on varustettu korgiè valgiè lejbä, vasta vaj päčis otettu pehmiè kapusta pijrua. Čuajun i pijruan hyvä duuhu magièsti kut'kuttau nenäs. Keski stolal suures stjoklajzes bankas sejzou čoma, sygyzy kukis luaittu bukiètta. Kukkièn lehtil viè losnitah, kuj hob'jajzet, vezi pizaret. Kridžahti jallojn al pordahièn lauda. Yksen tagana ruvettih kuulumah nuoret, vesselät, helièt iänet. Tuldih vuotettavat gostjat.


ČISLITEL'NOJT.

§ 54. Čislitel'nojn značenija.

Sanoj, kudamat ozutetah predmiètojn količestvua ili predmiètojn porjadkua, mittyös niidä lugiètah, sanotah čislitel'nolojksi. Čislitel'noloj, kudamat ozutetah količestvua i vastatah voprosah äjja-go? sanotah količestvennolojksi, primièraksi: yksi, kaksi, kolme, yksitojsta, kaksitojsta, kaksikymmendä, kaksikymmendä yksi, sada, tuhat. Čislitel'noloj, kudamat ozutetah porjadkua, mittyjzes myö luvemma predmièttoj, i vastatah voprosojh kudamas? äjjas-go? mones-go? sanotah porjadkovolojksi, primièrat: enzimäjne, tojne, kolmas, yhtestojsta, kahtestojsta, kaksikymmendä ènzimäjne, sadas (ili suas), tuhannes.

UPRAŽNENIJA 136. Lugièkkua alembana annettu teksta. Kir'jutakkua tekstas kaj čislitel'nojt i sanokkua, kudama mittyjke on značenijua myöte.
Lojttonä Orenburgskolojs steppilöjs oli organizujdu päjväjzen zatmenijan nabljudajčenda punkta. Sinne tuli kaksi èkspeditsijua: sovetskoj i amerikanskoj — kaheksa sovetskojda astronomua i kaksikymmendä nellä amerikanskojda. Molemmat èkspeditsijat lujasti varustettihes nabljudenijojh. Kolmentojsta kilometran piäs, keski mägyričäl oli stroittu puuhine kodi, kudamas oli nellä pimièdä komnattua: kolme fotografoj, i yksi instrumentoj varojn.
Priborojn sejzattamista varojn ymbäri kois oldih luaittu kirpiččähizet paččahat. Kaj nabljudenijat pidi luadiè ylen terväh, čtobì èj kavottua ni yhtä sekundua. Fotografal omua ruaduo varojn oli vaj kaksikymmendä nellä sekundua. Interesno oli nabljudajja, kuj kuudaman kruuga vähäjzin pejtti päjväjstä: ènzimäj yhten nellänneksen, sijt kolmanneksen, sijt puolen, kaksi kolmannetta, kolme nellännettä... Luaittulojs päjväjzen zatmenijan snimkojs parahat rojttih nelläs, sejččemes, kaheksas i yhtestojsta.

Omua sostuavua myöte čislitel'nojt ollah prostojt, složnojt i sostavnojt.

Prostojt ollah: yksi, kaksi, kolme, nellä, vijzi, kuuzi, sejččeme, kaheksa, yheksä, kymmene, sada, tuhat, milliona, t.s. prostojt čislitel'nojt ollah net, kudamil on yksi sanan juuri.

Složnojt ollah net, kudamil on kaksi sanan juurda: yksitojsta, kaksitojsta, kolmetojsta, nellätojsta, kaksikymmendä, kolmekymmendä, nelläkymmendä i m.i.

Složnojt čislitel'nojt yhtestojsta kahtehkymmeneh sah ollah luaittu kahtes sanas: prostojs čislitel'nojs yksi,"kaksi, kolme i m.i. i sanas tojsta: yksitojsta, kaksitojsta, kolmetojsta, yheksätojsta (znuaččiu — kymmene da viè yksi tojsta kymmendä, kymmene da viè kaksi tojsta kymmendä i m.i.).

Tojzet složnojt čislitel'nojt ollah prostojs čislitel'nojs kaksi, kolme i m.i. i prostojs kymmendä: kaksikymmendä, kolmekymmendä, yheksäkymmendä. Složnoloj čislitel'noloj pidäy kir'juttua yhteh sanah.

Sostavnojt čislitel'nojt ollah luaittu kahtes ili ènämmäs prostojs ili složnojs čislitel'nojs: kolme sadua, vijzi tuhatta, kolmekymmendä kuuzi, vijzikymmendä kaksi, sada yksitojsta, tuhat kaksikymmendä, kaksi tuhatta nellä sadua kaksikymmendä yksi.

Sostavnoloj čislitel'noloj kir'jutetah èriže tojne tojzes.

Ollah viè drobnojt čislitel'nojt: puoli, kolmannes, nellännes, vijennes, kolme nellännettä, kaksi kolmannetta, puolitojsta, puolikolmatta, kolme puolen ke i m.i. Čislitel'noj molemmat on sobiratel'noj.

Sobiratel'nojt i drobnojt čislitel'nojt ollah količestvennojt.

UPRAŽNENIJA 137. Kir'jutakkua alembana annetut tekstat, podčerknikkua kaj čislitel'nojt i sanokkua, mittyjzet net ollah omua sostavua myöte.
1. Dekabrjan kahtendenatojsta päjvänä tuhat yheksä sadua kolmekymmendä sejččemendenä vuodena oli vallittu tuhat sada nelläkymmendä kolme SSR-n Sojuzan Verhovnojn Soviètan deputattua. Kaj vallitut deputatat ollah kommunistojn i bespartijnolojn blokan kandidatat.
Kajkis vallittulojs deputatojs kommunistua on kaheksa sadua vijzikymmendä vijzi i kaksi sadua kaheksakymmendä kaheksa bespartijnojda. Deputatojn keskes on sada kaheksakymmendä nellä najsta i yheksä sadua vijzikymmendä yheksä mièstä.
2. Sojuznolojn natsional'nolojn respublikojn lapset, kuj i kajkes Sovetskojs Sojuzas, opastutah školis palkan maksamatta omas opastunnas. Načal'nojs školas kajkil lapsil pidäy opastuo objazatel'no. Tuhat yheksä sadua kolmekymmendä sejččemendenä vuodena srednjolojs školis opastuj kuuzitojsta millionua kuuzi sadua nelläkymmendä yksi tuhatta hengiè, tojzin sanuo, kahtehkymmeneh lizän ke kerdah ènämbi, mi tuhat yheksä sadua nelländenätojsta vuodena, konza opastujua oli kajkkièdah kaheksa sadua kaksikymmendä kolme tuhatta. Osobenno nouzi srednjolojn školièn opastuièn lugu èri natsional'nolojs respublikojs. Armenijas, primièraksi, opastuj kolme tuhatta hengiè, nygöj opastuu kaksi sadua nellä tuhatta, tojzin sanuo – kuuttakymmendä kaheksua kerdua ènämbi; Kirgizijas opastuj vijzi tuhatta hengiè, nygöj opastuu kaksikymmendäkuuzi tuhatta. Tojzin sanuo – sadua sejčendäkymmendä kahta kerdua ènämbi; Tadžikistanas ènne revoljutsijua vovse èj ollut srednjojda školua, a nygöj nijs opastuu kaksikymmendä kaksi tuhatta hengiè.

Količestvennojs čislitel'nojs yksi porjadkovoj čislitel'noj tulou – ènzimäjne. Čislitel'nojs kaksi porjadkovoj on — tojne.

Prostolojs količestvennolojs čislitel'nolojs porjadkovoloj čislitel'noloj luaitah suffiksan -s avul. Čislitel'nojn kolme jal'gimäjne osnovan e muuttuu glasnojksi a: kolme – kolmas čislitel'nojn vijzi jal'gimäjne vhodnojn padežan osnovan sloga de (imenitel'nojs padežas sloga zi kaduou, i sen sijah tulou es: vijzi — vijes, čislitel'nojn kuuzi jal'gimäjne sloga tože kaduou, i sen sijah tulou ve: kuuzi — kuuves. Čislitel'nolojn nellä, sejččeme, kaheksa, yheksä, kymmene osnovah lizenöy vaj s: nelläs, sejččemes, kaheksas, yheksäs, kymmenes.

Složnolojs količestvennolojs čislitel'nolojs yksitojsta, kaksitojsta, kolmetojsta, ... yheksätojsta porjadkovojt čislitel'nojt ollah: yhtestojsta, kahtestojsta, kolmastojsta, ... yheksästojsta (porjadkovojksi čislitel'nojksi muuttuu vaj ènzimäjne složnojn sanan čuasti, a tojne čuasti tojsta èj muutu).

Količestvennojt, čislitel'nojt kaksikymmendä, kolmekymmendä i m.i. rojtah porjadkovolojksi kuj kymmene – kymmenes. Primièrat: kaksikymmenes, kolmekymmenes i m.i.

Složnolojs čislitel'nolojs kaksitojsta, kolmekymmendä i m.i. soglasnolojn čeredovanijua èj ole.

Sostavnolojn porjadkovolojn čislitel'nolojn luadies porjadkovolojksi muuttuu vaj jal'gimäjne sana, a tojzet jiähäh muuttumatta. Primièrat: kaksikymmendä ènzimäjne, kolmekymmendä nelläs, tuhat kolme sadua nelläkymmendä vijes.

UPRAŽNENIJA 138. Luaikkua porjadkovojt čislitel'nojt alembana annettulojs čislojs i kir'jutakkua sanojl.
Čislat: 16, 22, 61, 135, 276, 805, 117, 3511, 1054, 10424415.

§ 55. Čislitel'noj predloženijas.

Predloženijas čislitel'noloj sanotah nijen suščestvitel'nolojn ke, kudamat ozutetah mojziè predmièttoj, kudamiè vojt lugiè. Primièraksi: kolme jarviè, yksi kivi, kolmekymmendä lammasta. Suščestvitel'nolojn ke, ozuttaièn predmièttoj, kudamiè èj sua lugiè, čislitel'noloj èj sanota: levehys, tyynehys, vezi, proletariatta. Količestvennoj čislitel'noj yksi priloženijas soglasujčeh suščestvitel'nojn ke čislas i padežas: yksi kana, kirves, lapsi; yhten kanan, kirvehen, lapsen, yhtä kanua, kirvestä, lasta; yhtet kengät, sukat, očkat; yksièn kengièn, sukkièn, očkièn; yksiè kengiè, sukkiè, očkiè.

Kaj tojzet količestvennojt čislitel'nojt trièbujjah suščestvitel'nojda častičnojs padežas: kaksi sanua, kirvestä, lasta; kymmene kanua, kirvestä, lasta; yksitojsta kanua, kirvestä, lasta; vijzikymmendä kanua, kirvestä, lasta; sada yksi kanua, kirvestä, lasta.

Kosvennojs padežas olija količestvennoj čislitel'noj soglasujčeh suščestvitel'nojn ke: kolmen rubljan, kolmiè rubljua, kolmeh rubljah, nelläntojsta rubljan, nelliätojsta rubljua, nellähtojsta rubljah.

Količestvennoj čislitel'noj voj olla predloženijas vtorostepennojna predloženijan členana. Primièraksi: Kahtentojsta päjvän projdihuo zavodih uuzi opastus vuozi. Meččänièkka amöuj vijzi tedriè.

Količestvennoj čislitel'noj yhtes suščestvitel'nojn ke sejzojan častičnojs padežas, voj olla podležašojna. Primièraksi: Tanhuos sejzou kymmene lehmiä.

Porjadkovoj čislitel'noj voj olla sostavnojs skazuemojs. Primièraksi: Mejjan perti on kolmas kylän reunas päj.

UPRAŽNENIJA 139. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i sanokkua, mittyönä predloženijan členana ollah čislitel'nojt.
1. Mejjan kluassas on kolmekymmendä hengiè. 2. Èkskursijal myö olimma vijzi päjviä. 3. Ymbäri školas myö istutimma kaksikymmendä puuda. 4. Tänäpäj miè tulin školah ènzimäjzenä. Miul on kaksi hyviä tovarišua. 6. Kaksi pionerua kir'jutettih plakattua. 7. Nellä mièstä astuttih školah päj. 8. Miul sumkas on vijzi knijgua. 9. Miun tovariša on ènzimäjne učenikka. 10. Tänäpäj on kolmas čisla.

§ 56. Čislitel'nolojn sklonenija.

Kajkkiè čislitel'noloj vojmma sklonjajja čisloj i padežoj myöte. Porjadkovoloj čislitel'noloj ènzimäjne i tojne sklonjajjah kuj prilagatel'noloj. Kolinestvennoloj sklonjajjah kuj suščestvitellènoloj.

Količestvennolojn čislitel'nolojn sklonenija.

Edinstvennoj čisla
im.yksi kaksi kolme
rod. yhten kahten kolmen
čast. yhtä kahta kolmiè
preb. yhtenä kahtena kolmena
prevr. yhteksi kahteksi kolmeksi
mestn. yhtes kahtes kolmes
vhodn. yhteh kahteh kolmeh
dat. yhtel kahtel kolmel
liš. yhtettä kahtetta kolmetta
Množestvennoj čisla
im.yhtet kahtet kolmet
rod. yksièn kakjsièn kolmièn
čast. yksiè kaksiè kolmiè
preb. yksinä kaksina kolmina
prevr. yksiksi kaksiksikolmiksi
mestn. yksis kaksis kolmis
vhodn. yksihkaksih kolmih
dat. yksil kaksil kolmil
liš. yksittä kaksitta kolmitta

Edinstvennoj čisla.
im. sejččeme kaheksa yheksä kymmene
rod. sejččemen kaheksan yheksän kymmenen
čast.sejčendäkaheksuayheksiäkymmendä
preb.sejččemenäkaheksana yheksänä kymmenenä
vhodn.sejččemehkaheksahyheksähkymmeneh
i m. i.

Množestvennoj čisla
im. sejččemet kaheksatyheksät kymmenet
rod. sejččemièn kaheksièn yheksiènkymmennèn
čast. sejččemièkaheksiè yheksièkymmeniè
preb. sejččeminä kaheksinayheksinäkymmeninä
vhodn. sejččemih kaheksih yheksih kymmenih
i m. i.

Edinstvennoj čisla.
im. yksitojsta kaksitojsta
rod. yhtentojsta kahtentojsta
čast.yhtätöjstakahtätojsta
preb. yhtenätojstakahtenatojsta
prevr. yhteksitojsta kahteksitojsta
mestn. yhtestojsta kahtestojsta
vhodn. yhtehtojsta kahtehtojsta
dat. yhteltojsta kahteltojsta
liš. yhtettätojsta kahtettatojsta
i m. i.

Množestvennoj čisla
im. yhtettojsta kahtettojsta
rod. yksièntojsta kaksièntojsta
čast. yksiètojsta kaksiètojsta
preb. yksinätojsta kaksinatojsta
prevr. yksiksitojsta kaksiksitojsta
mestn. yksistojsta kaksistojsta
vhodn. yksihtojsta kaksihtojsta
dat. yksiltojsta kaksiltojsta
liš. yksittätojsta kaksittatojsta

Edinstvennoj čisla.
im. kaksikymmendä kolmekymmendä
rod. kahtenkymmenen kolmenkymmenen
čast. kahtakymmendä kolmièkymmendä
preb. kahtenakymmenenä kolmenakymmenenä
prevr. kahteksikymmeneksi kolmeksikymmeneksi
mestn. kahteskymmenes kolmeskymmenes
vhodn. kahtehkymmeneh kolmehkymmeneh
dat. kahtelkymmenel kolmelkymmenel
liš. kahtettakymmenettä kolmettakymmenettä

Množestvennoj čisla
im. kahtetkymmenet kolmetkymmenet
rod.kaksiènkymmenièn kolmiènkymmenièn
čast. kaksièkymmeniè kolmièkymmeniè
preb. kaksinakymmeninä kolminakymmeninä
prevr. kaksiksikymmeniksi kolmiksikymmeniksi
mestn. kaksiskymmenis kolmiskymmenis
vhodn. kaksihkymmenih kolmihkymmenih
dat. kaksilkymmenil kolmilkymmenil
liš. kaksittakymmenittä kolmittakymmenittä

Edinstvennoj čisla.
im. kaksikymmendä yksi
rod. Kähtenkymmenen yhten
čast. kahtakymmendä yhtä
preb.kahtenakymmenenä yhtenä
prevr. kahteksikymmeneksi yhteksi
mestn. kahteskymmenes yhtes
vhodn. kahtehkymmeneh yhteh
dat. kahtelkymmenel yhtel
liš. kahtettakymmenettä yhtettä

Množestvennoj čisla
im. kahtetkymmenet yhtet
rod. kaksiènkymmenièn yksièn
čast.kaksièkymmeniè yksiè
preb. kaksinakymmeninä yksinä
prevr. kaksiksikymmeniksi yksiksi
mestn. kaksiskymmenis yksis
vhodn. kaksihkymmenih yksih
dat.kaksilkymmenil yksil
liš. kaksittakymmenittä yksittä

Edinstvennoj čisla.
im. sada tuhat puoli
rod. suan tuhannen puolen
čast. sadua tuhatta puolda
preb. sadana tuhandena puolena
prevr. suaksi tuhanneksi puoleksi
mestn. suas tuhannes puoles
vhodn. sadah tuhandeh puoleh
dat. sual tuhannel puolel
liš. suatta tuhannetta puoletta

Množestvennoj čisla
im. suat tuhannet puolet
rod. savojn tuhanzièn puolièn
čast. sadoj tuhanziè puoliè
preb. sadojna tuhanzina puolina
prevr. savojksi tuhanziksi puoliksi
mestn. savojs tuhanzis puolis
vhodn. sadojh tuhanzih puolih
dat. savojl tuhanzil puolil
liš. savojtta tuhanzitta puolitta

Sostavnolojn količestvennolojn čislitel'nolojn sklonjajes muuttuu joga sana, kudama on tämän čislan sostuavas. Primièra:

im. kaksi sadua kolmekymmendä kuuzi
rod. kahten suan kolmenkymmenen kuuven
Čast. kahta sadua kolmièkymmendä kuutta
preb. kahtena sadana kolmenakymmenenä kuudena
i m.i.

UPRAŽNEZNIJA 140. Sklonjajgua čislitel'nojt: kolmekymmendä sejčeme, sada kolmetoista, uheksä sadua.

Porjadkovolojn čislitel'nolojn sklonenija.
Edinstvennoj čisla.
im.ènzimäjne, tojne, kolmas, kuuves, sejččemes, yhtestojsta
rod.ènzimäjzen, tojzen, kolmannen, kuuvennen, sejččemennen, yhtennentojsta
čast.ènzimäjstä, tojsta, kolmatta, kuuvetta, sejččemettä, yhtettätojsta
preb. ènzimäjzenä, tojzena, kolmandena, kuuvendena, sejččemendenä, yhtendenätojsta
prevr. ènzimäjzeksi, tojzeksi, kolmanneksi, kuuvenneksi, sejččemenneksi, yhtenneksitojsta
mestn. ènzimäjzes, tojzes, kolmannes, kuuvennes, sejččemennes, yhtennestojsta
vhodn. ènzimäjzeh, tojzeh, kolmandeh, kuuvendeh, sejččemendeh, yhtendehtojsta
dat. ènzimäjzel, tojzel, kolmannel, kuuvennel, sejččemennel, yhtenneltojsta
liš.ènzimäjzettä, tojzetta, kolmannetta, kuuvennetta, sejččemennettä, yhtennettätojsta.

Množestvennoj čisla.
im.ènzimäjzet, tojzet, kolmannet, kuuvennet, sejččemennet, yhtennettojsta
rod.ènzimäjzièn, tojzièn, kolmanzièn, kuuvenzièn, sejččemenzièn, yhtenzièntojsta
čast. ènzimäziè, tojziè, kolmanziè, kuuvenziè, sejččemenziè, yhtenziètojsta
preb.ènzimäjzinä, tojzina, kolmanzina, kuuvenzina, sejččemenzinä, yhtenzinätojsta
prevr.ènzimäjziksi, tojziksi, kolmanziksi, kuuvenziksi, sejččemenziksi, yhtenziksitojsta
mestn.ènzimäjzis, tojzis, kolmanzis, kuuvenzis, sejččemenzis, yhtenzistojsta
vhodn.ènzimäjzih, tojzih, kolmanzih, kuuvenzih, sejččemenzih, yhtenzihtojsta
dat.ènzimäjzil, tojzil, kolmanzil, kuuvenzil, sejččemenzil, yhtenziltojsta
liš.ènzimäjzittä, tojzitta, kolmanzitta, kuuvekzitta, sejččemenzittä, yhtenzittätojsta

Množestvennoj čislaEdinstvennoj čisla
im. kaksikymmendä vijes kaksikymmendä vijennet
rod.kaksikymmendä vijennen kaksikymmendä vijenzièn
čast. kaksikymmendä vijettä kaksikymmendä vijenziè
preb. kaksikymmendä vijendenä kaksikymmendä vijenzinä
prevr. kaksikymmendä vijenneksi kaksikymmendä vijenziksi
vhodn. kaksikymmendä vijendeh kaksikymmendä vijenzih
dat. kaksikymmendä vijennel kaksikymmendä vijenzil
liš. kaksikymmendä vijennettä kaksikymmendä vijenzittä

Sostavnolojs porjadkovolojs čislitel'nolojs, suuremmis kahtakymmendä, muuttuu jal'gimäjne sana. Primièrat: kaksikymmendä ènzimäjne, kaksikymmendä tojzen, kaksikymmendä kolmandena, kolmekymmendä nellännes, nelläkymmendä viijennel i m.i.

