ESKIIZU!

Kyzymys karjalan kieles Suomen parluamentas

Suomen parluamentas deputuatat voijah ezittiä halličuksele kirjalline 
kyzymys halličuksen toimehis. Sen toimialan ministral on kolme nedälii
aigua vastata kyzymykseh. Moizii kyzymyksii vuvves esitetäh nenga tuhat.
Harvah ne kerras vaikutetah, a net lizätäh painehtu zakonanluajindah
da soveldamizeh. Puaksuh ministru vaiku allekirjuttau ministerstvan 
virguniekoin kirjutetun vastavuksen. 

Ligakuus Jacob Söderman da seiččie muudu deputuattua ezitettih
halličuksele kyzymys: "Ongo halličuksen tarkoituksennu tarkistua
nygösty kielizakonua kanzallizien vähembistökielien stuatussan 
selgeittämizekse, semmite koskijen karjalan kieldy?"

Kirjallizes kyzymykses ainos on sellitysoza, kudamas kyzymysty
tarkembah šeikuijah. Suomen konstitutsies sanotah, ku Suomen
kanzalliskielet ollah suomi da ruočči. Midä tämä terminy tarkoittau,
sidä ei sellitetä, a suomel da ruočil ollah yhtenjyttymät, tävvet
oigevuot.  Konstitutsien mugah saamelazil kandurahvahannu, čiganoil da
toizil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da
kul'tuurua. Saamelazien oigevuksis käyttiä omua kieldy virrastolois on
oma zakon. Tämän virkehen voi ellendiä, ku karjalal on samat oigevuot
gu saamel, libo samat oigevuot gu Austraalies paistul walmajarrin
kielel. Yksielpäi virkeh andau ellendiä, ku kandurahvanannu olennal
olis merkičysty, toizielpäi karjalastu kandurahvastu ei ni
mainita. Enne vuottu 2009 karjalazii suomelazes zakonsistiemas vouse
ei mainittu, heidy muga kui ei olluh olemas.  Silloi annetus
prezidentan ukuazas muutettih tekstua "Suomi soveldau peruskirjan
kohtii ... čiganoin kieleh da toizih ei-alovehellizih kielih" muga ku
nygöi sie lugou "...čiganoin kieleh, karjalan kieleh da toizih..."
Juridizesti ved' ni mi ei muuttunuh, a karjalan kieli nygöi muga kui on
olemas.

Kirjallizen kyzymyksen perustehennu on, ku ukuazan andamizen jälgehgi
eri ministerstvoin virguniekat - täs mainitah oigevusministerstvu,
opastusministerstvu da sotsialu- da tervehysministerstvu - ellendetäh 
karjalan kielen stuatussua eri tavoil. Yksile karjal on samanarvoine
konstitutsies mainitun saamen kel, toizile karjal on kui mi tah ei vähembi
120 muahmuuttajien kieles. Virguniekois vikse on vie niidygi, kudamien
mieles karjal vouse ei ole kieli, hos i kielitiedoilijoin mugah karjal on 
suomenke yhtenjyttyine autoktonine (paikal roinnuh) kieli - suomen
sizärkieli. Kielen stuatussas rippuu, mittustu valdivonabuu kielen da 
kul'tuuran kehittämizeh da käyttöh voi suaha. Sendäh ministrua kyzytäh 
selgeittämäh kielizakonua.

Vastavukses oigevusministru ezmäi kiittelöy konstitutsiedu sit,
ku suomen, ruočin, saamen da čiganoin kielien lizäkse tarkembi
luvettelemattah on mainittu ku "toiziengi" kielien pagizijoil on oigevus 
ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua. (Tämä juohattau kirjuttajan
mieleh vanhan šuutkan: "Hyvä konstitutsii on lyhyt da segavu")

Sen jälgeh häi mainiččou, ku mugai hyö oigevusministerstvas kannatettih
prezidentan ukuazua, ga hyö oldas tahtottu luvetella toizetgi kielet, 
kudamat mainitah Suomen raportas Jeuropan Nevvostole.

Kielizakonan tarkendamizes ministru sanou, ku Suomen zakonois ei ole