Drobnolojn čislitel'nolojn puolitojsta, puolikolmatta i m.i. sklonjajes muuttuu vaj puoli; sanan tojne puoli -tojsta, -kolmatta i m.i. jiäy muuttumatta. Primièrat: puolentojsta, puolestojsta, puoleltojsta.

UPRAŽNENIJA 141. Sklonjajgua nämät porjadkovojt čislitel'njojt:
nelläkymmendä kolmas, kuuzikymmendä seiččemes, kaheksakymmendä yheksäs.

Sobiratel'noj čislitel'noj molemmat sklonjajčeh vai množestvennojs čislas.

im. molemmat
rod. molembièn
čast. molembiè
preb. molembina
prevr. molemmiksi
mestn. molemmis
vhodn. molembih
dat. molemmil
liš. molemmitta

UPRAŽNENIJA 112. Alembana annettulojs predloženijojs tsifrat kirjutakkua sanojl.
1. Vuuves on 365 päjviä. 2. Visokosnojs vuuves on 366 päjviä. 3. Joga 4 vuozi on visokosnoj. 4. Kuj sanotah 10. kuuda? 6. Päjväjzeh sah on 150 000 000 kilometrua. 6. SSSR on 11 sojuznojda respublikkua. 7. SSSR on èläjiä 170 000 000 hengiè.

UPRAŽNENIJA 113. Alembana annetus tekstas tsifrat kir'jutakkua sanojl.

Ken i konza piäzis kuudamal, esli lähtis matkah janvarjan 1 päjvänä 1939 v.?

Kuudamah sah on 336 000 kilometrua. Samoljotta, kudama čuasus lendäy 250 kilometrua, suutkis luadis 6000 kilometrua. Kuudamah sah tämä samoljotta piäzis 64 päjväs, esli lendiä hejttelemättä, i kuudamal tulis sen že vuuven martan 6 päjvänä.

Kur'erskoj poezda, kudama matkuau 76 kilometrojn čuasus, suutkis projdis 1300 kilometrua. Kuudamah sah mänis 201 päjväs i tulis sinne sen-že vuuven ijuljan 23 päjvänä ili 4 kuuda myöhembi samoljottua.

Hebojzel, kudama juoksou 16 kilometrua čuasus i 240 kilometrua suutkis, pidäs juosta 1600 päjviä ili 4 vuotta 139 päjviä. Hebojne tulis kuudamal majjan 19 päjvänä 1943 v.

Jalganièkka, matkuaja keski miäräjzesti 60 kilometrojn suutkis, kajken matkan kuudamah sah projdis 6166 päjväs ili 17 vuuves 296 päjväs i tulis kuudamal 1956 v. sentjabrjan 15 päjvänä.


MESTOIMENIJAT.

§ 57. Mestoimenijan značenija.

Mestoimenijaksi sanotah sidä paginan čuastiè, kudamua vojt panna suščestvitel'nojn, prilagatel'nojn i čislitel'nojn sijah. Suščestvitel'nojl, prilagatel'nojl i čislitel'nojl on oma opredeljonnoj značenija. Mestoimenija opredeljonnojn značejodijan suau vaj paginas i silloj rubièu ozuttamah predmièttua, kačestvua ili količestvua. Täl mestoimenijat èrotah suščestvitel'nojs, prilagatel'nojs i čislitel'nojs.

Primièrat: Valja oli mečäs. Hän mečäs nägi janöidä. (Täs mestoimenija hän on pandu suščestvitel'nojn Valja sijah).

Janis lähti pagoh. Hänen korvat oldih ličattu sel'gäh. (Täs mestoimenija hänen on pandu suščestvitel'nojn janis sijah).

Oli vilu siä. Tämän mojziè siälöj talvel on äjja. (Täs mestoimenija tämän mojziè on pandu prilagatel'nojn vilu sijah.

Yhtel polkal on kymmene knijgua. Sen verda knijgua on i tojzel polkal. (Täs mestoimenija sen verda on pandu čislitel'nojn kymmene sijah.)

UPRAŽNENIJA 144.. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä mestoimenijat i sanokkua, mittyjzièn paginan čuastilojn sijas ollah.
1. Manja istutti ogorodah kukkua. Illojl häi valeli nijdä. Kukat kazvettih suuriksi. Kezäl net ruvettih kukkimah. 2. Suuret puut ollah mejjan mečäs. Piluajat pilitäh nijdä lučkovojl pilal. 3. Meččänièkka ambuj kaksi il'vestä. Häi tappoj net yhtenä sygyzynä. 4. Ken tièdäy, kus èletäh slonat? – kyzyj mejl opastaja – Slonat èletäh siè, kus ni konza èj ole talviè; hyö ollah lämbimän muan èläjat. 6. Tämä on miun oma knijga, a tojzen miè otin lugièttavaksi školan bibliotekas. 6. Tänäpäj on sen mojne siä, kuj i ègläj. 7. Lepäs on vihanda lehti, sen mojne on i kojvus. 3. Kärbäjzel on kuuzi jalgua i prusakal on sen-že verda. 9. Kudamah mereh virduau Volga, sih mereh virduau i Ural. 10. Huomena miè luven sidä knijgua, kudaman otin bibliotekas. 11. Tämä puu on ojgiè, a se oli viè ojgièmbi. 12. Mi siè nägynoy? 13. Ken loppi kir'jutannan, se kačokkah, èj-go ole ošibkua.

§ 58. Mestoimenijojn razrjadat.

Značenijua myote mestonmenijat vojt jagua razrjadojh.

  1. ličnojt: 1-ne litsa: miè – myö, 2-ne litsa: siè – työ, 3-s litsa: hän — hyö, se — net.
  2. vozvratnoj: iče.
  3. omastanda: oma.
  4. ukazatel'nojt: tämä, tua, se, net, neče, mojne (tämän, tuan, sen mojne), jutys (tämän, tuan, sen jutys), verda (tämän, tyan, sen verda).
  5. voprositel'nojt: ken? mi? mitys? mittyjne? kudama? min mojne? min verda? äjja-go?
  6. otnositel'nojt: ollah net-že, mittyjzet i voprositel'nojt, vaj predloženijas èj olla voprosana, a ollah predloženijojn sivoksina tojne tojzen ke. Primièrat: Miè näjn aèroplanua, kudama lendi SSSR Amerikkah. Hebojne söj kaj kagrat, mi oli hänel annettu. Lugièkkua knijgua, ken loppi kir'juttamizen.
  7. opredelitel'nojt: kaj, kajkin, kajken mojne, kajken jutys, jogahine, joga, muu, muut.
  8. otritsarel'nojt: ni ken, ni mi, ni mitys, ni mittyjne, ni kudama.
  9. neopredeljonnojt: kuda-ken, kuda-min, kuda-kudama, kudama-ollou, kudama-liènöy, ken-ollou, mi-ollou, mitys-ollou, ken-libo, mi-libo, ken-tahto, mi-tahto, mittyjne-tahto, kudama-tahto, èräs.

UPRAŽNENIJA 145. Lugièt teksta. Sen jal'geh kir'jutakkua tekstas kaj mestoimenijat i juakkua razrjadoih.
Bohatas imenijas èli bajari. Tuli kerran hänen luo mužikka. Rubej häi lähenemäh herran kodih, a kois päj hyppäj häneh bajarin suvajttava kojra. Mužikka äjjal pöllästyj, a käes hänel oli savakko. Konza kojra hyppäj mužikkah, häi iski savakol kojrua i tappoj hänen. Tämä kojra ylen hyvin vardojčči bajarin imenijua. Bajari èj prostinut mužikkua, dièlon andoj suudoh i sen jal'geh kučuttih hejdä suudoh. Sud'jat kyzyttih: "Midä työ, bajari, hänen ke tahtotta luadiè?" Bajari sanou: "da miè vot midä duumajčen: ku miul oli hyvä kojra, miul häi oli ylen kallis, miun imenijua i miuda vardojčči, i miè tahton, čtobì mužikka miul olis kojrana, muga že èläs dvoral i rahvahan juttyöh èj ki midä pagizis, a vaj haukkus, kuj kojra. Miè händä šuoritan lämbimih vuattejh, käsken omil slugil syöttiä händä hyvin, kuj omua kojrua. A häi čtobì kaj yöt haukkus i miun imenijua vardojččis". Muga i suudittih.
Tunnustih mužikka vorièn ke i opastau hejdä: "Tulgua pimièl yöl bajarin èloloj varrastamah. Miè tejl avuan veräjat, i työ äl'giä varakkua, hotja miè äjjal rubièn haukkumah, vai otakkua teriämbi, a jalles tyo i miuda èttä obijdah jatä".
Kojra sinä yöna viè ènämmäl ènnista haukkuj. Huondeksel noustuo slugat doložittih bajaril, čto kaj èlot on vorujdu.
Bajari andoj kojran piäl suudoh. (Rahvahan suarnas).

§ 59. Mestoimenijat predloženijas.

Èrähät mestoimenijat ollah suščestvitel'nojn sijahizet: miè, siè, hän, iče, èräs, ken, mi i tojzet. Predloženijas ollah podležašojna dopolnenijana ili opredelenijana.

Myö hyvin juoksimma. Vaj èrähät vähäjzel jiädih jallel. Mestoimenijat myö i èrähät ollah podležašojt. Kondiè iččie èj varua, a muut händä varatah. (Mestoimenijat iččiè i händä ollah dopolnenijat. Muut on podležaščoj). Mejjan kylä sejzoj nièmel. (Mestoimenija mejjan on opredelenija.)

Tojzet mestoimenijat vojjah olla prilagatel'nojn sijahizena: mittyjne, mojne, kudama i tojzet predloženijas vojjah olla opredelenijana. Mojne knijga on i miul. Oj mittyjzen hauvin saj velli. (Mestoimenijat mojne i mittyjzen ollah opredelenijat).

Kolmannet mestoimenijat vojjah olla čislitel'nojn sijahizina i predloženijas olla, kuj i čislitel'nojt: äjja-go, sen verda i m.i.

Mestoimenijat, kuj suščestvitel'nojt, prilagatel'nojt čislitel'nojt, muututah čisloj i padežoj myöte.

UPRAŽNENIJA 146. Kir'jutakkua predloženijat i sanokkua, mittyjzinä paginan čuastilojia ollah mestoimepijat.
1. Tänäpäj on tyyni siä, a mojzel siäl hyvä on lähtiè jarvel. 2. Stroittih vijzi uutta kodiè i nijh kodilojh jo mändih èlajat. 3. Sen mojziè školiè, mittyjzet ollah nygöj, ènne èj ollut. 4.

Kuj nijs pajkojs Vjatskolojs;
da sit linnas Uržumas.
Syndyj hrabroj moločča,
nuori Sergej Mironovič...

Ajjan ruadoj hän da mejjan rodinal,
Mejjan rodinal da Sovetskojl.
Stroitti häi da äjjan fuabrikkua,
Ajjan fuabrikkua da äjjan kombinattua,
Kaj net hyväksi mejjan rodinal...

§ 60. Mestoimenijojn sklonenija.

1. Ličnolojn mestoimenijojn sklonenija.

Edinstv. č.Množestv. č.
im.mièsièhäimyötyöhyö
rod.miunsiunhänenmejjantejjanhejjan
čast.miudasiudahändämejdätejdähejdä
preb.miunasiunahänenämejnätejnähejnä
prevr.miuksisiuksihäneksimejksitejksihejksi
mest.miussiushänesmejstejshejs
vhodn.miuhsiuhhänehmejhtejhhejh
dat.miulsiulhänelmejltejlhejl
liš.miuttasiuttahänettämejttätejttähejttä

2. Vozvratnojn mestoimenijan sklokenija:

Edinstv. č.
im. iče
rod. ičen
čast. iččiè
preb. iččenä
prevr. ičeksi
mestn. ičes
vhodn. iččeh
dat. ičel
liš. ičettä

Množestvennojda čislua èj ole.

3. Omastanda mestoimenijan sklonenija.

Edinstv. č.Množestv. č.
im. oma omat
rod. oman omièn
čast. omua omiè
preb. omana omina
prevr. omaksi omiksi
mestn. omas omis
vhodn. omah omih
dat. omal omil
liš. omatta omitta

4. Ukazatel'nolojn mestoimeninojn sklonenija.

Edinstvennoj čisla
im. tämä se mojne
rod. tämän sen mojzen
čast. tädä sidä mojsta
preb. tänä sinä mojzena
prevr. täksi siksi mojzeksi
mestn. täs sit mojzes
vhodn. täh sih mojzeh
dat. täl sil mojzel
liš.tättä sittä mojzetta

Množestvjonnoj čisla
im.nämätnet mojzet
rod.nämièn nijen mojzièn
čast. nämiènijdämojziè
preb. näminä nijnämojzina
prevr.nämiksi nijksi mojziksi
mestn. nämis nijs mojzis
vhodn. nämihnijh mojzih
dat. nämil nijl mojzil
liš. nämittä nijttä mojzitta

UPRAŽNENIJA 147. Sklonjajgua mestoimenija tämän mojne.

5. Voprositel'nolojn i otkositel'nolojn mestoimenijojn sklonenija.

Edinstv. č.Množestv. č.
im.kenmimittyjneketmitmittyjzet
rod.kenenminmittyjzenkenenminmittyjzièn
čast.kedämidämittyjstäkedämidämittyziè
preb.kenenäminämittyjzenäkenenäminämittyjzinä
prevr.keksimiksimittyjzeksikeksimiksimittyjziksi
mestn.kesmismittyjzeskesmismittyjzis
vhodn.kehmihmittyjzehkehmihmittyjzih
dat.kelmilmittyjzelkelmilmittyjzil
liš.kettämittämittyjzettäkettämittämittyjzittä

Kudama sklonjajčeh kuj stola. Ket, mit ollah vaj imenitel'nojs padežas, a kosvennolojs padežojs nijl on edinstvennojn čislan forma. Voprositel'nolojs mestoimenijojs čuastine -go sklonjajes èj muutu.

UPRAŽNENIJA 148. Sklonjajgua mestoimenijat monda-go, äjja-go.

6. Opredelitel'nolojn mejotoimeninojn sklonenija.

Edinstv. č.Množestv. č.
im.kajmuu kajket muut
rod. kajkenmuun kajkkièn mujen
čast. kajkkiè muuda kajkkiè mujda
preb. kajkkena muuna kajkkina mujna
prevr. kajkeksi muuksi kajkiksi mujksi
mestn. kajkes muus kajkis mujs
vhodn. kajkkeh muuh kajkkih mujh
dat. kajkel muul kajkil mujl
liš. kajketta muutta kajkitta mujtta
Mestoimenija joga èj sklonjaje. Jogahine sklonjajčeh kuj jouhine. Mestoimenijojs kajken mojne i kajken jutys muututah vaj mojne i jutys.

UPRAŽNENIJA 149. Kir'jutakkua 5 predložekijua opredelitel'nolojn mestoimenijojn ke.

7. Otritsatel'noloj mestoimenijoj sklonjajjah

muga že, kuj voprositel'noloj, vaj otritsanija ni èj muutu.

Primièrat: ni ken, ni kenen i m.i., ni mi, ni min i m.i.

8. Neopredeljonnoloj mestoimenijoj sklonjajjah

muga že, kuj i voprositel'noloj, vaj sanajzet kuda, ollou, olgah, tahto, libo èj muututa.

Primièrat: kuda-ken, kuda-kenen, kuda-kel i m.i. sklonjajčeh kuj lammas.

UPRAŽNENIJA 150. Sklonjajgua otritsatel'noj mestoimenija ni mi. Kir'jutakkua 5 predloženijua otritsatel'nolojn mestoimenijojn ke.

UPRAŽNENIJA 151. Sklonjajgua mestoimenijat kuda-ken, kuda-kudama, ken-ollou, mi-tahto.

UPRAŽNENIJA 152. Kir'jutakkua alembana annettu teksta, podčerknikkua kaj mestoimenijat i sanokkua, mittyjzis padežojs net ollah.

Ajjah dièloh näh sinä ildana tuatto tahtoj avata miun sil'mät.
— Tata, – kyzyjn miè, — siè ved' èt varavundua paennut frontal päj kodih?
— Miè i nygöj èn ole varačču – vastaj tuatto. Häi sanoj tämän spokojno, no miè kiännin piän ikkunah i kipsahtin. Uuličan tojzel puolel päj kohti mejjan kodiè astuj politsejskoj. Astuj häi hilljakkajzeh. Tuli keski uuličal, kiändyj ojgièh kädeh i lähti pitkin mostovojda Bojarskojl plošadil.
— Häi ... èj ... mejl, — sanojn miè muuttunuol iänel, čut' èj slogittajn, i ylen puaksuh hengittäen.

Tojzena päjvänä illal tuatto sanoj miul:
– Gorja, päjvä–päjviä mejl vojjah kamahtua "gostjat". Pyzy lujasti. Siè miul olet jo mittyjne suuri. Esli siul školas tullou miun periä midä neprijatnostnè, sylle kajkkeh i ni midä älä varaja; kačo tarkembah kajkkeh, midä liènöy ymbäri, i silloj siè èllennät, midä i mih näh miè siul pagizin.
— Myö viè rubièmma nägemäh tojne tojsta, tata?
— Rubièmma. Miè rubièn kuda-konza kävyksendelemäh tänne, vaj èj kodih?
– A kunne?
– Tijjustat, konza rubièu pidämäh, tejl sanotah.
(Gajdar.)

UPRAŽNENIJA 153. Löydiät tekstas kaj mestoimenijat, sanokkua, mittyjzièn razrjadojn net ollah, kudamas čislas i padežas.

Kamenšikka Luj Ru syndyj Parižas. Häi mujstau 48 vuuven ijunjan päjviè. Silloj hänel oli sejččeme vuotta i hän tahtoj syyvä. Kuj njuakan pojgajne häi vajkkani avajli suuda i naprasno vuotti: hänen muamol, Žannal Ru, lejbia èj ollut. Hänel oli vaj oruža, a oružua syyvä èj sua. Luj mujstelou kevät huondesta, konza tuattoh čijsti omua oružua, a muamoh itki, pyyhkien perednikal neniä. Luj hyppäj pihal tuatol jalles. Häi duumajčči, čto tuattoh oružan čijstihyö ambuu buločnikan i ottau hänel iččiè varojn kajkis suuremman, koin suurehuon lejbä möykyn. No tuattoh vastauduj tojzièn goreudunuzièn mièhilöjn ke, kudamil tože oldih oružat. Hyö ruvettih yhtes pajattamah i kirgumah: "Lejbiä!"

Luj vuotti, čto tämän mojzil hyvil pajolojl vastah ikkunojs ruvetah kirbuomah bulkat, kringelit i priänièkät. No tämän sijah kerras äjjal pamahti i pirahtettihes pikkarajzet bul'kat. Yksi mièhis, kudama iändi: "Lejbiä!", ravahti: "Kibiè!" i langej.

(Èrenburg.)


GLAGOLA.

§ 61. Glagolan značenija.

Sidä paginan čuastiè, kudama ozuttau predmiètan dejstvijua (ruaduo) libo sostojanijua, sanotah glagolaksi.

Kolhoznikat haravojdih hejniè i pandih telegäh. Sanat haravojdih i pandih ozutetah predmiètan dejstvijua (ruaduo). Kajkin jo muatah. Sana muatah ozuttau predmiètan sostojanijua.

Glagola vastuau voprosojh: midä ruadau, (luadiu) predmiètta? midä predmiètan ke luadihes?

Niittäja (midä ruadau?) nijttäy. Hallot paletah päčis (midä luadihes halgolojn ke?) paletah.

UPRAŽNENIJA 154. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i podčerknikkua kaj glagolat.
Vinguu tuuli Studjonojda myöte. Lumi tuhut ummattih kaj dorogat, kannettih monisylellizet hanget. Mečäs tuuli vinguu kuj nälgähine hukka. Eleskan perti sovsem uppoj lumeh. Töröttäy vaj yksi truba, da sinine savu nouzou yläh.
Jo kaksi nedäliè ollah tuhut, kaksi nedäliè starikka èj lähtettele omas pertizes i ajvin istuu läšijan iès. A Muzgarka viruu i čut' vaj hengittäy.
Tuli Muzgarkal surma.

§ 62. Glagolan muutunda.

Glagola ozuttau èj vaj predmiètan dejstvijua ili sostojanijua, a ozuttau viè ajgua, konza mänöy dejstvija. Glagolal on kolme ajgua: nygöjne ajga, projdinut ajga i tulija ajga:

Glagolojl on kolme litsua (1-ne, 2-ne, 3-s) i kaksi čislua: edinstvennoj i množestvennoj.

LitsaEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1miè ajan, miè kyzynmyö ajamma, myö kyzymmä
2siè ajat, siè kyzyttyö ajatta, työ kyzyttä
3hän ajau, hän kyzyyhyö aetah, hyö kyzytäh

Glagolat muututah litsoj, čisloj i ajgoj myöte. Glagolan muutundua litsoj, čisloj i ajgoj myöte sanotah srjaženijaksi.

§ 63. Glagola predloženijas.

Glagola predloženijas on skazuemojna. Skazuemoj-glagola ozuttau podležašojn dejstvijua ili sostojanijua i soglasujčeh podležaščojn ke čislas i litsas.

Primièrat: Krasnoarmejtsat vardojjah granitsua. Skazuemoj vardojjah soglasujčeh podležaščojn ke krasnoarmejtsat čislas (množestvennoj čisla) i litsas (3-s). Pionera andau hyviä primièrua tojzil lapsil. Skazuemoj andau soglasujčeh podležaščojn ke pionera čislas (edinstvennoj čisla) i litsas (3-s).

UPRAŽNENIJA 155. Kir'jutakkua alembana annettu teksta, podčerknikkua glagolat i sanokkua, kudamas čislas on joga glagola.

Kolmannen kerran laski häi nuotan.
Tuli nuotta yhten kalajzen ke,
Èj prostojn kalajzen, a kuldajzen ke.
Rubej kuldajne kalajne
mièhen iänel pyrgimäh:
"Piästä miuda mereh jarilleh,
Lunnastuksen ičes annan kallehen:
Lunnastammos, mil vaj tahtonet."
Dijvih ukko, pöllästyj:
Kolmekymmendä i kolme vuotta
pyydi kalua hän,
A èj kuullut, čtobì kala pagizis.
Työndi kuldajzen häi kalajzen
I sanoj hänel hyvän sanajzen:
"Mäne guljajče, kuldajne kalajne.
Lunnastusta siun miul èj piè:
Mäne jarilleh sinizeh mereh,
Guljajče siè, kuj i ènne."
(Puštlkin.)

UPRAŽNENIJA 156. Lugièkkua alembana annettu teksta. Kir'jutakkua glagolat-skazuemojt yhtes podležaščojn ke. Sanokkua mis skazuemoj soglasujčeh podležašojn ke.
Yöt i päjvät vardojjah pograničnikat sovetskoloj granitsoj. Pograničnikal Mihajloval načal'nikka andoj piènen mustan kojrajzen. Mihajlov opasti kojrua. Kojra kazvoj i hyvin kuundeli händä. Kerran Mihajlov astuj kojran ke meččiä myöte. Kuulou – kojra kijnittäy povodua. Mihajlov piästi kojran povodas i iče lähti juoksemah kojral jal'geh.
Dogadittih miès. Kojra hyppäj mièhel sel'gäh i èj andanut hänel valdua lijkkuo sijas. Miès koppaj vejčen i tahtoj pystiä kojrua, no kojra tartuj hänen kädeh. Sil ajgua èhti tulla Mihajlov i narušiteljan vedi zastuaval.

§ 64. Infinitivat.

Glagolal ollah sen mojzet format, kudamat annetah vaj dejstvijan ili sostojanijan nimi, a iče èj ozuteta ni ajgua, ni čislua, ni litsua. Tämän mojziè glagolan formiè sanotah infinitivaksi. Infinitivua on kaksi — ènzimäjne i tojne.

Ènzimäjne infinitiva vastuau voprosojh midä ruadua? midä luadiè? primièrakse kyndiä, ostua, muata, kävellä.

Ènzimäjzen infinitivan loput ollah: la, lä, na, nä, ra, rä, ta, tä, vi, vä, ha, hä, ua, uo, yö, iè, iä, ja, primièraksi: tulla, vijllä, panna, männä, purra, vièrrä, avata, nähtä, juuva, syyvä, suaha, jiähä, ruadua, kaččuo, yöksyö, lugiè, pidiä, pujja.

Tojzel infinitival on kaksi formua:

a) yksi forma vastuau voprosojh midä ruadamah midä luadimah? primièrakse: kyndämäh, ostamah, maguamah, kävelemäh;

b) Tojne forma vastuau voprosojh midä ruadamas? midä luadimas? primièrakse kyndämäs, ostamas, maguamas, kävelemäs.

Tojzen infinitivan suffiksat ajvin ollah -mah, -mäh, -mas, -mäs.

Glagolal voj olla èj yksi osnova, no myö puaksumbah kajkkiè kačomma sih osnovah, kudama on tojzes infinitivas. Tojzen infinitivan osnova on se sanan čuasti, kudama jiäy infinitivan lopun lykättyö, primièraksi: tulemas osnova on tule-, kävelemäs – kävele-, rygimäs — rygi-, lugemas – luge-, ongittamas – ongitta- i m.i.

Primečanija: Glagolojs soglasnolojn čeredovanija puaksuh on tojzin, kuj suščestvitel'nolojs. Primièrat: lykkiän (sloga on salvattu, a čeredovanijua èj ole); lykätä (sloga on avonajne, a čeredovanija on); salbuan (sloga on salvattu, a čeredovanijua èj ole); salvata (sloga on avonajne, a čeredovanija on); sebiän – sevätä, vijppuan – vijpata, kargajn — karrata (salvattulojs slogis čeredovanijua èj ole, a avonajzis čeredovanija on).

UPRAŽNENIJA 157. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua infinitivat.
1. Hyvä on ruadua kolhozas. 2. Mejl pidäy äjja tièdiä. 3. Tovariša lähti opastumah voennojh školah. 4. Ènämmäl rubej lämmittämäh päjväjne, i ruvettih virduamah ojajzet. 5. Illal zavodi vihmuo. 6. Kuj vaj rubej valguomah päjvä, kolhoznikat lähtièttih nijttämäh. 7. Rassuadoj pidäy joga päjviä valella i puaksuh kitkiè. 8. Lapset oldih kapustua valelemas. 9. Miè olin viè maguamas, konza tuldih tovarišat i ruvettih pyrrittämäh meččäh. 10. Mejl pidäy hyvin tièdiä mejjan zamečatel'nojn rodinan zamečatel'noj istorija. 11. Joga päjviä pidäy hyvin pestä sil'miè, käziè, čijstiè hambahiè.

UPRAŽNENIJA 158. Kir'jutakkua alembana annetus tekstas kaj glagolat i luaikkua nijs ènzimäjne i tojne infinitivat.

1. Opastaja käski lapsil lugiè. Konza lapset loppièttih luvenda, hyö ruvettih kir'juttamah, midä lugièttih. Urokojn jal'geh lapset lähtièttih kodih. 2. Keviäl lapset ruatah ogorodas. Hyö autetah muamol istuttua, valella, kitkiè i pehmitellä muada. 3. Fenja kir'jutti tetrattih, kuj hän keräj mečäs mar'jua i kuj nägi čomua lindujsta. Lindujne istuj oksajzel. Oksajsta häjlytteli tuuli. Fenja tahtoj tavata lindujzen, a lindujne lendi puun ladvah.

UPRAŽNENIJA 159. Alembana annetut tojzes infinitivas olijat glagolat muutakkua ènzimäjzeksi infinitivaksi.
Kudomah, lugemah, kir'juttamas, sanelemah, kajvamas, suamas, vièmäh, panemas, syömäh, itkemäh, tièdämäh, nostamas, laskemas, levittämäh, venymäh, sijrdämäh, kaččomas.

§ 65. Glagolan ajjat.

Glagolan projdinut ajga ozuttau, čto dejstvija ili ruado, kudamah näh on pagina, on ollut ènne paginua.
1. Gerasim kattoj pendujzen armjakal i toj hänel majduo.
2. Kuuli aldo sanan sen, hejtti rannal puččizen.
3. Ylähänä piän piäl lennettih kurret, i harvajzeh kuuluttih hejjan iänet.

Glagolan nygöjne ajga ozuttau, čto dejstvija, ruado, kudamah näh on pagina, mänöy yhtel ajgua paginan ke.
1. Miè istun bibliotekas i luven interesnojda knijgua.
2. Kaččou brihačču i nägöy — hänel vastah tulou kaksi mašinua.
3. Kolhoznikat männäh pellol i sanellah tojne tojzel omah ruadoh näh.

Nygöjzen ajjan formas sanotah glagolua i silloj, konza pidäy ozuttua, čto ruado, dejstvija matkuau pitkän ajgua, hejttelemättä.
1. Kezäl severas èj ole yödä: päjväjne pajstau ymbäri suutkat. 2. Ristikanza hengittäy kouhkolojl. 3. Kezäl i talvel, sygyzyl i keviäl matkuau ruado mejjan mečis.

Glagolan tulija ajga ozuttau, čto dejstvija, ruado, kudamah näh on pagina, rubièu mänemäh paginan jal'geh, paginan loppehuo.
1. Miè ostan ičel hyvät sukset. 2. Tämän suon kolhoza kujvuau, kyndäy i tulièna keviänä kyl'väy kagral. 3. Školan loppehuo Vasja rubièu opastumah učiteljaksi. 4. Keviäl ruvetah stroimah uutta školua.

Täs myö näemmä, čto tulija ajga on luaittu kahteh luaduh. Ruvetah stroimah, rubièu opastumah i m.i. – on složnoj tulija ajga.
Tojne tulijan ajjan forma on yhten mojne, kuj nygöjzen ajjan forma: luven knijgan (tulija ajga), luven knijgua (nygöjne ajga). Esli myö ottanemma glagolan täs formas tojzitta sanojtta, (luven, kir'jutan, lejkkuau), myö èmmä voj sanuo, on-go sana nygöjzes ajjas, vaj on tulijas. Nygöjne i tulija ajga täs formas vojt tijjustua vaj silloj, konza glagola on predloženijas.

UPRAŽNENIJA 160. Kir'jutakkua kolme predloženijua, čtobì glagolat nijs oldas nygöjzes ajjas. Sen jal'geh kir'jutakkua kolme uutta predloženijua, čtobì net-že glagolat oldas tulijas ajjas (èj složnojs). Jal'gimäj kir'juttuat kolme predloženijua, čtobì net-že glagolat oldas projdinuos ajjas.

§ 66. Glagolan muutunda litsoj i čisloj myöte.

Glagolat kajkis ajjojs muututah litsoj i čisloj myöte. Glagolan ènzimäjne litsa ozuttau, čto dejstvijua, ruaduo luadiu iče pagizija: miè ruan, luven, opastun. Glagolan tojne litsa ozuttau, čto dejstvijua, ruaduo luadiu se, kel pagizija sanou omua paginua: siè ruat, luvet, opastut. Glagolan kolmas litsa ozuttau, čto dejstvijua, ruaduo luadiu se, keh näh paistah: hän ruadau, lugou, opastuu. Množestvennojs čislas nämät format ozutetah, čto dejstvijua, rauduo luadiu èj yksi, a äjja predmièttua: 1. litsa – myö ruamma, luvemma, opastumma; 2. litsa — työ ruatta, luvetta, opastutta; 3. litsa – hyö ruatah, lugiètah, opastutah.

§ 67. Nygöjne ajga.

Glagola nygöjzes ajjas sprjagajčeh litsoj i čisloj myöte.
litsaEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1mièkir'juta-n, kanna-n, näe-n, sejzo-n myökir'juta-mma, kanna-mma, näe-mmä, sejzo-mma
2sièkir'juta-t, kanna-t, näe-t, sejzo-t työkir'juta-tta, kanna-tta, näe-ttä, sejzo-tta
3 häikir'jutta-u, kanda-u, nägö-y, sejzo-u hyökir'jute-tah, kanne-tah, näh-täh, sejzo-tah

Litsojn ozuttajat.

litsaEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1-n-mma, -mmä
2-t-tta, -ttä
3-u, -y-tah, -täh

Tablitsojs nägyy, čto nygöjzej ajjan glagolojl ollah litsojn ozuttajat: edinstvennojs čislas 1 litsan -n, 2 litsan -t, 3 litsan -u, -y (slogattomat); množestvenjojs čislas 1 litsan -mma, -mmä, 2 litsan -tta, -ttä, 3 litsan -tah, -täh. Množestvennojn čislan 3-n litsan ozuttajana vojjah olla krome -tah, -täh viè -vah, -väh, -nah, -näh, -lah, -läh, -rah, -räh, -hah, -häh, -jah, primièraksi: juuvah, syyväh, pannah, männäh, ollah, kävelläh, purrah, vièrräh, suahah, jiähäh, pujjah, vijjah. Karel'skojs kièles nygöjstä ajgua ozuttau viè tojne forma: Miè olen ruadamas, työ oletta opastumas, hyö ollah lugemas. Tämä forma on složnoj nygöjne ajga.

Složnoj nygöjne ajga on luaittu kahtes glagolas: glagolas on i glagolas, olijas tojzen infinitivan formas, suffiksan ke mas, mäs.

UPRAŽNENIJA 161. Kir'jutakkua predloženijat i glagolojs podčerknikkua litsojn ozuttajat.
1. Lapset astutah meččäh. 2. Peränièkat aetat periä. 3. Miè joga päjviä kävyn školah. 4. Školan pihal kazvau äjja puuda i kukkua. 5. Dramatičeskojs kružkas myö valmistamma spektakljua, a horovoj kružka valmistau pajoloj. 6. Midä kyl'vät, sidä i lejkkuat. 7. Midä èčit, sidä i suat.

UPRAŽNENIJA 162. Kir'juttaes podčerknikkua nygöjzen ajjan glagola!.
Myö sejzomma aèrodromal i vuotamma samoljottua. Näetgo siè midä? — kyzytäh miul tovarišat. Miè èn vastua ni midä, miè èn tahto propustiè sidä minuuttua, konza rubièu nägymäh samoljotta. Vot gorizontal myö näemmä piènen mustan točkan, vot točka suurenou linnuksi, lindu läpettäy hob'jajzil sijbilöjl. Samoljotta terväh lähenöy. Ka jo näemmä sijbilöjs ruskièt tähtet, i jo nägyy pilotan piä.

UPRAŽNENIJA 163. Otakkua 162 upražnenijan teksta. Ènzimäjne predloženija kir'jutakkua täh luaduh: Myö sejzomma aèrodromal i vuotamma samoljottoj. Tädä predloženijua myöte muutakkua dostali teksta.

UPRAŽNENIJA 164. Muutelgua nygöjzei ajjan litsoj myöte glagolat: ajua, pyydiä, täyttiä, tavata, siduo.

§ 68. Projdinut ajga.

Projdinuos ajjas, kuj i nygöjzes, glagola muuttuu litsoj i čisloj myöte: miè ruavojn, luvin, opastujn; siè ruavojt, luvit, opastujt; hän ruadoj, lugi, opastuj; myö ruavojmma, luvimma, opastujmma; työ ruavojtta, luvitta, opastujtta; hyö ruattih, lugièttih, opastuttih.

litsaEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1sano-j-n, sejzo-j-n, luai-j-n, vijl-i-n sano-j-mma, sejzo-j-mma, luai-j-mma, vijl-i-mmä
2sano-j-t, sejzo-j-t, luai-j-t, vijl-i-t sano-j-tta, sejzo-j-tta, luai-j-tta, vijl-i-ttä
3sano-j, sejzo-j luad-i, vijl-i sano-ttih, sejzo-ttih, luai-ttih, vijl'dih

Projdinuon ajjan i litsojn ozuttajat.

litšaEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
projdinuon ajjan ozuttajalitsan ozuttaja projdinuon ajjan ozuttajalitsan ozuttaja
1-j, -i-n-j, -i-mma, -mmä
2-j, -i-t-j, -i-tta, -ttä
3-j, -i-ttih, -dih

Primièrojs i tablitsojs myö näemmä, čto edinstvennojn čislan kajkis kolmes litsas projdinuon ajjan ozuttaja on -j ili -i, ènzimäjzen litsan ozuttaja on -n, tojzen -t, a kolmannen litsan ozuttajua èj ole; množestvennojn čislan ènzimäjzes i tojzes litsojs projdinuon ajjan ozuttaja on -j, -i, a kolmannes litsas projdinuon ajjan ozuttajua èj ole; ènzimäjzen litsan ozuttaja on -mma, -mmä, tojzen -tta, -ttä, kolmannen -ttih, -dih.

Množestvennojs čislas 3-n litsan ozuttajana -dih on nijs glagolojs, kudamis ènzimäjzen infinitivan loppu on: la, lä, na, nä, va, vä, ra, rä, ha, hä, ja, primièraksi: kuuldih, ommeldih, kävel'dih, vijl'dih, pandih, mändih, tuodih, purdih, vièrdih, suadih, jiädih, pujdih, duumajdih, sortirujdih.

Tojzis slučajlojs 3-n litsan ozuttaja on -ttih: otettih, lugièttih, rijčittih, avattih, sorrettih. Karel'skojs kièles on viè složnoj projdinut ajga, primièraksi: Miè rubejn lugemah. Työ rubejtta lugemah. Täs glagolat rubejn, rubejtta ozutetah projdinutta ajgua, sana lugemah ozuttau dejstvijua, a kaksi sanua yhtes rubejn lugemah, rubejtta lugemah ozutetah, čto dejstvija, kudamah näh mänöy pagina, oli ènne paginua.

UPRAŽNENIJA 165. Lugièt alembana annettu teksta, löyväkkiä kaj glagolat projdinuos ajjas, kir'jutakkua tetradkojh i èrojtakkua ajjan i litsan ozuttajat; löyväkkiä kaj infinitivat, kir'jutakkua net i muutakkua projdinuon ajjan množestvennojn čislan 3-h litsah.

Kuoli akal ukko i jaj najne piènen pojjan ke. Vajgiè oli akal kazvattua pojgua: oldih halla vuuvet, i lejvät kazvettih pahoj. Ku pojga vähäjzen kazvoj, sanou muamol:
– Työnnä, muamo, miuda kazakaksi, rubièn siuda väzynyttä syöttämäh.
Nu muamo i työndi pojjan, ku kois èj ollut mil syöttiä. Mäni brihačču yhten bohatan luo i palkauduj kahteskymmenes vijes kopejkas vuuveksi. Sluuži pojga vuuven, polučči kaksikymmendä vijzi kopejkkua, tuli kodih i sanou:
– Täs, muamo, vuuven palka. Midä myö nygöj nämih den'gojh ostamma?
Muamo vastuau:
– Nygöj, pojgajne, pidäy ruveta jo ičel tièdämäh, midä ostua tämän mojzes keyhyös.
Lähti pojga linnah ostoksiè luadimah. Astuu häi dorogua myöte, a suamojn linnan luona tulou hänel vastah mužikka kojran ke. Pojga i kyzyy:
– Kunne, dièdjo, mänet kojran ke?
– Ga mänen kojrua riputtamah, èj miul händä piè, — sanou mužikka.
– Myö siè miul tämä kojra, — sanou pojga.
– Myön, anna vaj nahkan hinda, kaksikymmendä vijzi kopejkkua, — vastuau mužikka.
Osti pojga mužikal kojran i andoj hänel vuuven palkan.
(Rahvahan suarna).

UPRAŽNENIJA 166. Kirjuttuat tämä otrìvka muga, čtobì kaj dejstvija olis ozutettu, kuj nygöj mänija.

Puolen čuasun projdihuo. Metelitsa oli jo kylän luona. Troppajne kiändyj ojgièh kädeh, no hän matkaj nijttyö myöte. Kylä jo magaj; tulet sammuttih; vähäjzel harmistettih talot. Metelitsa projdi kaksi pereulkua i kiändyj kolmandeh. Kojrat haukuttih, no èj lujasti. Metelitsa projdi viè èrähiè pereulkoj myöte ymbäri kirikös i jahkähtih papin sadun kruasittuh zaborah. Häi sejzattuj, rubej tarkah kuundelemah, a sijt terväjzeh hyppäj zaboras piäliči saduh. Hän počti hengittämättä èjstyj èdeh päj. Tuh'jot kerras lopittihes i häi dogadi tulen ikkunas. Ikkuna oli kahtalleh. Pertis stolan tagana istuttih mièhet, Ojgiès puoles istuj pikkarajne vanha pappi, tojzes puoles ofitsera mustas burkas i papahas, a ikkunah očin istuj jariè čoma ofitsera...
Metelitsa rubej ryydämäh pojs ikkunan al paj. Hän jo punaldih sadun allejah, ku jahkähtih mièheh, kudamal jalles astuj viè kaksi mièstä.
— Siè midä täs ruat? — kyzyj miès.
Metelitsa yrrästih i hyppäj tuh'jolojh.
– Stoj! Piè händä! Piè! – kuuluttih iänet. Pamahti ammunda. Metelitsa juoksi tuh'jolojs i iče èj tièdänyt — kunne. Kajkkièl päj vonguttih i vinguttih iänet, haukuttih kojrat.
— Täs on, tavakkua! – kirgaj ken-liènöy Metelitsan iès i bul'ka vihel'di korvis. Metelitsa ambuj vastah. Se, ken juoksi kohti häneh, öntästyj i langej.
— Valehtelet, èt tabua! — sanoj hilljakkajzeh Metelitsa...

§ 69. Tulija ajga.

Karel'skojs kièles tulijua ajgua iče glagola, otettu èris tojzis sanojs, èj ozuta. Tulijan ajjan vojt nähtä vaj predloženijas, konza glagolan ke ollah tojzet sanat (dopolnenija). Primièraksi: Miè kir'jutan. Täs predloženijas viè èj sua tijjustua, kudamah ajgah näh mänöy pagina — nygöjzeh ili tulijah (kir'jutan-go nygöj ili kir'jutan tojči). Miè kir'jutan kir'jajsta. Täs predloženijas myo näemmä, čto dejstvija mänöy nygöj (nygöjne ajga). Tijjustua ajgua auttau dopolnenija kir'jajsta. Miè kir'jutan kir'jajzen. Täs myö näemmä, čto glagola èj muuttunut, no nägyy, čto dejstvija èj mäne paginan ajgah, a liènöy luaittu paginan jal'geh (tulija ajga). Sen, čto dejstvija liènöy tulijas ajjas, myö tijjustamma sanua myöte kir'jajzen (dopolnenija).

Značit glagolal, otetul èris, èj ole omua nygöjzen i tulijan ajjan formua, kuj on projdinuon ajjan forma.

Čtobì sanuo glagola tulijas ajjas, pidäy ottua glagola nygöjzes ajjas i dopolnenija roditel'nojs ili imenitel'nojs padežas, primièraksi: ostan knijgan, pilit puun, ajau lehmän, lypsän lehmät.

Tulijua ajgua vojt ozuttua i tojzin, primièraksi: Miè rubièn kir'juttamah kir'jajsta. Täs tulijan ajjan ozuttau sana rubièn, dejstvijan ozuttau sana kir'juttamah: (tojne infinitiva), a molemmat sanat yhtes ozutetah, čto dejstvija rubièu mänemäh tulijas ajjas.

Tulijua ajgua, kudama on ozutettu kahtel glagolal, sanotah složnojksi tulijaksi ajjaksi.

UPRAŽNENIJA 167. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat. Podčerknikkua glagolat, složnojda tulijua ajgua ozuttajat yhtel linijal, a složnojda projdinutta — kahtel.
1. Täl stantsijal poezda rubièu sejzomah vijzi minuuttua. 2. Traktorista rubej kyndämäh päjvän nouzun ke. 3. Kolhozas rubièu ruadamah molotilka. 4. Muamon ke rubièmma kohendamah verkuo. 5. Mejdä ruvettih opastamah uuves školas. 6. Ènzimäj myö rubejmma opastumah, kuj pidäy mašinoj laskiè hoduh. Sen jal'geh ruvetah ozuttamah, mittyöt ollah glavnojt mašinan čuastit. Miul opastunda rubej mänemäh hyvin. Terväh mašinoj rubejmma iče razbirajmah i čijstimäh. 7. Rubej hämärdymäh, i pellol èj ruvennut kuulumah iänilöj. 8. Kajkin ruvettih kijrehtämäh kodih. 9. Illal myö plošadkal rubièmma kizuamah volejbolah. 10. Kluubas ruvetah ozuttamah kinokartinua. 11. Häi rubej tahkuomah kirvestä.

UPRAŽNENIJA 168. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua tulija ajga (glagola dopolnenijan ke).
1. Pionerat organizujjah fizkul'tur-noj kružka. 2. Plakattua kir'jutetah Vitja i Vanja. 3. Tänäpäj miè luven tämän knijgan. 4. Talveksi meččänièkka luadiu uuvet sukset. 5. Tämän učastkan traktora kyndäy terväh. 6. Knijgan miè siul tuon huomena. 7. Upražnenijat miè luain puoles čuasus. 8. Illal kir'jutan vellel kir'jajzen. 9. Miè ostan ičel kon'kat. 10. Talvel myö luaimma lumes mäen.

§ 70. Glagolan složnojt ajjat.

Kuj oli ozutettu jo ylembänä, karel'skojs kièles glagolan joga ajjal on kaksi formua: prostoj forma i složnoj forma. Složnoj forma on luaittu kahtes glagolas — glagolas olla libo ruveta i glagolan tojzes infinitivas. Glagoloj olla ruveta täs slučajs sanotah abu glagolojksi. Složnoj nygöjne ajga pidäy luadiè abu glagolas olla i tojzes infinitivas suffiksan ke -mas, -mäs. Primièrat: Olen opastumas. Työ oletta syömäs. Lapsi on maguamas. Abu glagola on nygöjzen ajjan formas i ozuttau čislua i litsua, infinitiva ozuttau dejstvijan ili sostojanijan nimiè, a yhtes ozutetah nygöjstä ajgua.

Tämän forman sprjagajes čisloj i litsoj myöte muuttuu vaj abu glagola, a infinitiva jiäy muuttumatta, primièraksi:

Edinstvennoj čisla Množestvennoj čisla
miè olen soudamas,
lugemas,
syömäs
myö olemmasoudamas,
lugemas,
syömäs
siè olettyö oletta
häi onhyö ollah

Složnojn projdinuon ajjan voj luadiè kahteh luaduh - abu glagolan ke olla i abu glagolan ke ruveta. Konza abu glagolana on sana olla, tojne glagola on tojzes infinitivas suffiksan ke -mas, -mäs. Primièrat: Olin ongittamas. Kala oli kièhumas. Nijttäjat oldih nijttämäs.

Konza abu glagolana on sana ruveta, tojne glagola on tojzes infinitivas suffiksan ke -mah, -mäh. Primièrat: Miè rubejn kaččomah. Lambahat ruvettih juoksendelemah.

Molemmis slučajlojs čislua i litsua ozuttau abu glagola, olija projdinuos ajjas, infinitiva ozuttau dejstvijan nimiè, a yhtes ozutetah projdinutta dejstvijua.

Tämän forman sprjagajes litsoj i čisloj myöte muuttuu vaj abu glagola, a infinitiva jiäy muuttumatta. Primièrat:

Edinstvennoj čisla Množestvennoj čisla
miè olin opastumas,
ruadamas,
sanomas
myö olimma opastumas,
ruadamas,
sanomas
siè olittyö olitta
häi olihyö oldih

Edinstvennoj čisla Množestvennoj čisla
miè rubejn opastumah,
ruadamah,
sanomah
myö rubejmma opastumah,
ruadamah,
sanomah
siè rubejttyö rubejtta
häi rubejhyö ruvettih

Složnoj tulija ajga luaitah abu glagolas ruveta i tojzes infinitivas suffiksan ke -mah, -mäh. Primièrat: Rubièn ombelemah. Rubiètta pidämäh. Rubièu halguamah. Abu glagola ruveta on tulijas ajjas i ozuttau litsua i čislua, tojne glagola ozuttau dejstvijan nimiè, a yhtes annetah složnoj tulija ajga.

Tämän forman sprjagajes litsoj i čisloj myöte muuttuu vaj abu glagola, a infinitiva jiäy muuttumatta, primièraksi:

Edinstvennoj čisla Množestvennoj čisla
miè rubien kävelemäh,
nagramah,
ambumah
myö rubiemma kävelemäh,
nagramah,
ambumah
siè rubiettyö rubietta
häi rubieuhyö ruvetah

UPRAŽNENIJA 169. Sprjagajgua kajkis složnolojs ajjojs glagolat:
kazvattua, opastua, tulla, vediä, kijnittiä, lähtiè, paeta, haravojja.

§ 71. Ajgojn upotrebljajčenda.

Paginas myö tojči yhtä ajgua upotrebljajčemma tojzen ajjan sijah.

1. Nygöjstä ajgua upotrebljajčemma projdinuon ajjan značenijas. Silloj projdinuoh näh myö pagizemma muga, kuj pagizizimma paginan ajgah mänijah dièloh näh. Ègläj kajken päjvän miè olin mečäs. Astun illal kodis, kijrehtän. A jo hämärdyj. Kačon èdeh päj troppajzeh — èj pidäs projdiè sijriči tièšuaras... Kerras ku mängähtäh miun rinnal, miè muga i kykistyn... A se vaza raška tuh'jolojn keskes sejzou, vikse yöksyj.

2. Nygöjzen ajjan formua upotrebljajčemma tulijan ajjan značenijas, rovno ku tulijan ajjan dièlo olis mänemäs nygöj, paginan ajgah. Miè tojči duumajčen omah èlajgah näh: vot miè lopen oman školan, ajan linnah, postupajčen instituttah, talven opastun, a kezäl objazatel'no ajan èkskursijal Moskovah.

UPRAŽNENIJA 170. Kir'jutakkua pièni rasskuazajne, kudamas nygöjzen ajjan formas sanuot projdinuoh dièloh näh.

UPRAŽNENIJA 171. Kir'jutakkua pièni rasskuazajne, kudamas tulijah ajgah näh sanokkua nygöjzen ajjan formas.

§ 72. Bezličnojt glagolat.

Ollah viè sen mojzet glagolat, kudamat ozutetah prirodan javlenijoj (vihmuu, pimenöy, hämärdyy) ili ristikanzan sostojanijua, pereživanijua (säräittäy, duumajtuttau, nagratuttauj).

Tämän mojziè glagoloj sanotah bezličnolojksi. Bezličnojt glagolat predloženijas ollah skazuemojna, no èj ozuteta, ken, mi luadiu dejstvijua, èj ozuteta dejstvujuščojda litsua. Bezličnojn skazuemojn ke predloženijas podležašojda èj ole. Silloj predloženija on bezličnoj, primièraksi: Panou lunda. Katoksis vajattau.

Bezličnojt glagolat èj muututa ni litsoj, ni čisloj myöte, projdinuos i nygöjzes ajjas ollah ajvin edinstvennojn čislan kolmannen litsan formas: nagratuttau — nagratutti, čihmerdäy — čihmerdi, valgenou — valgeni.

Primečanija: Složnojs tulijas ili složnojs projdinuos ajjas bezličnoj glagola on tojzen infinitivan formas i glagola ruveta muga že lièy bezličnojksi, primièraksi: Rubièu nikojtuttamah, rubej nikojtuttamah; rubièu pimenemäh, rubej pimenemäh.

UPRAŽNENIJA 172. Kir'jutakkua alembana annettu teksta i podčerknikkua besličnojt glagolat.
Läjskäj tulda. Pihal pimeni. Rubej vihmumah. Rodih vilumbi. Rubej vähäjzel säräjttämäh. Kodvan jal'geh vihmunnan hejtti. Tuas rubej valguomah. Projittih pil'vet. Rubej čirittämäh päjväjne. Kodvan myö viè kävelimmä mečäs. Lähtimmä kodih, konza rubej hämärdymäh.

§ 73. Perehodnojt i neperehodnojt glagolat.

Glagolat omua značenijua myöte i sidä myöte, kuj ollah sivottu predloženijas tojzièn sanojn ke, vojt jagua kahteh gruppah. Yksi gruppa — perehodnojt glagolat, tojne — neperehodnojt.

Perehodnojt glagolat ozutetah èj vaj sidä, midä luadiu (mityttä dejstvijua luadiu) predmiètta, a viè i sidä, čto dejstvija mänöy (ili perehodiu) mittyöh libo tojzeh predmièttah, primièraksi: luven knijgua, ostan tetradkan, hallatah halguo, ambuj kondièn i m.i. Sušestvitel'noj, kudama on perehodnojn glagolan skazuemojn dopolnenijana i kudamah mänöy dejstvija, voj olla imenitel'nojs, roditel'nojs ili častičnojs padežas.

Muut glagolat (maguan, astuu, nagran, guljajja, čuratah, soudelen i m.i.) ollah neperehodnojt.

UPRAŽNENIJA 173. Lugièkkua alembana annettu teksta; kir'jutakkua perehodnojt glagolat dopolnenijojn ke, kudamih mänöy dejstvija. Sen jal'geh kir'jutakkua neperehodnojt glagolat.

Tajvas tähtilöjs vaj lojstau,
Merdä musta aldo pujstau;
Tuuli pil'viè lijkuttau,
Aldo puččiè lekuttau.
Pučis täs, kuj leski najne,
Itköy, tuužiu tsuarin najne;
Pojga siè vaj suurenou,
Joga čuasuo jamenöy.
Najne kyynelyjziè laskou...
Pojga aldojzel sijt käsköy:
Matkuat siè vaj kunne tahtot,
Meren kivilöj siè tahkuot,
Meren randajziè siè kastat,
Suuriè korabliziè nostat.
Mejl siè hengiè ota älä:
Pučči meren randah aja.
Aldo pojjan sanan kuuli,
Lykkäj pučin randah tuuli,
Aldo rannal pučin pani,
Iče tuassen mereh mäni.
Ka jo piässyöt nägyy ollah,
Muada pučin al hyö kuullah.
Iski pojga yläh käet,
Keräj kaj häi omat väet,
Sanou: täh ku ikkunajne
Pihah päjten pikkarajne
Täl-gu ajgua luadiè vojs.
Lykkäj poh'jan, iče pojs.
(Puškin)

UPRAŽNENIJA 174. Duumajgua i kir'jutakkua kuuzi predloženijua perehodnolojn glagolojn ke i kuuzi neperehodnolojn glagolojn ke.

§ 74. Vozvratnojt glagolat.

Vozvratnolojksi glagolojksi sanotah nijdä glagoloj, kudamat ozutetah, čto dejstvija kiändyy jarilleh sih predmièttah, kudama tädä dejstvijua luadiu. Vozvratnojl glagolal on äjja formua.

  1. Esli ènzimäjzen infinitivan formah lizätä suffiksa -kseh tulou vozvratnoj infinitivnoj glagola: pestäkseh, laskièkseh, loppièkseh, ottuakseh, punalduakseh, kumarduakseh, pejttiäkseh.
  2. Yhten mojne značenija on i tämän mojzel formal: avauduo, keräydyö, laskeuduo. Tämän forman suffiksa on -uduo, -ydyö.
  3. Vozvratnoj značenija on tämän mojzil glagolojl: pejttyö, kerävyö, sijrdyö, kobristuo, juurojttuo, kumarduo, öntästyö.
  4. Vozvratnoj značenija on i tämän mojzil glagolojl: leveni, lueni, kajdeni.
Nygöjzen i tulijan ajjan glagolojl vozvatnojt format ollah tämän mojzet:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1laskemmos, pezemmöslaskemmokseh, pezemmökseh
2laskettos, pezettöslaskettokseh, pezettökseh
3laskeh, pezehlaskiètahes, pestähes

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1laskeuvun, pezeyvynlaskeuvumma, pezeyvymmä
2laskeuvut, pezeyvytlaskeuvutta, pezeyvyttä
3laskeuduu, pezeydyylaskeuvutah, pezeyvytäh

Projdinuos ajjas glagolan vozvratnojt format ollah:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1laskimmos, pezimmöslaskimmokseh, pezimmökseh
2laskittos, pezittöslaskittokseh, pezittökseh
3laskih, pezihlaskièttihes, pestihes

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
1laskeuvujn, pezeyvyjnlaskeuvujmma, pezeyvyjmmä
2laskeuvujt, pezeyvyjtlaskeuvujtta, pezeyvyjttä
3laskeuduj, pezeydyjlaskeuvuttih, pezeyvyttih

UPRAŽNENIJA 175. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua vozvratnojt glagolat.

1. Čurates tovariša langej i vähäjzel sattauduj. 2. Knijga avauduj keski kohtal. 3. Puolen päjvän ajgah ruado loppijh. 4. Tuatto istujh stolan tuaksi. 5. Päjväjne laskih i tuli yö. 6. Myö suorijmmokseh i lähtimmä školah. 7. Puolel matkua hän kiändyj jarilleh. 3. Siè lähtit ongel, a èt ni kel i sanonuhes. 9. Jarven rannal keräydyj äjja rahvasta. 10. Kevät vezis jogi äjjal leveni.

§ 75. Loppiètun i loppemattoman dejstvijan ozuttajat glagolat.

Glagolat vojjah ozuttua, on-go dejstvija loppièttu ili èj ole loppièttu, primièraksi: ruadoj, nijtti, sojtti, ombeli (dejstvija èj ole loppièttu); rualdi, sojtaldi, ombeleldi, nijtäl'di (dejstvija on loppièttu).

Nijdä glagoloj, kudamat ozutetah loppièttuo dejstvijua, sanotah loppiètun dejstvijan ozuttaiksi, a nijdä, kudamat ozutetah, čto dejstvija èj ole loppièttu ili dejstvija jatkuu, sanodah loppemattoman dejstvijan ozuttaiksi.

Mojzet loppiètun dejstvijan ozuttajat glagolat kuj nijtäl'di, rualdi, kir'jutaldi, puhaldi ozutetah, čto dejstvija on luaittu terväh i vaj yhteh kerdah. Nämiè glagoloj vojt sanuo mgnovennolojksi.

Loppemattoman dejstvijan ozuttaja glagola yhtes dopolnenijan ke voj ozuttua kuj loppemattoman, muga i loppiètun dejstvijan, primièraksi: Miè luvin knijgua. Miè luvin knijgan. Ènzimäjzes predloženijas pagina mänöy sih näh, čto lugemine mäni, no on-go tämä dejstvija loppièttu, ili èj ole loppièttu, èj nävy. Tojzes predloženijas pagina mänöy sih, čto lugemine mäni i on jo loppièttu.

On-go dejstvija loppièttu ili èj ole loppièttu, vojt tijjustua sidä myöte, kudamas padežas on dopolnenija. Konza dopolnenija on častičnojs padežas, silloj glagola ozuttau, čto dejstvija èj ole loppièttu ili viè jatkuu, primièraksi: Miè pilajn halguo. Miè luvin gazièttua. Velli kir'juttau kir'jajsta. Pilajn, no kaj-go hallot pilajn ili èn kajkkiè – èj nävy. Kir'juttau – dejstvija jatkuu.

Konza dopolnenija on roditel'nojs ili imenitel'nojs padežas, silloj glagola ozuttau, čto dejstvija on loppièttu, primièraksi: Miè pilajn hallot. Miè luvin gaziètan. Velli kir'jutti kir'jajzen. Pilajn i lopijn piluamizen, pilajn kaj hallot. Luvin i lopijn lugemizen. Kir'jutti i loppi kir'juttamizen.

Loppiètun dejstvijan ozuttail glagolojl ollah vaj projdinut i tulija ajga, nygöjstä ajgua èj ole (nygöjne ajga ozuttau jatkujua dejstvijua), primièraksi: Luvin knijgan, luven knijgan, luveldin, luveldan, no luven knijgua (dejstvija on jatkumas).

Loppemattoman dejstvijan ozuttail glagolojl ollah kaj kolme ajgua: nijtän, nijtin, rubejn nijttämäh.

Karel'skojs kièles on viè glagolan forma, kudama ozuttau, čto dejstvijua luaitah èj yhteh kerdah, a äjjah kerdah, primièraksi: sanelin, kuundelin, kir'juttelin, poltelin. Nämil glagolojl ollah kaj tojzet glagol'nojt format, i nijdä sprjagajjah tojzièn glagolojn luaduh. Primièrat: sanella, sanelemah, sanelemas (infinitivat); sanelen suarnua (nygöjne ajga); saneli suarnua (projdinut ajga); rubièu sanelemah suarnua (tulija ajga) i m.i.

Tämän mojziè glagoloj sanotah mnogokratnojn dejstvijan glagolojksi.

UPRAŽNENIJA 176. Lugièkkua alembana annettu teksta, kir'jutakkua ènzimäj loppiètun dejstvijan ozuttajat glagolat, a sen jal'geh loppemattoman dejstvijan ozuttajat.

Yksi korabli aeli ymbäri muailmas i oli kodih tulemas. Oli tyyni siä, kaj rahvas oldih palubal. Rahvahan keskes pyöri suuri obez'jana i zabavljajčči kajkkiè. Obez'jana kejkistelih, skočahteli, irvisteli turbua, riäzitteli rahvasta, i nägyy, häi tièzi, čto hänen ke zabavljajjahes, i sendäh viè ènämmäl yl'dyj.

Häi hypähti kaksitojstavuodizeh brihaččujzeh, korablin kapitanan pojgah, riuhtaj hänen piäs šliäpän, pani ičel piäh i bojko nouzi mačtah. Kaj ruvettih nagramah, a brihaččujne jaj šliäpättä i iče èj tièdänyt, nagrua-go hänel vaj itkiè. Obez'jana istujh mačtan ènzimäjzel pojkkipuul, hejtti šliäpän piäs i rubej sidä revittelemäh hambahil i käbälil. Häi rovno-ku riäzitti brihaččujsta, ozutteli häneh i irvisteli hänel turbua. Brihaččujne grozildi i rängähti hänel, no obez'jana viè ènämmäl ènnistä revitteli šliäppiä. Matrosat viè ènämmäl ruvettih nagramah, a brihaččujne ruskoj hejtäl'di kurtkajzen i lähti mačtua myöte nouzemah obez'janal jalles. Yhtes minuutas häi nouzi nuorua myöte ènzimäjzel pojkkipuul; no obez'jana viè bojkombah händä, suamojl sil minuutal, ku häi duumajčči fattiè šliäpän, nouzeldi ylembäh.
– Muga siè mius èt uji, – rängähti brihaččujne i rubej nouzemah ylembäh.

UPRAŽNENIJA 177. Duumajgua i kir'jutakkua vijzi predloženijua, kudamis glagolat ozutettas, čto dejstvija on loppièttu ili tulou loppiètuksi, i vijzi predloženijua, kudamis glagolat ozutettas, čto dejstvija èj ole loppièttu. Glagolat voj ottua i dopolnenijojn he.

§ 76. Naklonenijat.

Glagolal on nellä naklonenijua: izjavitel'noj, vozmožnostnoj, uslovnoj i povelitel'noj.

Glagolan iz''javitel'noj naklonenija ozuttau, čto dejstvija todeh mäni, mänöy ili rubièu mänemäh: luvin, luven, rubièn lugemah.

Glagolan vozmožnostnoj naklonenija ozuttau, čto dejstvija vojs liètä, vojs männä, no mindäh èj männe: ruadanen, lugenen, tullen, männen.

Glagolan uslovnoj naklonenija ozuttau, čto dejstvija vojs liètä, vojs männä, esli-gu ni mi èj mešajččis ruadazin, tulizin, luadizin.

Glagolan povelitel'noj naklonenija ozuttau käskendiä: rua, ruadakkua, tule, tulgua, luai, luaikkua.

Glagolat kajkis naklonenijojs muututah litsoj i čisloj myöte, vaj povelitel'nojs naklonenijas èj ole ènzimäjstä litsua.

Primièrat:

NaklonenijatEdinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj naklonenijamiè luven
siè luvet
häi lugou
myö luvemma
työ luvetta
hyö lugiètah
Vozmožnostnoj naklonenija miè lugenen
siè lugenet
häi lugenou
myö lugenemma
työ lugenetta
hyö lugièttaneh
Uslovnoj naklonenija miè lugizin
siè lugizit
häi lugis
myö lugizimma
työ lugizitta
hyö lugièttas
Povelitel'noj naklonenija miè –
siè luve
häi lugièkkah
myö –
työ lugièkkua/lugièt
hyö lugièkkah

Primečanija: Voj olla povelitel'nojs naklonenijas množestvennojn čislan ènzimäjzen litsan forma: lugièkkuamma, kir'jutakkuamma, läkkiämmä. Tämä forma èläväs pagina kièles on harvah.

UPRAŽNENIJA 178. Ylembänä annettuo primièrua myöte luaikkua tablitsa glagolan ruadua muutundas. Iz''javitel'nojn naklonenijah pangua kaksi ajgua – nygöjne i projdinut.

UPRAŽNENIJA 179. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua glagolat vozmožnostnojs naklonenijas.
1. Esli ruvennen hyvin opastumah, polučin pohval'nojn gramotan. 2. Ku lähtenemmä èkskursijal Moskovah, mänemmä zoologičeskojh saduh kaččomah kajken mojziè zvièrilöj, linduloj, kävelemmä muzejlojh, mänemmä mavzolejh, planetarijah i aelemma metros. 3. Esli työ lugenetta interesnoloj knijgoj, annakkua nijdä lugiè i tovarišojl. 4. Lähtenet linnah, ga tuo miul gostinčua. 5. Ruvennet projdimah ojajzes pojkki laudua myöte, to proji hilljakkajzeh, älä langiè vedeh.

UPRAŽNENIJA 180. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i glagolat, olijat uslovnojs naklonenijas, podčerknikkua.
1. Myö tulizimma kodih ajjalleh, esli èj liènis vihmua. 2. Häi lähtis kinoh, esli kino zavodizih kuuven čuasun ajgah. 3. Hyö lähtièttäs èkskursijal, da èj ole rukovoditeljua. 4. Kučuttas gostih, da èj ole jouduo männä. 5. Fašistat ammuj napadittas Sovetskojh Sojuzah, ku èj olis mošnojda Krasnojda Armijua. 6. Myö sajzimma juablokkua, da èj ole pordahiè.

UPRAŽNENIJA 181. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua glagolat, kudamat ollah povelitel'nojs naklonenijas.
1. Äl'giä koskekkua lindujzen peziä. 2. Kačokkua, tuas on harakan pezä, a pezäs vijzi pojgajsta. 3. Valmistakkua vešit, ku tahtonetta lähtiè mejjän ke. 4. Lapset, čijstikkiä joga päjviä hambahiè. 5. Ommelgua lapsil pajjat. 6. Kir'jutakkah hän, kuj ollah hänen dièlot. 7. Tuo vettä kajvos. 8. Sano, buabo, yksi suarnajne. 9. Lapset, vièrgiä muata: jo on myöhä. 10. Kejtäkkiä murgina, terväh ruadajat tullah syömäh. 11. Siè pilko halguo i lämmitä päčči. 12. Muamo lypsäy lehmän, a siè aja lambahat tanhuoh.

§ 77. Vozmožnostnoj naklonenija.

Vozmožnostnojn naklonenijan ozuttaja on -ne, kudama edinsvennojn čislan 3-s litsas muuttuu -no, -nö -ksi. Primièrat:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
ruadanenpidänenruadanemmapidänemmä
ruadanetpidänet ruadanettapidänettä
ruadanoupidänöy ruattanehpièttäneh
kaččonenyöksynen kaččonemmayöksynemmä
kaččonetyöksynet kaččonettayöksynettä
kaččonouyöksynöy kačottanehyöksyttäneh
nähnenpujnen nähnemmäpujnemma
nähnetpujnet nähnettäpujnetta
nähnöypujnou nähtänehpujdaneh
pannenmännen pannemmamännemmä
pannetmännet pannettamännettä
pannoumännöy pandanehmändäneh
juonensyönen juonemmasyönemmä
juonetsyönet juonettasyonettä
juonousyönöy juodanehsyödäneh

Esli glagolan ènzimäjzen infinitivan loppu ollou la, lä, ra, rä, sta, stä, vozmožnostnojn naklonenijan ozuttajat ollah: le, lo, lö, re, ro,rö, se, so, sö (krome množestvennojn čislan 3 litsua, kus on ne). Primièrat:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
tullenkävellentullemmakävellemmä
tulletkävellettullettakävellettä
tulloukävellöytuldanehkävel'däneh
purrenvièrrenpurremmavièrremmä
purretvièrretpurrettavièrrettä
purrouvièrröypurdanehvièrdäneh
juossenpiässenjuossemmapiässemmä
juossetpiässetjuossettapiässettä
juossoupiässöyjuostanehpiästäneh

Glagolojl, kudamièn ènzimäjzen infinitivan loppu on ta, tä (èj sta, hta), vozmožnostnojn naklonenijan ozuttaja on nne, krome množestvennojn čislan 3 litsua, kus on ne. Primièra:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
muannenlykännenmuannemmalykännemmä
muannetlykännetmuannettalykännettä
muannoulykännöymuattanehlykättäneh

UPRAŽNENIJA 182. Glagolat sordua, kyndiä, paista, haravojja pangua molembièn čislojn joga litsah i joga forman ke luadièt predloženija.

§ 78. Uslovnoj naklonenija.

Uslovnoj naklonenija voj ozuttua nygöjstä i tulijua ajgua (yksi forma) i projdinutta ajgua. Naklonenijan ozuttaja on -zi (pajči 3 litsua). Primièrat:

Nygöjne i tulija ajga.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
ruadazinpidäzinruadazimmapidäzimmä
ruadazitpidäzitruadazittapidäzittä
ruadaspidäsruattaspièttäs
kaččozinyöksyzinkaččozimmayöksyzimmä
kaččozityöksyzitkaččozittayöksyzittä
kaččosyöksyskačottasyöksyttäs
panizinnägizinpanizimmanägizimmä
panizitnägizitpanizittanägizittä
panisnägispandasnähtäs

Yhten mojne forma on i glagolojl, kudamil tojzes infinitivas suffiksan ièl on yksislogahine osnova i jal'gimäjne glasnoj on diftonga (sua, tuo, syö, viè, jiä, myö). Primièrat:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
suazintuozinsuazimmatuozimma
suazittuozitsuazittatuozitta
suastuossuadastuodas 1
syözinjiäzinsyözimmäjiäzimmä
syözitjiäzitsyözittäjiäzittä
syösjiässyödäsjiädäs

Uslovnojn naklonenijan složnoj nygöjne ajga on tämänmojne:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
olizin suamasolizin tuomas olizimma suamasolizimma tuomas
olizit suamasolizit tuomas olizitta suamasolizitta tuomas
olis suamasolis tuomas oldas suamasoldas tuomas

Uslovnojn naklonenijan projdinuos ajjas on kaksi formua:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
olluzinsuanuzinolluzimmasuanuzimma
olluzitsuanuzitolluzittasuanuzitta
ollussuanusoldanussuadanus
olizin ruadanutolizin lähtenyt olizimma ruadanutolizimma lähtenyt
olizit ruadanutolizit lähtenyt olizitta ruadanutolizitta lähtenyt
olis ruadanutolis lähtenyt oldas ruattuoldas lähtiètty

Esli glagolan ènzimäjzes infinitivas jal'gimäjne sloga ollou -ta, -tä, uslovnojn naklonenijan projdinuos ajjas -nu sijah tulou -nnu; avata — avannuzin — avannuzit – avannuzitta, lykätä – lykännyzin – lykännyzit i m.i.

Konza glagolan tojzes infinitivas suffiksan ièl jal'gimäjne glasnoj on diftonga, silloj tämä diftonga èj muutu. Uslovnojn naklonenijan luadiès jalles diftongua pidäy vaj lizätä uslovnojn naklonenijan ozuttaja, primièraksi:
myö – myözin – myözit – myös – myözimmä – myözittä, tallua – talluazin – talluazit – talluas – talluazimma – talluazitta, rubiè – rubièzin – rubièzit – rubiès – rubièzimma – rubièzitta, lykkiä – lykkiäzin – lykkiäzit – lykkiäs – lykkiäzimmä – lykkiäzittä i m.i.

Vozmožnostnojn i uslovnojn naklonenijojn množestvennojn čislan kolmas litsa pidäy luadiè glagolas, kudama on iz''javitel'nojn naklonenijan projdinuon ajjan kolmannes litsas, vaj lopun sijah -ih pidäy panna -aneh, -äneh (vozmožnostnoj naklonenija? ili -as, -äs (uslovnoj naklonenija), primièraksi:
ruattih – ruattaneh – ruattas, lugièttih – lugièttaneh – lugièttas, kynnettih – kynnettäneh – kynnettäs, lykittih – lykittäneh – lykittäs.

Esli glagolan tojzen infinitivan suffiksan ièl ollou yksi sloga i sit ollou diftonga, množestvennojn čislan kolmannen litsan luadies pidäy vaj täh slogah lizätä; -daneh, -däneh (vozmožnostnoj naklonenija) libo -das, -däs (uslovnoj naklonekijaj Primièrat:
sua – suadaneh – suadas, tuo – tuodaneh – tuodas, syö – syödäneh – syödäs, viè – vièdäneh – vièdäs

UPRAŽNENIJA 183. Glagolat tulla, langeta, syyvä muutelgua uslovnojn naklonenijan kajkis litsojs i čislojs i joga formah kir'jutakkua predloženija.

§ 79. Glagolan otritsatelnoj forma.

Glagolojl on viè otritsatel'noj forma. Otritsatel'nojn forman glagolal andau sana èn, kudamua sanotah otritsanijaksi. Čtobì glagolal andua otritsatel'noj forma, glagolan èdeh pidäy panna otritsanija. Otritsanija muuttuu litsoj i čisloj myöte:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
miè ènmyö èmmä
siè èttyö èttä
hän èjhyö èj

Povelitel'nojs naklonenijas otritsanija muuttuu täh luaduh:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
siè älätyö äl'giä
häi äl'gähhyö äl'gäh

Glagola otritsatel'nojs formas muuttuu ajgoj i naklonenijoj myöte. Edinstvennojs čislas kajkis kolmes litsas glagola jiäy muuttumatta (muuttuu vaj otritsanija). Množestvennojs čislas glagola muuttuu vaj 3 litsas.

Glagolan otritsatel'nojn forman sprjaženija.

Iz''javitel'noj nakl'utsenija.
Nygöjne i tulija ajga.
Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
miè ènsano
käske
rubiè
myö èmmäsano, käske, rubiè
siè èttyö èttä
häi èjhyö èj sanota, käskiètä, ruveta

Projdinut ajga

miè ènsanonut
käskenyt
ruvennut
myö èmmäsanonut, käskenyt, ruvennut
siè èttyö èttä
hän èjhyö èj sanottu, käskiètty, ruvettu

Vozmožnostnoj naklonenija.

miè ènsanone
käskene
ruvenne
myö èmmäsanone, käskene, ruvenne
siè èttyö èttä
hän èjhyö èjsanottane, käskièttäne, ruvettane

Uslovnoj naklonenija.
Nygöjne i tulija ajga.

miè ènsanos
käskis
rubiès
myö èmmäsanos, käskis, rubiès
siè èttyö èttä
hän èjhyö èjsanottas, käskiettäs, ruvettas

Projdinut ajga.

miè ènsanonus
käskenys
ruvennus
myö èmmäsanonus, käskenys, ruvennus
siè èttyö èttä
häi èjhyö èjsanottanus, käskièttänys, ruvettanus

Povelitel'noj naklonenija.

siè älä sano, käske, rubiètyö äl'giä sanokkua/sanuot, käskekkiä/käskièt, ruvekkua
häi äl'gäh sanokkah, käskekkäh, ruvekkahhyö äl'gäh sanokkah, käskekkäh, ruvekkah

UPRAŽNENIJA 184. Alembana annetut glagolat pangua kajkkih otritsatel'nolojh formih i joga formas kir'jutakkua predloženija.
istuo, panna, muata, myyvä.

§ 80. Glagolan sprjaženijan slučajt.

Èj kaj glagolat sprjagajjahes yhteh luaduh. Yksièn sprjagajes sanan osnova jiäy muuttumatta (sano – sanon – sanotah – sanozin), tojzil osnova muuttuu (annan – annat – annojn – annojt); yksil projdinuon ajjan ozuttaja on j (sanoj), tojzil i (pagizi); yksil vozmožnostnojn naklonenijan ozuttaja on ne (sanonen), tojzil nne (kerännen) i m.i.

Glagolojn sprjaženijan slučajt vojt jagua sledujušolojh gruppih.:

1. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on o, u, y

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
kačon, nävynkačomma, nävymmä
kačot, nävytkačotta, nävyttä
kaččou, nägyykačotah, nävytäh
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
kačojn, nävyjnkačojmma, nävyjmmä
kačojt, nävyjtkačojtta, nävyjttä
kaččoj, nägyjkačottih, nävyttih
Vozmožnostnoj
naklonenija
kaččonen, nägynenkaččonemma, nägynemmä
kaččonet, nägynetkaččonetta, nägynettä
kaččonou, nägynöykačottaneh, nävyttäneh
Uslovnoj naklonenija
nygöjne i
tulija ajga
kaččozin, nägyzinkaččozimma, nägyzimmä
kaččozit, nägyzitkaččozitta, nägyzittä
kaččos, nägyskačottas, nävyttäs
Uslovnoj naklonenija
projdinut
ajga
kaččonuzin, nägynyzinkaččonuzimma, nägynyzimmä
kaččonuzit, nägynyzitkaččonuzitta, nägynyzittä
kaččonus, nägynyskačottanus, nävyttänys
Povelitel'noj
naklonenija
kačo, nävykačokkua, nävykkiä
kaččuot, nägyöt
kačokkah, nävykkähkačokkah, nävykkäh

UPRAŽNENIJA 185. Sprjagajgua glagolat kuduo, puuttuo kajkis naklonenijojs.

2. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on a, ä.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
annanannamma
annatannatta
andauannetah
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
annojnannojmma
annojtannojtta
andojannettih
Vozmožnostnoj
naklonenija
andanenandanemma
andanetandanetta
andanouannettaneh
Uslovnoj naklonenija
nygöjne i
tulija ajga
andazinandazimma
andazitandazitta
andasannettas
Uslovnoj naklonenija
projdinut
ajga
andanuzinandanuzimma
andanuzitandanuzitta
andanusannettanus
Povelitel'noj
naklonenija
annaannakkua/anduat
annakkahannakkah

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
muutanmuutamma
muutatmuutatta
muuttaumuutetah.
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
muutinmuutamma
muutitmuutitta
muuttimuutettih
Vozmožnostnoj
naklonenija
muuttanenmuuttanemma
muuttanetmuuttanetta
muuttanoumuutettaneh
Uslovnoj naklonejija
nygöjne i
tulija ajga
muuttazinmuuttazimma
muuttazitmuuttazitta
muuttasmuutettas
Uslovnoj naklonenija
projdinut
ajga
muuttanuzinmuuttanuzimma
muuttanuzitmuuttanuzitta
muuttanusmuutettanus
Povelitel'noj
naklonenija
muutamuutakkua/muuttuat
muutakkahmuutakkah

UPRAŽNENIJA 186.Sprjagajgua glagolat suattua, kylviä, piästiä kajkis naklonenijojs.

3. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on e.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
luvenluvemma
luvetluvetta
lugoulugiètah
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
luvinluvimma
luvitluvitta
lugilugièttih
Vozmostnoj
naklonenija
lugenenlugenemma
lugenetlugenetta
lugenoulugièttaneh
Uslovnoj
naklonenija nygöjne
i tulii ajga
lugizinlugizimma
lugizitlugizitta
lugislugièttas
Uslovnoj naklonenija
projdinut
ajga
lugenuzinlugenuzimma
lugenuzitlugenuzitta
lugenuslugièttanus
Povelitel'noj
naklonenija
luvelugièkkua/lugiet
lugièkkahlugièkkah

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
muuttelenmuuttelemma
muutteletmuutteletta
muutteloumuutellah
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
muuttelinmuuttelimma
muuttelitmuuttelitta
muuttelimuuteldih
Vozmožnostnoj
naklonenija
muutellenmuutellemma
muutelletmuutelletta
muutelloumuuteldanneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
muuttelizinmuuttelizimma
muuttelizitmuuttelizitta
muuttelismuuteldas
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
muutelluzinmuutelluzimma
muutelluzitmuutelluzitta
muutellusmuuteldanus
Povelitel'noj
naklonenija
muuttelemuutelgua
muutelgahmuutelgah

Glagolua nähtä sprjagajjah täh luaduh:

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
näennäemmä
näetnäettä
nägöynähtäh
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
näjnnäjmmä
näjtnäjttä
näginähtih
Vozmožnostnoj
naklonenija
nähnennähnemmä
nähnetnähnettä
nähnöynähtäneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
nägizinnägizimmä
nägizitnägizittä
nägisnähtäs
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
nähnyzinnähnyzimmä
nähnyzitnähnyzittä
nähnysnähtänys
Povelitel'noj
naklonenija
näenähkiä
nähkähnähkäh

UPRAŽNENIJA 187. Sprjagajgua ènzimäj glagolat lähtiè, ommella a sijt glagolat tulla, panna kajkis naklonenijojs.

4. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on i.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
mojtinmojtimma
mojtitmojtitta
mojttiumojtitah
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
mojtijnmojtijmma
mojtijtmojtijtta
mojttimojtittih
Vožmožnostnoj
naklonenija
mojttinenmojttinemma
mojttinetmojttinetta
mojttinoumojtittaneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
mojttizinmojttizimma
mojttizitmojttizitta
mojttismojtittas
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
mojttinuzinmojttinuzimma
mojttinuzitmojttinuzitta
mojttinusmojtittanus
Povelitel'noj
naklonenija
mojttiètmojtikkua
mojtikkahmojtikkah

UPRAŽNENIJA 188. Sprjagajgua glagolat sugiè, keriè.

6. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on diftonga.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
myönmyömmä
myötmyöttä
myöymyyväh
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
möjnmöjmmä
möjtmöjttä
möjmyödih
Vožmožnostnoj
naklonenija
myönenmyönemmä
myönetmyönettä
myönöymyödäneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
myözinmyözimmä
myözitmyözittä
myösmyödäs
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
myönyzinmyönyzimmä
myönyzitmyönyzittä
myönysmyödänys
Povelitel'noj
naklonenija
myömyögiä
myögähmyögäh

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
salbuansalbuamma
salbuatsalbuatta
salbuausalvatah
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
salbajnsalbajmma
salbajtsalbajtta
salbajsalvattih
Vozmožnostnoj
naklonenija
salvannensalvannemma
salvannetsalvannetta
salvannousalvattaneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
salbuazinsalbuazimma
salbuazitsalbuazitta
salbuassalvattas
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
salvannuzinsalvannuzimma
salvannuzitsalvannuzitta
salvannussalvattanus
Povelitel'noj
naklonenija
salbuasalvakkua
salvakkahsalvakkah

Sanojl myö i salbua množestvennojn čislan 3-s litsas vozmožnostnojn naklonenijan ozuttaja on yhten mojne -ne (myödäneh, salvattaneh), a edinstvennojn čislan kajkis litsojs množestvennojn čislan 1-s i 2-s litsojs èj ole yhten mojne: sanan myö ozuttaja on -ne, a sanan salbua -nne (myönen, myönet i m.i.) salvannen – salvannet i m.i.

Sanan mugah salbua vozmožnostnojs naklonenijas muututah glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on diftonga i ènzimäjzsen infinitivan loppu on ma (salbua – salvata, rubiè – ruveta, valgua – vallata, sebiä – sevätä, kujvua – kujvata, keriä – kerätä, viskua – viskata i m.i.).

UPRAŽNENIJA 189. Sprjagajgua kajkis naklonenijois glagolat: jiähä, juuva, lizätä, lajnota, ruveta.

6. Glagolat, kudamil tojzen infinitivan osnovan jal'gimäjne sloga on ičče.

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Iz''javitel'noj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
haravojčenharavojčemma
haravojčetharavojčetta
haravojččouharavojjah
Iz''javitel'noj
naklonenija
projdinut ajga
haravojčinharavojčimma
haravojčitharavojčitta
haravojččiharavojdih
Vožmožnostnoj
naklonenija
haravojnenharavojnemma
haravojnetharavojnetta
haravojnouharavojdaneh
Uslovnoj
naklonenija, tulija
i nygöjne ajga
haravojččizinharavojččizimma
haravojččizitharavojččizitta
haravojččisharavojdas
Uslovnoj
naklonenija
projdinut ajga
haravojččenuzinharavojččenuzimma
haravojččenuzitharavojččenuzitta
haravojnusharavojdanus
Povelitel'noj
naklonenija
haravojčeharavojgua
haravojgahharavojgah

Primečanija: Uslovnojn naklonenijan projdinuos ajjas voj olla – haravojnuzin, haravojnuzit, haravojnuzimma, haravojnuzitta, a edinstvennojs čislas 3 litsas haravojččenus.

POVTORINDA YPRAŽNENIJAT

UPRAŽNENIJA 190. Lugièkkua teksta. Löyväkkiä kaj iz''javitel'nojn naklonènijan glagolat i razberikkua, mittyjzes ajjas, čislas i litsas net ollah. Kir'jutakkua tämän mojzeh tablitsah:

GlagolaAjgaČislaLitsa
lejkattihprojdinutmnožestvennoj3-s

Kajdajne veneh terväh matkuau Tunguska jogiè myöte. Venehes istuu brihaččujne. Hänen nimi on Kapkan Tunal'čin. Häi on paras pionera èvenkojn keskes. Händä premirujdih putjovkal pionerskojh lagerih Artekah. Pièni èvenkojn rahvas èläy Siberis. Sovetskojn vluastin ajgana siè avauvuttih školat i lapset ruvettih opastumah. Èvenkat èletäh meččyjnnäl. Kapkan on hyvän meččänièkan pojga. Kapkanan tuatto talven aloh ambuj kuuzi tuhatta oravua. Kaksi tuhatta kilometrua ajau Kapkan Tunguskua i Enisejua myöte. Krasnojarskas häi ènzi kerran nägi parovozan. Parovoza vedäy kapkanan Mustan meren randah.

UPRAŽNENIJA 191. Kir'jutakkua alembana annetut zagadkat, podčerknikkua glagolat i sanokkua, kudamas ajjas i litsas ollah.

1. Näčöttäy, näčöttäy, a lajnuo èj. (Loukutanda mašina).
2. Kedä päjvä pejttäy? (Tulda).
3. Tojne tojzen ke èletäh, tojne tojsta varatah, kuj vaj èrotah, mollej kavotah. (Päiväjzen pajsto i kuvahajne)
4. Iče kièletöj, a kajkil jalles pagizou. (Kajuonda).
5. Ken ni konza katoksen al èj lähtettele? (Griba).

UPRAŽNENIJA 192. Kir'jutakkua alembana annettu teksta, podčerknikkua kaj glagolat i sanokkua, mittyjzes formas on joga glagola.

Ajvojn, ajvojn kalinajne kukkiu,
da myöhä mar'jat kypsetäh.
Èn kerrinnyt mièl'dä sujttua,
A miuda mièhel annetah.
Oh, èj omal rannal,
Da mužikal rammal.
Työnnettih miuda ruavol,
Da lojttona ollah ruavokset,
Oh, korgièn kojvun tagana.
Astujn, astujn meččiä myöte,
Tulin suuren kiven luo.
Oh, istujmmos miè kivel,
Da kačojn kajkkih randajzih:
Èj ni mis ni midä nävy,
Daj lendäy kolme lindujsta.
– Oh, lindujzet, työ, lindujzet
Otakkua miuda nellänneksi.
Nellä vuotta èn ole ollut
Tuaton da muamon kodizes!
Èmmä, èmmä ota gorjua nellänneksi,
Anna gorja iče mänöy.
(Rahvahan virres).

UPRAŽNENIJA 193. Razberikkua, mittyjzes naklonenijas, ajjas, čislas i litsas on joga glagola.

1. Tahtonet ambuo lijjan oravan, proji lijga mečikkö. 2. Lähtizin huomej linnah, esli-gu lähtièttäs i miun tovarišat. 3. Vojzit loppiè ajjalleh ruavon, lähtizimmä kinoh. 4. Männet Moskovah, nepremenno kävy mavzolejh. 5. Olis-gu huomej hyvä siä, tuldas tojzen kylän suksinièkat i luadizimma sorevnovanijat. 6. Ollou-go mečäs sièndä, pidänöy-go männä èččimäh? 7. Myö lähtemmä ongittamah, esli annettaneh mejl veneh, ajrot i autettaneh laskiè veneh vedeh.

UPRAŽNENIJA 194. Lugièkkua alembana annettu teksta, löyväkkiä i razberikkua kaj glagolat.

HYVIN ELETÄH LESORUBAT

Miun tuatto, krestjanina, ijan kajken ruadoj lesopromyšlennikojl. Kazvatti häi lesopromyšlennikal baryššoj, a iče perehen ke tirpi hädiä i gorjua. Hyviä, ozakasta èlosta häi saj nähtä vaj unis. Vaj sovetskoj vluasti piästi lesorubat verizes rabskojs ruavos i igäjzes hiäs. Miè ruan meččä punktal rjadovojna lesorubana. Ruan Stahanovan luaduh, i joga kuuda suan yheksä sadua rubljua i ènämmän. Meččä punktal miul, kuj i kajkil lesorubojl, annettih hyvä kvartira raudajzen kravatin i muun obstanovkan ke.

Mejjan meččä punkta on kuj hyvä kylä. Tiä on ylen hyvä kluuba, magazina, stolovoj, parikmaherskoj, ombelus masterskoj kaj kul'turnojn èlännän uslovijat. Tämän mojzen suuren zabotan periä ruadaih näh ni yksi mejs èj voj ruadua pahojn. I myö, lesorubat, èmmä jo rua pahojn, a ruamma Stahanovan luaduh, čtobì andua ènämbi meččiä mejjan prekrasnojl sotsialističeskojl rodinal. Puun lejkkuanda normat miè täytän 200-300 protsental. Myö kazvamma iče i nuoris lesorubojs kazvatamma hyviè meččä muasteriloj, stahanovtsoj.
(Lososinan meččä punkta)

§ 81. Pričastijat.

Glagolojl on osoboj forma – pričastija. Primièraksi: kyndäja, kyndänyt, kynnettävä, kynnetty, kyndämätöj, kyndämä (glagolas kyndiä). Pričastijat pohoditah glagolah i prilagatel'nojh.

Glagolah pohoditah sil, čto:
a) ollah luaittu glagolas; b) pričastijojl on ajga, kuj glagolal (ruadaja – nygöjne ajga; ruadanut – projdinut ajga);
v) pričastijat vojjah olla vozvratnojs formas (avauduja ikkuna);
g) vojjah ozuttua loppièttuo i loppemattomua dejstvijua (kazvatettu – loppièttu dejstvija, kazvatettava – loppematoj dejstvija).

Prilagatel'nojh pričastijat pohoditah sil, čto:
a) ozutetah predmiètan priznakkua, vaj priznakkana on predmiètan dejstvija ili sostojanija (haukkuja kojra – se kojra, kudama haukkuu, munija kana – se kana, kudama muniu);
b) muututah čisloj i padežoj myö (nijdä voj sklonjajja);
v) predloženijas ollah mojzina členojna, kuj i prilagatel'nojt (opredelenijana).

UPRAŽNENIJA 195. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i pričastijat podčerknikkua.
1. Kylis tulluot sezoninkat ollah hyvät ruadajat mièhet. 2. Den'gat, polučitut ruavos, miè suatojn sberkassah. 3. Miun lugièttu knijga on annettava tovarišal. 4. Dorogal löyvetty vejčči oli susièdan. 5. Kylvettävä peldo oli jo kynnetty. 6. Yöl langennut lumi oli pehmiè i puhtas. 7. Čijstityt astièt oli pandu polkil. 8. Nägemättömät täh ajgah sah mašinat luaittih uutta dorogua. 9. Pluanan täyttänyt zavoda oli premirujdu. 10. Ègläj kerätyt gribat kejtettih. 11. Kolhozal èj ole kyndämättömiä pelduo. 12. Peskul pirojtetul plošadkal lapset kizattih volejbolah. 13. Lapsil kinos oli ozutettu kartina "Čapaev". 14. Magièt juablokat oldih miun istutetus puus. 15. Tuaton kyndämä učastka on kyl'vetty kagral. 16. Tämä ruado on jo ammuj loppièttava.

§ 82. Dejstvitel'nojt, stradatel'nojt i otritsatel'nojt pričastijat.

Pričastijat, kuj i glagolat, vojjah ozuttua ajgua. Yhtet pričastijat ozutetah mojsta ajgua, Kudama viè èj ole projdinut, primièraksi: lugija, lugièttava, a tojzet – projdinutta, primièraksi: lugenut, lugièttu, lugema.

Yhtet pričastijat ozutetah sen predmiètan priznakkua, kudama iče luadiu dejstvijua, primièraksi: lendäja lindu. Täs lendäja ozuttau priznakkua predmiètan lindu, kudama iče luadiu dejstvijua – lendäy. Tämän mojziè pričastijoj sanotah dejstvitel'nolojksi pričastijojksi.

Tojzet pričastijat ozutetah sen predmiètan priznakkua, kudaman piäl luaitah dejstvijua, Primièraksi: katkattu oksa. Täs katkattu ozuttau, čto predmiètan – oksan – piäl ken libo tojne, a èj iče oksa, luadi dejstvijan – katkaj. Tämän mojziè pričastijoj sanotah stradatel'nolojksi pričastijojksi.

Pričastijua, kudamal on tämän mojone forma, kuj sanomatoj, kyndämätöj sanotah otritsatel'nolojksi pričastijojksi.

Forma\AjgaProjdimatoj ajgaProjdinut ajga
Dejstvitel'nojtsano-ja, syö-jasano-nut, syö-nyt
Stradatel'nojtsano-ttava, syö-däväsano-ttu, syö-dy
sano-ma, syö-mä
Otritsatel'nojtsano-ma-toj, syö-mätöj

UPRAŽNENIJA 196. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä pričastijat i kir'jutakkua net tablitsah muga, kuj on ozutettu ylembänä.
1. Dvora, konza-ollou ènne čomennettu tsvetnikojl, a nygöj hyllätty nijttämättömäksi nurmeksi, oli koin i sadun välil. 2. Donesenijan vedäja kymmenevuodine brihačču astuj tundemattomua pellon randua myöte i puuttuj kohti tuh'jolojs nägymättömäh partizanskojh razvedčikkah. 3. Razvedčikka otti vajbunuon brihačun yskäh i kijrehel lähti juoksemah vuottaièn tovarišojn luo. 4. Miè tulin sarajh i vièrin vasta nijetyl, no jo kujvahtunuol hejnäl. 5. Löpšöj on vees ujdelija, mual skoččija životnoj. 6. Tänäpäj gaziètas on pečatojdu tovarišan kir'juttama zametka škol'nojh spektaklih näh. 7. Pojkki dorogas viruj tuulen kuadama suuri puu, i velosipedojl ajail mièhil pidi sejzattuo. 8. Kyl'vettävät rugehet kolhozas hyvin sortirujdih i omal ajjal ijatettih. 9. Vuuven opastunut kursil sčetovoda uuvestah tuli ruadoh kolhozah. 10. Puulojs kirvonnuot lehtet tembaj tuuli i pyörittäen rubej taskajččemah kyl'mänyttä dorogua myöte. 11. Tuli se vuotettava päjvä, konza radio toj suuren ihastuksen: kadonut samoljotta "Rodina" löydyj, ljotčitsat ollah tervehet.

§ 83. Pričastijojn luainda.

Kaj pričastijat vojt jagua kuudeh gruppah. Joga pruppan pričastijal on oma suffiksa, kudaman avul pričastija on luaittu glagolas.

1. Ènzimäjzes gruppas ollah tämän mojzet pričastijat, kuj sanoja, kyndäja, kyl'väja. Nämät pričastijat on luaittu glagolan tojzen infinitivan osnovas (sano-, kyndä-, kyl'vä-) suffiksan -ja avul. Konza glagolan tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on -e, to tämä -e suffiksan iès muuttuu glasnojksi -i. Primièrat: ommella (osnova ombele) – ombelija, tulla (osnova tule-) – tulija, lugiè (osnova luge-) – lugija.

2. Tojzes gruppas ollah mojzet pričastijat, kuj sanonut, kyndänyt, kyl'vänyt. Nämät pričastijat muga že on luaittu glagolan tojzen infinitivan osnovas suffiksan -nut, -nyt avul. Esli glagolal ènzimäjzes infinitivas ollou loppu -ta, -tä, to pričastijan suffiksa on -nnut, -nnyt. Primièrat: avata – avannut, kerätä – kerännyt, salvata – salvannut, lykätä – lykännyt.

Konza glagolan tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne sloga on -le, -re ili -se, silloj suffiksan -nut, -nyt iès glasjoj -e kaduou, a suffiksan soglasnoj muuttuu siksi soglasnojksi, kudama on kavonnuon e iès, Primièrat: tulla (osnova tule) – tullut, kuulla (osnova kuule-) – kuullut, purra (osnova pure-) – purrut, juosta (osnova juokse-) – juossut.

Konza glagolan tojzen infinitivan osnovan lopus on diftonga -ua, silloj suffiksan -nut iès diftonga muuttuu glasnojksi -a, primièraksi: salvata (osnova salbua – salvannut.

Konza glagolan tojzen infinitivan osnovan lopus on diftonga -iä, silloj suffiksan -nyt iès diftonga -iä muuttuu glasnojksi , primièraksi, kerätä (osnova keriä) – kerännyt.

Konza glagolan tojzen infinitivan osnovan lopus on diftonga -iè, silloj suffiksan -nnut, -nnyt iès diftonga -iè muuttuu glasnojksi -e, primièraksi: ruveta (osnova rubiè-) – ruvennut, levetä (osnova leviè-) – levennyt.

3. Kolmannen gruppan pričastijojl on kolme suffiksua: -ttava, -ttävä; -dava, -dävä; -tava, -tävä. Suffiksa -dava, -dävä on pričastijojl, luaittulojl nijs glagolojs, kudamil:
a) ènzimäjzen ijfinitivan loppu on -rra- rrä, -lla -llä, -nna -nnä, -ha, -hä, -ja (purra – purdava, vièrrä – vièrdävä, tulla – tuldava, sijrrellä – sijrrel'dävä, panna – pandava, männä – mändävä, suaha – suadava, jiähä – jiädävä, pujja–pujdava). Nämis slučajlojs pričastijan suffiksa tulou ènzimäjzèn infinitivan jal'gimäjzen slogan sijah;
b) yksislogahizen tojzen infinitivan osnovas jal'gimäjne glasnoj on diftonga (syö – syödävä, myö – myödävä, tuo – tuodava). Nämis slučajlojs pričastijan suffiksa on lizätty glagolan tojzen infinitivan osnovah.
Suffiksa -tava, -tävä on pričastijojl, luaittulojl nijs glagolojs, kudamil ènzimäjzen infinitivan lopus on -sta, -stä, -htä (juosta – juostava, pestä – pestävä, nähtä – nähtävä).
Pričastijojl, luaittulojl muulojs glagolojs, suffiksa on -ttava, -ttävä. Nämis slučajlojs kajkkiè kebièmbi pričastija on luadiè iz''javitel'nojn naklonenijan množestvennojn čislan nygöjzen ajjan kolmannen litsan glagolojs, vaj jal'gimäjzen slogan sijah (mah, mäh) pidäy panna pričastijan suffiksa, primièraksi: astutah – astuttava, kannetah – kannettava, lugiètah – lugièttava, käskiètäh – käskièttävä, ongitetah – ongitettava, kyl'vetäh – kyl'vettävä.

4. Nellännen gruppan pričastijat ollah suffiksojn ke -ttu, -tty; -du,-dy; -tu,-ty, primièraksi: poltettu, kajvettu, nijtetty, pejtetty; suadu, tuodu, syödy, lyödy, pandu, mändy, duumajdu, haravojdu, juostu, pesty. nämät pričastijat on luaittu muga, kuj i kolmannen gruppan pričastijat, vaj suffiksan -ttava -tävä sijah on pandu suffiksa -ttu -tty, suffiksan -dava, -dävä sijah suffiksa -du,-dy i suffiksan -tava, -tävä sijah suffiksa -tu, -ty.

5. Vijennes gruppas ollah mojzet pričastijat, kuj sanomatoj, kyndämätöj, kyl'vämätöj. Nämät pričastijat on luaittu glagolan tojzen infinitivan osnovas, suffiksan -matoj -mätöj avul.

6. Kuuvennes gruppas ollah mojzet pričastijat, kuj sanoma, kyndämä, kyl'vämä. Nämät pričastijat on luaittu glagolan tojzen infinitivan osnovas suffiksan -ma, -mä avul.

Primečanija: Kuuvennen gruppan pričastijoj sanotah silloj, konza pidäy ozuttua, ken ili mi on min-tahto luadinut. Primièraksi: venehen luadi tuatto – veneh on tuaton luadima (ili viè sanotah – veneh on tuaton luaittu). Vezi toj nurmel peskuo – pesku on veen tuoma (ili pesku on veen tuodu). No èj sanota tädä pričastijua, konza pidäy ozuttua, mis on luaittu mi-tahto, primnèraksi: Kirpiččä on luaittu peskus (a èj luadima).

UPRAŽNENIJA 197: Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä pričastijat i sanokkua, kui on luaittu joga pričastija.
1. Pellos päj astuu mängyja lehmä. 2. Partal istuja tyttö rešajččou zaduaččua. 3. Jiädymätöj koski humizi mejl iès. 4. Ravièh virduaja jogi oli leviè, no madala. 5. Tuh'jos istuj pejttynyt janis. 6. Verkoh suadu suuri haugi lujah puri puuttunuon suuh savakon. 7. Kojvun luona kazvoj syödävä sièni. 8. Kivel istuj vajbunut akkajne i kuundeli pajattaiè lindujziè. 9. Kerättävät mar'jat oldih jo kypset. 10. Školan pihal istutettu tuomi kazvoj turbièksi i korgièksi. 11. Peldoh vièdy hebojne lähti mečäs kuuluih kellolojh päj. 12. Vanjan risujma kartina oli čoma. 13. Myö luvimma A. S. Puškinan kir'juttaman povestin "Dubrovskij". 14. Pionerojn luadima plaijora lendi yläh i lojtoksi.

§ 84. Pričastijojn sklonenija.

Pričastijoj vojmma sklonjajja kuj i prilagatel'noloj.

Edinstvennoj čisla
Im.sanoja lyöja sanottava veettävä
Rod. sanojan lyöjan sanottavan veettävän
čast. sanojua lyöiä sanottavua veettäviä
Preb. sanojana lyöjanä sanottavana veettävänä
Prevr. sanojaksi lyöjaksi sanottavaksi veettäväksi
Mestn. sanojas lyöjas sanottavas veettäväs
Vhodn. sanojah lyöjah sanottavah veettäväh
Dat.sanojal lyöjal sanottaval veettäväl
Liš. sanojatta lyöjattä sanottavatta veettävättä

Množestvennoj čisla
Im. sanojat lyöjat sanottavat veettävät
Rod.sanoièn lyöièn sanottavièn veettävièn
Čast. sanoiè lyöiè sanottaviè veettäviè
Preb. sanoina lyöinä sanottavina veettävinä
Prevr. sanoiksilyöiksisanottaviksiveettäviksi
Mestn.sanois lyöis sanottavis veettävis
Vhodn. sanoih lyöih sanottavih veettävih
Dat. sanoil lyöil sanottavil veettävil
Liš. sanoitta lyöittä sanottavittaveettävittä

Edinstvennoj čisla
Im.sanonutpannutsanottupandu
Rod. sanonuon pannuon sanotun pannun
Čast. sanonutta pannutta sanottuo panduo
Preb. sanonuona pannuona sanottuna panduna
Prevr. sanonuoksi pannuoksisanotuksipannuksi
Mestn.sanonuos pannuos sanotus pannus
Vhodn. sanonuohpannuoh sanottuh panduh
Dat. sanonuol pannuol sanotul pannul
Liš.sanonuottapannuottasanotuttapannutta

Množestvennoj čisla
Im.sanonuotpannuotsanotutpannut
Rod.sanonuziènpannuziènsanottulojnpandulojn
Častn.sanonuziè pannuziè sanottuloj panduloj
Preb.sanonuzinapannuzinasanottulojnapandulojna
Prevr.sanonuziksipannuziksisanottulojksipandulojksi
Mestn.sanonuzispannuzissanottulojspandulojs
Vhodn.sanonuzihpannuzihsanottulojhpandulojh
Dat.sanonuzilpannuzilsanottulojlpandulojl
Liš.sanonuzittapannuzittasanottulojttapandulojtta

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čisla
Im. sanomatoj sanomattomat
Rod.sanomattomansanomattomièn
Čast. sanomattomua sanomattomiè
Preb.sanomattomana sanomattomina
Prevr. sanomattomaksi sanomattomiksi
Mestn. sanomattomas sanomattomis
Vhodn. sanomattomah sanomattomih
Dat. sanomattomal sanomattomil
Liš. sanomattomatta sanomattomitta

Edinstvennoj čislaMnožestvennoj čislaI
Im.sanomapanemasanomatpanemat
Rod.sanoman paneman sanomièn panemièn
Čast. sanomua panemua sanomiè panemiè
Preb. sanomana panemana sanomina panemina
Prevr. sanomaksi panemaksi sanomiksipanemiksi
Mestn.sanomaspanemassanomispanemis
Vhodn-sanomahpanemahsanomihpanemih
Dat.sanomalpanemalsanomilpanemil
Liš.sanomattapanemattasanomittapanemitta

UPRAŽNENIJA 198. Sklonjajgua pričastijat: aettava, vedäja, haravojdava, lejkkuama, langennut, sorrettu, jiädymätöj.

§ 85. Loppiètun i loppemattoman dejstvijan ozuttajat pričastijat.

Pričastijat vojjah ozuttua loppièttuo i loppemattomua dejstvijua, primièraksi: Žijvatat kävel'dih nijtettyö nurmiè myöte – pričastija nijtettyö ozutti, čto dejstvija (nijtändä) oli loppièttu. Brigadira miäräjli nijtettäviä nurmiè. Pričastija nijtettäviä ozuttau, čto dejstvija (nijtändä) on luaittava, no viè èj ole loppièttu.

Loppièttuo dejstvijua ozutetah pričastijat, kudamièn suffiksa on -nut, -nyt, -ttu, -tty, -ma, -mä.

Pričastijat tojzièn suffiksojn ke ozutetah, čto dejstvija èj ole loppièttu.

UPRAŽNENIJA 199. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i pričastijat, kudamat ozutetah loppièttuo dejstvijua, podčerknikkua yhtel linijal, kudamat ozutetah, čto dejstvija èj ole loppièttu – kahtel linijal.
1. Myö astujmma kynnettyö pelduo myöte. 2. Kolhoznikat aettih vasta rauvojtettulojl hebojzil. 3. Hyvät ollah vellen luadimat sukset. 4. Tämä zaduačča on jo ammuj rešitty. 5. Mečäs nävyttih tuulel kuatut puut. 6. Hyvät ollah pionerojn kazvattamat vazat. 7. Mar'janièkat kerättih sualistunuziè mar'joj, a sualistumattomiè èj otettu.

UPRAŽNENIJA 200. Alembana annettulojs infinitivojs luaikkua kaj pričastijat. Yhteh stolbikkajzeh kir'jutakkua dejstvitel'nojt, tojzeh stradatel'nojt. Ozutakkua pričastijojn ajga.
Infinitivat: kyndiä, haravojja, ongittua, lugiè, muata, hallatta, syöttiä, juottua, kallata, polgiè, suudiè, vediä vojujja, rijellä, duumajja, kaččuo.

UPRAŽNENIJA 201. Kir'jutakkua kaksitojsta predloženijua pričastijojn ke muga, čtobì joga gruppan pričastijat oldas otèttu vaj kaksi kerdua. Pričastijat luaikkua glagolojs: vojttua, ruadua, opastuo, ambuo, risujja.

§ 86. Pričastijojn muutunda sušestvitel'nolojksi

Pričastijoj tojči vojt upotrebljajja sušestvitel'nojn značenijas. Primièrat: Ruadajat ihastuksis vastatah Verhovnojn Soviètan deputattua. Kyndäjat kahta päjviä ènne srokkua loppièttih oma ruado. Täs sanat ruadajat i kyndäjat ollah su1tsestvitel'nojn značenijas.

UPRAŽNENIJA 202. Alembana annettulojs predloženijojs löyväkkiä pričastijat i sušestvitel'nojt.
1. Kluassah tuli mejjan opastaja. 2. Matematikan opastaja učijtel' lähti kursil. 3. Huondeksel mejjan kyläh tuli yöksynyt. 4. Yöksynyt matkanièkka istuj kannol. 5. Uponnut oli pandu joven randah peskul. 6. Jarves, èj lojttona rannas, aldolojs lekahteli uponnut veneh. 7. Dorogua myöte juoksi pöllästynyt kojra. 8. Ikkunan al istuu jallatoj. 9. Maguaja èj kuullut ni midä, konza händä lattièl päj nostettih kravatil. 10. Maguaja lapsi unis muhelojtti. 11. Syödävä pidäy syyvä, juodava juuva, a lykättävä lykätä.

§ 87. Deepričastijat.

Deepričastijaksi sanotah muuttumattomua glagolan formua, kudama sellittäy glagolua i ozuttau lizävö dejstvijua.

Sravnikkua kaksi predloženijua: Brihačču lugou interesnojda knijgua i nagrau. Brihačču nagraen lugou interesnojda knijgua. Ènzimäjzes predloženijas glagolat lugou i nagrau ozutetah samostojatel'noloj dejstvijoj i molemmat ollah skazuemojna. Tojzes predloženijas on yksi samostojatel'noj dejstvija lugou, yksi skazuemoj, a tojne sana ozuttau lizävö dejstvijua, sellittäy, kuj brihačču lugou – nagraen.

Deepričastija èj muutu litsoj i čisloj myö. Yhtet deepričastijat ozutetah mojsta lizävö dejstvijua, kudama mänöy yhtel ajgua tojzen, glavnojn dejstvijan ke, primièraksi: Pajattaen myö astujmma školah. Čuajun juuves tuatto lugi gazièttua.

Tojzet deepričastijat ozutetah, čto yksi dejstvija mänöy ili mäni tojzen dejstvijan jal'geh, primièraksi: Gaziètan lugehuo miè lähtin pihal.

Kuj i tojzet glagolan format, deepričastija ozuttau, on-go dejstvija loppièttu ili èj ole loppièttu: ruadahuo, loppehuo, otettuo, (dejstvija, on loppièttu), ruadaen, loppien, ruadaes, loppies, ruadamatta, loppematta (dejstvija èj ole loppièttu).

Deepričastijat, kuj i glagolat, vojjah olla vozvratnojt, primièraksi: pestyhyö, jalgeuduhuo, avauduhuo. Predloženijas deepričastija on vtorostepennojna predloženijan členana (obstojatel'stvana).

UPRAŽNENIJA 203. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i podčerknikkua deepričastijat.
1. Mečäs päj astues kolhoznikat dogadittih hirven jallet. 2. Hejnikkö viè on nijttämättä. 3. Pelvahat oldih viè ottamatta, konza myö astujmma linnas päj. 4. Tojne tojzen ke paisten astujmma linnah. 5. Lapsil dorogan kyzyhyö, miè tulin kohti kyläh. 6. Halguamatta halguo päččih èj panna. 7. Astues lapset vesseläh pajatettih. 8. Kalan pyydämizen loppehuo kalanièkat soudaen tuldih randah. 9. Minuutan projdihuo traktorat lähtièttih kyndämäh. 10. Jalgeuduhuo häi avaj ikkunat. 11. Vuodehine lapsi varaten harpaj ènzimäjzen kerran. 12. Muhisten lapset astuttih kezojl.

§ 88. Loppiètun dejstvijan ozuttajat deepričastijat.

Loppiètun dejstvijan ozuttajat deepričastijat ollah net, kudamat ozutetah sidä lizävö dejstvijua, kudama on jo loppièttu ènne glavnojda dejstvijua, ozutettuo glagolal, primièraksi: Pellon kyndähyö traktorista ajoj kyläh. Täs deepričastija kyndähyö ozuttau, čto dejstvija (kyndämine) oli jo loppièttu, konza traktorista luadi tojsta dejstvijua, ozutettuo glagolal ajoj.

Loppiètun dejstvijan ozuttail deepričastijojl ollah suffiksat: -huo, -hyö; -duo, -dyö; -ttuo, -ttyö i -tuo,-työ (astuhuo, kyndähyö, juoduo, syödyö, sanottuo, yöksyttyö, juostuo, nähtyö.)

Suffiksat -huo, -hyö,-ttuo, ttyö ollah deepričastijojl, luaittulojl nijs glagolojs, kudamil ènzimäjzen infinitivan loppu on diftonga: ua, uo, yö, iè, iä. Čtobì nämis glagolojs luadiè deepričastija, pidäy glagolan tojzen infinitivan osnovah lizätä deepričastijan suffiksa. Primièraksi: purgua (osnova purga) – purgahuo, kuččuo (osnova kučču) – kuččuhuo, yöksyö (osnova yöksy) – yöksyhyö, èččiè – (osnova èčči) – èččihyö, luadiè (osnova luadi) – luadihuo, pidiä (osnova pidä) – pidähyö, libo: kučuttuo, èčittyö i m.i.

Suffiksa -tuo, -työ on deepričastijojl, luaittulojl nijs glagolojs, kudamil ènzimäjzes infinitivas jal'gimäjne sloga on -ta, -tä. Čtobì nämis glagolojs luadiè deepričastija, pidäy vaj infinitivan jal'gimäjzen a sijah panna deepričastijan suffiksa. Primièrat: avata – avattuo, vijpata – vijpattuo, lykätä – lykättyö, kerätä – kerättyö.

Esli glagolal ènzimäjzen infinitivan lopun -ta, -tä ièl ollou soglasnoj, silloj deepričastijan luadies slogan -ta, -tä sijah pidäy panna deepričastijan suffiksa -tuo, -työ. Primièrat: juosta – juostuo, pestä – pestyö, nähtä – nähtyö.

Primečanija: Täs slučajs deepričastija pidäs olla: juosttuo, pesttyö, nähttyö, no kahten gluhojn soglasnojn keskes kolmas gluhoj t kaduou i tulou: juostuo, pestyö, nähtyö.

Suffiksa -duo, -dyö on deepričastijojl luaittulojl dostalilojs glagolojs. Esli glagolan ènzimäjzen infinitivan lopus ollou -va, -vä libo -ha, -hä, to deepričastija luiatah glagolan tojzen infinitivan osnovas (glagolan osnovas on yksi sloga diftongan ke lopusj. Primièrat: tuuva (osnova tuo) – tuoduo, myyvä (osnova myö) – myödyö, suaha (osnova sua) – suaduo, jiähä (osnova jiä) – jiädyö. Esli ènzimäjzen infinitivan lopus ollou mittyjne libo toine sloga (-la, -lä, -na, -nä, -ra, -rä, -ja), to deepričastijan luadies jal'gimäjzen slogan sijah pidäy panna deepričastijan suffiksa. Primièrat: ommella – ommelduo, sijrrellä – sijrrel'dyö, panna – panduo, männä – mändyö, purra – purduo, duumajja - duumajduo.

UPRAŽNENIJA 204. Luaikkua glagolojs: kieldiä, kaččuo, mängyö, pijrdiä, pujja, sortirujja, nostua, vastata, juuva, täyttiä, pejttiä, laskiè, suomiè, ajua loppiètun dejstvijan ozuttajat deepričastijat. Kir'juttuat predloženijat luaittulojn deepričastijojn ke.

Obrazaksi: Kinokartinan "Aleksandr Nevskij" kaččohuo miè kir'jutin hyvän sočinenijan nähtyh näh.

§ 89. Loppemattoman dejstvijan ozuttajat deepričastijat.

Loppemattoman dejstvijan ozuttajat deepričastijat ollah net, kudamat ozutetah, čto lizävö dejstvija èj ole loppièttu, a on mänemäs yhtel ajgua glavnojn dejstvijan ke, ozutetun glagolal. Primièra: Kir'jajzen kir'juttaes miè duumajčin: "Hyvä nygöj olis olla Moskovas". Täs deepričastija kir'juttaes ozuttau, čto dejstvija (kir'jutanda) mäni yhtel ajgua glavnojn dejstvijan ke, ozutetun glagolal duumajčin i čto lizävö dejstvija (kir'jutanda) èj ollut loppièttu ènne glavnojda dejstvijua. Loppemattoman dejstvijan ozuttail deepričastijojl ollah suffiksat -es, -en, primièraksi: astuen, astues, lugien, lugies.

Osobo sejzou deepričastija suffiksan ke -matta, -mättä (lugematta, luadimatta, nägemättä, kävelemättä). Tämä deepričastija ozuttau, čto dejstvija èj ole viè ni zavodittu, dejstvija on pidämättä. Primièrat:
Lehmät ollah lypsämättä, Lapset ollah syöttämättä, Tajgina on sotkematta, Tuli päččih panematta, Ruavot kaj viè ruadamatta.

Tämän mojziè deepričastijoj luaitah glagolan tojzen infinitivan osnovas suffiksan -matta, -mättä avul. Tämän mojzet deepričastijat, kuj lugien, lugies, pidäen, pidäes on luaittu glagolan tojzen infinitivan osnovas suffiksojn -en, -es avul, primièraksi: sanuo (osnova sanosanoen, sanoes; pidiä (osnova pidäpidäen, pidäes; kaččuo (osnova kaččo) – kaččoen, kaččoes; ruadua (osnova ruada) – ruadaen, ruadaes. Konza glagolan tojzen infinitivan osnovan jal'gimäjne glasnoj on e, silloj deepričastijan luadies tämä e muuttuu glasnojksi i, primièraksi: lugiè (osnova luge) – lugien, lugies, èččiè (osnova ečči) – èččien, eččies. Konza ènzimäjzen infinitivan jal'gimäjne sloga on -la, -lä, -na, -nä, -ra, -rä, -ta, -tä, -va, -vä, silloj deepričastijoj suffiksojn ke -en, -es luaitah täs infinitivas, pidäy vaj infinitivan jal'gimäjzes slogas ottua pojs glasnoj i lizätä suffiksa -en, -es, primièraksi: kuulla – kuullen – kuulles, panna – pannen – pannes, purra – purren – purres, lukuta – lukuten – lukutes, lykätä – lykäten – lykätes, tuuva – tuuven – tuuves, syyvä – syyven – syyves.

UPRAŽNENIJA 205. Alembana annettulojs glagolojs luaikkua loppemattomat dejstvijan ozuttajat deepričastijat. Glagolat: vojdua, miärätä, haravojja, andua, sanuo, nägyö. èliä, käskiè, tulla, männä, polletella, skoččiè, puuttua, juosta, pyydiä, syyvä tuuva.

UPRAŽNENIJA 206. Löydiät tekstas deepričastijat i sanokkua, mittyjzet net ollah i kuj on luaittu glagolas.
1. Kaksi pionerua, rauda dorogan storožan lapset, ajjalleh nähtyö katkennuon rel'san, piästettih poezda krušenijas. Tulijan poezdan dogadittuo, hyö hypättih poezdal vastah, vijputtaen ruskièlojl galstukojl. Signalan nähtyö, mašinista kahten-kolmen metran piäs katkennuos rel'sas sejzatti poezdan. Äjja kymmendä hengiè oli piästetty surmas. 2. Sadun ajjal lendähyö, kullan karvajne kukko hyvin sejzattuj, läpähytti sijbilojl, odva èj langennut i, ojennellen kaglua, rubej vihajzesti kurkettamah. 3. Hob'jana läpettäen päjvän pajstol, samoljotta nouzi ylemmäksi, i, kylän piäl kruugan luadihuo, lähti omal vozdušnojl matkal. 4. Päjvä oli viè nouzematta, konza myö oružojn i kojrièn ke olimma jo sijojlleh. Randa hejnikos, hilljakkajzeh kriäčkäen, ujeldih nägemättomät sorzat. Sorzièn iänen kuulduo, kojrat, vähäjzel vinguen, ruvettih riuhtomah povodojs.

NAREČIJA

§ 90. Narečijojn značenija.

Narečijaksi sanotah sidä paginan čuastiè, kudama ozuttau dejstvijan priznakkua ili različnoloj obstojatel'stvoj, kudamis mänöy dejstvija.

Narečija sellittäy glagolua i ozuttau kuj, mih luaduh, kus, konza, miksi, mindäh mänöy dejstvija. Hyvin èletäh Sovetskojn muan lapset. Uuvelleh myö èlämmä, uuvelleh i ruamma. Ègläj tuldih strojkal ènzimäjzet ruadajat. Täs stroitah uutta melliččiä, a tuas uutta sildua. Pellol mänin rannači, a kodih tulin pelloči. Kezäl lapset kävelläh kengättä.

Narečija voj sellittiä i prilagatel'nojda i tojsta narečijua i ozuttua nijen priznakkua: Hän ruadau ylen hyvin i ylen bojko. Brihačču on ylen staratel'noj opastumah. Narečija on muuttumatoj sana, sidä èj sua ni sklonjajja, ni sprjagajja.

Predloženijas narečija ènimitteh on obstojatel'stvana.

UPRAŽNENIJA 207. Kir'jutahkua alembana annetut predloženijat 1 podčerknikkua narečijat.
1. Huondeksel kävelöy nelläl jallal, päjväl kahtel, a illal kolmel. 2. Kezäl puaksuh soudelimma venehel jarviè myöte. 3. Kijrehesti koppajn ongen i lähtin juoksemah jarvel. 4. Ravièh virduau vezi koskes. 5. "Tulet-go siè mejl?" – kyzyj Miša Vanjal. "Konečno tulen, esli liènöy jouduo", – vastaj Vanja. 6. Vajkkani astuttih matkanièkat. 7. Tänäpäj kahiči ruvetteli vihmumah, da projdi suuretta vihmatta. 8. Hyvin i vesselästi projittih kanikulat.

§ 91. Narečijojn razrjadat.

Značenijua myöte narečijat vojbi jagua tämän mojzih glavnolojh razrjadojh:

RazrjadatVoprosat, kudamih vastatah narečijatPrimièrat
Dejstvijan
narečijat
kuj? mih luaduh? hyvin, pahoj, terväh, hilljakkajzeh, silièsti, kujvasti, kebièsti, ravièh, kerral, muga, odva-odva, nenga.
Ajjan
naretsijat
konza? tänäpäj, ègläj, huomej, mulloj, huondeksel, illal, kezäl, päjväl, ènzimäj, jal'gimäj, sejčas, tojči, èrähiči, silloj, sijt, ajnos, ajvin.
Sijan
naretsijat
kus? mis? kunne? kugali täs, tuas, lähil, tänne, pelloči, mečäči, rannači, sijriči, tuanne, siè, sinne, yläh, alah.
Miärän i stepenin
narečijat
äjin-go? kuj äjin Kaksiči, kolmej, sejččemej, vijzin, kaksin, kaksittajn, kolmittajn, kajkkineh, äjjal, ylen, sovsem.
Pričinän
narečijat
mil pričinäl? ihastuksis, yöksyksis, suutuksis, sogevuksis, sendäh, siksi, mindäh, sendäh.

Primečanija: Narečijat ollah i tämän mojzet sanat: vaj, razve, neuželi, konečno, vikse, požualuj, enzimäjzeksi, tojzeksi, kolmanneksi, t.s. net sanat, kudamat predloženijas èj olla predloženijan členana.

UPRAŽNENIJA 208. Luaikkua predloženijat, čtobì nijs oldas joga razrjadan narečijat i predloženijat kir'jutakkua.

§ 92. Narečijojn luainda.

Narečijat vojjh olla luaittu sušestvitel'nolojs, prilagatel'nolojs, čislitel'nolojs i mestoimenijojs.

Narečijaksi männyöt sušestvitel'nojt ajvin ollah kosvennolojs padežojs. Primièrat: Iäneh itkièttih pöllästynnyöt lapset. Illal kluubas oli interesnoj lektsija. Lapset juostih pihal kengättä.

Sušestvitel'nolojs narečijat voj luadiè i suffiksan avul. Primièrat: Hyö astuttih pelloči. (peldo – pello-či). Kolhoznikat käydih linnah päjväčelleh (päjvä – päjvä-čelleh).

Suffiksojn avul vojjah olla luaittu narečijat i prilagatel'nolojs. Primièra: Kebièsti (kebièl'di) hän nosti sel'gäh takan.

Suffiksat -sti i -ldi, -l'di narečijal annetah yhten mojne značenija. Kir'juttua vojt i kebièsti, jugièsti, pehmièsti, i kebièl'di, jugièl'di, pehmièl'di.

Narečija vojt pohodiè prilagatel'nojh kosvennojs padežas, primièraksi: Ravièh ruadoj ènzimäjne brigada.

Narečijat vojjah olla luaittu čislitel'nolojs, primièraksi: Kahiči päjväs valelin kukkajziè. Sejččemej yhtä èj vuoteta. Yksittäjn ruvettih tulemah gostjat. Äjjat mestoimenijat vojjah olla narečijana (Konza ollah glagolan sellittäjanä), primièraksi: Ènne tuas oli meččä, täs oli suo.

Narečijojl, luaittulojl kačestvennolojs prilagatel'nolojs, voj olla sravnitel'noj stepeni. Primièrat: Ravièh soudau miun velli. Souva, velli, ravièmbi. (Vojt sanuo i ravièmbah). Bojko juoksou mejjan uveh. Juokse bojkombi, uveh. (Vojt sanuo bojkombah.) Täs ravièh, ravièmbi, bojko, bojkombi sellitetäh glagolua, predloženijas ollah obstojatel'stvana – ollah narečijat.

Sravnikkua: Mejjan Petja on raviè brihačču. Miša on ravièmbi Petjua. Musta uveh on bojkojmbi gnièdua. Täs ravièh, ravièmbi, bojkombi ollah sostavnojs skazuemojs, – sellitetäh sušestvitel'nojda — ollah prilagatel'nojt.

UPRAŽNENIJA 209. Alembana annetut predloženijat kir'jutakkua i narečijat podčerknikkua.

Dièlo oli illal. Gerasim hilljakkajzeh astuj dorogua myöte i kaččoj vedeh. Ozuttihes hänel, čto vees, randua vaste mi mukkelojttanou. Hän kerras pajnuj i dogadi kir'javan kudžun, kudama, kaččomatta kajkkih omih staranijojh, ni kuj èj vojnut piästä vees päj rannal. Gerasim kaččoj, kaččoj ozattomah kojrajzeh, tembaj yhtel käel, sydäj kaftanan al i suuril askelil lähti kodih. Omah kamorkah tulduo, pani kojrajzen kravatil, kattoj omal jugièl kaftanal, ènzimäjzeksi juoksi konjušijah olgiè tuomah, tojzeksi — kuhnjah majduo tuomah. Sijt hilljajzesti èjsti kaftanan, hyvin levitti ollet i majdo čuaškan pani kravatil. Kudžul oli nedäliè kolme, Sil'mät oldih èj ammuj avauvuttu i yksi nijs daže ozuttihes piènemmäksi tojsta. Kojrajne viè èj vojnut iče juuva. Gerasim vagavajzesti otti kahtel sormel piäs i pajnaldi nenän majdoh.

UPRAŽNENIJA 210. Löyväkkiä narečijat i kir'juttaes podčerknikkua. Sanokkua, kudamiè predloženijan sanoj sellitetäh.

Ajojmma myö hilljah. Starikka vägeh nyhti pitkiä sejvästä pehmiès muda poh'jas päj. Sejbähäh tartuj muda, lijva i vezi hejnä, jarièt, pyöryzät lopušnikat tože äjjal mešajdih mejl ajua. Jal'gimäj myö piäzimmä kazlikkoh, i lähti kiza. Sorzat, pöllästynyöt vuottamattomua mejjan tulendua hejjan vladenijojh, humisten nouzeteldih yläh, družno kuuluttih ammunnat hejl jal'geh, i vesselä oli kaččuo, kuj linnut, pyörähtellen vozduhas, mäčkyttih vedeh. Kajkkiè ammuttuloj sorziè myö èmmä suanut. Vähäl ruanitut mändih umbi čukkelih. Èrähät tapettulojs kirvottih sen sagehuoh kazlikkoh, čto daže Ermolajn zorkojt, kuj il'veksen, sil'mät èj vojdu löydiä hejdä. Vsjo-taki mejjan veneh lajjojn tazal täytyj sorzil.

JAL'GISANAT I PREDLOGAT

§ 93. Jalgisanojn i predlogojn značenija.

Jal'gisanaksi i predlogaksi sanotah sidä paginan čuastiè, kudama ozuttau, mittyjzes položenijas ili otnošenijas suščestvitel'noj (libo čislitel'noj ili mestoimenija) on tojzen sanan ke, kudaman ke on sivottu predloženijas.

Primečanija: Predlogaksi sanotah sidä sanua, kudama sejzou ènne sootvetstjaujuščojda sanua, a jal'gisanaksi sidä, kudama sejzou sanan jal'geh.

Stola sejzou ikkunan luona. Jal'gisana luona ozuttau, mittyjzes položenijas tojne tojzen ke ollah stola i ikkuna. Kus on stola? — Ikkunan luona.

Ojajne čurčettau pojkki dorogas. Predloga pojkki ozuttau, mittyjzes položenijas tojne tojzen ke ollah ojajne i doroga. Kus, kuj čurčettau ojajne — pojkki dorogas.

Jal'gisanoj i predlogoj karel'skojs kièles on äjja. Alembana on annettu tablitsa, kudamas on ozutettu, kuj èrähiè nijs sanotah predloženijas. Joga jal'gisana i predloga trièbujččou, čtobì suščestvitel'noj (mestoimenija, čislitel'noj), kudaman ke sejzou tämä sana, olis opredeljonnojs padežas. Tablitsas on ozutettu, mittyjstä padežua trièbujččou joga jal'gisana i predloga.

Jal'gisanat i
predlogat
Kuj jal'gisana i predloga on sivottu
predloženijas suščestvitel'nojn ke
Kudamua padežua
trièbujččou
alkiven alroditel'noj
alačinuoras alači, alači nuorasmestnoj
mäen alačiroditel'noj
varojnlehmiä varojnčastičnoj
vastesejniä vastečastičnoj
vastasškolan vastasroditel'noj
hebojzel vastasdatel'noj
ièsškolan ièsroditel'noj
kojral ièsdatel'noj
kautipellon kautiroditel'noj
keknijgan keroditel'noj
keskikeski pihuačastičnoj
keski stolaldatel'noj
keskelkeskel pihuačastičnoj
mečän keskelroditel'noj
keskesmägilöjn keskesroditel'noj
keskičikeskiči jogièčastičnoj
luonasejzou kajvon luonaroditel'noj
luotuli kajvon luoroditel'noj
luodalähti kajvon luodaroditel'noj
läsläs kyliäčastičnoj
läbiläbi sejnäs, sejnäs läbimestnoj
myö(te)pelduo myötečastičnoj
nähpereheh nähvhodnoj
pojkkipojkki dorogas, joves pojkkimestnoj
pojkinpojkin jogièčastičnoj
pitkinpitkin doroguačastičnoj
piällumen piälroditel'noj
piäličikyläs piäličči, piäličči kyläsmestnoj
puolessotsializman puolesroditel'noj
periävihman periäroditel'noj
päjkodih päjvhodnoj
školas päjmestnoj
pellol päjdatel'noj
sahmeččäh sahvhodnoj
sijričisijriči kyläsmestnoj
taganajarven tagana oli meččäroditel'noj
taguamyö tulimma joven taguaroditel'noj
tuaksilähtemmä kylän tuaksiroditel'noj
jal'gehvuuven jal'gehroditel'noj
jallespäjviä jallesčastičnoj
lehmäl jallesdatel'noj

Èrähät sanat vojjah olla i jal'gisanana i predlogana. Primièrat: alači, piäliči, läbi, keskel, pojkki i t. Päjväjzeh vojbi kaččuo vaj savustetus stjoklas läbi. (läbi – jalgisana). Bul'ka projdi läbi sejnäs. (läbi – predloga) Äjjan kilometrua metropoliten projdiu muan alači (alači – jal'gisana). Silloj miè olin sit ijas, konza kävelläh alači stolas. (alači — predloga).

Anna ollah nämät sanat jal'gisanana libo predlogana, omua smìslovojda značenijua èj muuteta, kuj èj muuteta i kogo predloženijan smìslovojda značenijua.

Èrähät sanat vojjah olla vaj predlogana (keski libo vaj jal'gisanana (päj, varojn, vaste, kauti, ke i t.).

Sanojn ke vastas, iès, keski, keskel i t. suščestvitel'noj voj olla kahtes padežas i molemmis slučajlojs sanojn smìslovoj značenija jiäy muuttumatta, primièraksi: Vorotojn iès varuksis sejzoj kolme legkovojda mašinua i vijzi gruzovikkua. Lehmäl iès oli tukku verestä hejniä.

Sanojl luo, luona, luoda i tagana, tagua, tuaksi on oma opredeljonnoj značenija: Sejzou ikkunan luona, stolan luona, kojvun luona, jarven luona i m.i.

Tuli ikkunan luo, stolan luo, kojvun luo, jarven luo i m.i. Lähti ikkunan luoda, stolan luoda, kojvun luoda, jarven luoda i m.i., t.s. — oli ikkunan luona i lähti iäres. Viè primièra: Pièni Vasja lähti kois i mäni joven luo. Kodvan hän sejzoj, i istuj, i käveli joven luona, da igävä on olla yksinäh, i Vasja joven luoda lähti jarilleh kodih.

Sanojn tagana, tagua i tuaksi značenijan voj nähtä täs primièras: Huondeksel lehmät kyläs päj mändih peldolojn tuaksi meččäh. Peldolojn tagana oldih päjvän kajken. Illal peldolojn tagua lehmät tuldih jarilleh kodih.

Jal'gisanan ke päj suščestvitel'noj voj olla kolmes padežas i joga kerdua tulou uuzi značenija. Primièrat: Mašina mäni linnah päj. Kojra juoksou mečäs päj (Kojra oli mečäs i nygöj tulou iäres libo oli kus tahto mečän puoles, no mečäs èj ollut, i nygöj tulou iäres). Kalanièkat astutah jarvel päj. Täs predloženijas èj nävy astutah-go kalanièkat kyläs libo kus tahto päj jarvel, vaj jo oldih jarvel i astutah kyläh libo kunne tahto päj. Značit tämän mojsta predloženijua èj sua luadiè. Pidäy sanuo: a) Kalanièkat männäh jarvel päj. (Glagola männäh ozuttau napravlenijan); b) Kalanièkat astutah jarvel päj kalua pyydämäh. (Obstojatel'stva kalua pyydämäh ozuttau tselin i napravlenija); v) Kalanièkat tullah jarvel päj (Glagola tullah ozuttau napravlenijan); g) Kalanièkat astutah jarvel päj kodih (obstojatel'stva kodih ozuttau napravlenijan) i m.i.

Jal'gisana myö voj olla i tojzes formas — myöte. Myö parembi pädöy mestoimenijojn i otvlečjonnolojn suščestvitel'nolojn ke: Tämä ruado, miuda myö (händä myö), voj loppiè kahta päjviä ènne. Provodnikan paginoj myö puolen čuasun peräs rubièu nägymäh jogi.

Krome ozutettuloj tablitsas jal'gisanoj ollah viè i tojzet, primièraksi: peräs, avul, vuoh, tuači i m.i.

Jal'gisanat i predlogat èj muututa, èj olla predloženijan členojna, i kir'jutetah nijdä èris tojzis sanojs.

Tämän mojziè sanoj kuj: alači, piäliči, keskiči i t. kir'jutetah yhten č ke.

Sanal kauti o- yksi t.

UPRAŽNENIJA 211. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat, podčerknikkua jalgisanat yhtel linijal, a predlogat — kahtel.
1. Hejnis paporotnikan al kukittih landìšat. 2. Kajkin suvajdih starikkua prostohuon i čestnostin periä. 3. Roščan luona matkanièkat ruvettih lebiämäh. 4. Kylän piäl lendeli samoljotta. 5. Pojkki jarves parzi lauttua veetäh parohodal. 6. Myö tovariščan ke školah kävymmä pellon kauti. 7. Vičojn al on hijren pezä. 8. Koskes vezi kuohuj piäliči kivilöjs. 9. Melličän rattahas alači vezi matkaj vuahten ke. 10. Ruanitul pedral jalles juoksi hukka. 11. Kojvu lejkattih suksiloj varojn. 12. Kylän tagana nägyj suuri meččä. 13. Koza projdi pojkki joves hirtä myöte. 14. Mečän luona on syvä kalakas lambi. 15. Pionerat pajon ke astuttih pitkin kyliä. 16. Myö luvimma interesnojn knijgan tigrah näh. 17. Lapsièn iès èzi sejnäl oli geografičeskoj karta.

URAŽPENIJA 212. Otakkua sanat: vaste, tagua, alači, ke, ènne, läs, luoda, pitkin, päj, vuoh, sah, läbi, keskel, periä, pojkki i luadièt nijen ke predloženijat. Predloženijat kir'juttuat.

Sojuzat.

§ 94. Sojuzojn značenija.

Sojuza on moine paginan čuasti, kudama sidou sanoj ili predloženijoj tojne tojzen ke.

Èrähät sojuzat, primièraksi i, a, no, da, ili, libo vojjah siduo kuj sanoj predloženijas, muga i predloženijoj. Primièrat: Školan iès kazvetah kojvu i tuomi. (i sidou kaksi sanua predloženijas — kojvu, tuomi). Rubej vihmumah, i miè lähtin kodih. (i sidou kaksi predloženijua: Rubej vihmumah. Miè lähtin kodih.) Murginaksi kejtä lihua libo kalua (libo sidou kaksi sanua). Pidänöy-go huomen männä linnah, ili vojnou-go olla mänemättä? (ili sidou kaksi predložennjua). Èmännäl on vijzi kanua da kukko. (da sidou sanoj). Olis hyvä siä, da on viluhko. (da sidou predloženijat.)

Ollah sojuzat, kudamat sivotah vaj predloženijoj, a èri sanoj predloženijas èj sivota. Primièrat: Miè tojn halguo, čtobì lämmittiä päčči. (čtobì sidou predloženijat). Rubièu sièndä kazvamah, esli liènöy vihmua. Kyläh tuli vièsti čto hejl tulemas on zvukovoj kino. Oli pimièhkö, sendäh èn puuttunut tedreh. Kolhoznikat oldih jo valmehet, konza nouzi päjvä.

Ollah viè tämän mojzet sojuzat: hot', mindäh, kuj, ku, vaj, muga, tože, zato i m.i.

Èrähät sojuzat ollah yhten mojzet narečijojn ke. Čtobì èrojttua narečija sojuzas, pidäy mujstua, čto narečija on predloženijan členana, a sojuza vaj sidou sanoj ili predloženijoj i predloženijan členana èj ole.

Kuj hyvä on meččä tyynel kezä huondeksel. (kuj – narečija). Kuj rešit zaduanan, sano miul. (kuj – sojuza, kuj sijah täs vojt panna konza libo ku.)

UPRAŽNENIJA 213. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat i sojuzat podčerknikkua.
1. Siè hänel oli oma perti, i pereh, i rodnjat oldih, a nygöj ni kedä èj jiänyt, vaj yksi ruadosti jaj – kojra. 2. Starikka varusti meččäkanua viè ènne obozan tulendua i varaj vaj yhtä — kuj vaj èj tulis lämmin ajga. 3. I pellot, i mečät, i jogi – kaj oldih čomat kuudaman valgiès. 4. Kuni mänet jovel, kuni varustat ongiloj — sini i päjvä nouzou. 5. Ottau i ahven, i särgi, a haugi èj ota, da i suaha händä piènel ongel on jugiè. 6. Haugiè vojt suaha suurel ongel ili dorožkal. 7. Vällä on joves èliä kalal, kuni èj puutu nuottah. 8. Joven rannal myö kävymmä sendäh, čto jogi on ylen čoma, i siè hyvä on kaččuo, kuj hallot da parret koskes mukkiè kiännetäh.

ČUASTIZET.

§ 95. Čuastizièn značenija.

Čuastiziksi sanotah nijdä služebnoloj sanoj, kudamat predloženijal ili predloženijan èri členojl annetah èri smìslovoj značenija. Primièrat: Stolas on vejčči. Stolas-go on vejčči? Vejčči-go on stolas? On-go vejčči stolas? Täs čuastine -go andau voprositel'nojn značenijan.

Konza-ni tule, siè ajvin olet ruadamas. Kunne-ni kačo, kajkkièl nägyy meččä i meččä. Täs čuastine -ni andau utverditel'nojn značenijan.

Lähizen täh značenijah značenijan andau sanal čuastine -gi: Miè-gi lähten tejjan ke kinoh. Čuastine -gi andau utverditel'nojn značenijan (tojzin vojt sanuo – i miè lähten tejjan ke kinoh.

Utverditel'nojn značenijan andau i čuastine že primièraksi: Miè-že sanojn hänel, da hän unohti.

Ni kus èj nävy ni yhtä tulda. Tämä èj ole ni liha ni kala. Täs čuastine ni andau otritsatel'nojn značenijan. Čuastine anna andau käskendä (povelitel'nojn) značenijan: Anna Fedja tuou knijgan. Anna ikkunah tuulou. Viè ollah čuastizet: bo, mi, gu, ga, razve, daže, neuželi, ved', neušto i m.i.

Čuastizil razve, neuželi, neušto voj olla dijvindä i voprositel'noj značenija. Nämiè čuastiziè voj sanuo i tojzitta sanojtta i predloženijas. Primièrat: Neuželi siè èt tunne miun velliè? "Miè ammujn revon." — Neuželi? Razve siè bibliotekas èt ollut? "Miè sajn interesnojn knijgan — Razve?

Konza čuastizet go, ni, gi, gu, bo, že sejzotah sen sanan jal'geh, kudamal annetah tojne značenija, nijdä kir'jutetah čjortočkan ke: (on-go, kunne-ni, siè-gi i m.i.) Konza čuastine ni on otritsanijan značenijan ke i sejzou ènne sanua, kir'jutetah èris.

UPRAŽNENIJA 214. Kir'jutakkua teksta, čuastizet podčerknikkua i sanuot, mittyjzen značenija andau joga čuastine.

– Deduška! – kuuluu mustièn kuuzahajzièn tagua.
— Au! — sejčas-že vastua dièdjo.
– Ga kunne-bo, siè, deduška, mänet? Razve grivat siè ollah? Ga tuas ved' ollah! Miè daže tiä päj näen. Mi äjja on!
– Èn näj ni yhtä gribua, vunukkajne — börböttäy dièdjo.
— Ga täs-že, deduška. Vot täs, siun jallojn al, a siè èt näj, vaj älä pollettele, keriä.

Meždometijat.

§ 96. Meždometijojn značenija.

Meždometijaksi sannotah sidä paginan čuastiè, kudama ozuttau pereživanijoj, čuvstvoj (ihastusta, pöllästystä). Primièrat: Hej! Èj Ah! Oh! Uh! Oj! Voj-voj! Ura! Ha-ha-ha! Tsip-tsip-tsip! i m.i.

Èrähiči yhtel meždometijal voj sanuo kai, midä čuvstvujčet. Primièraksi: myö sanomma — Oh! konza pollästymmä, sanomma Hej! konza kedä kučumma i m.i. Meždometijat vojjah olla i predloženijas, primièraksi: Èj, brihat, tulgua tänne! Oj, kuj poltau čijlahajneh!

Meždometijua predloženijas èrojtetah zapjatojl ili vosklitsatel'nojl znuakal.

UPRAŽNENIJA 214. Kir'jutakkua alembana annetut predloženijat, točkièn sijah smìslan mugah pangua meždometijat i znuakat.
1 ... kuj siè miun pöllätit! 2 .... min čomevus on kartina. 3. ... mittyöt ollah kummat! 4. ... siè èt voj ni suksil hijhtiä. 7. ... — kuččuu tyttö kanoj. 8. ... kuj juuva himojttau. 9. ... kus oletta? Vastakkua! 10. ... vot kus siè olit!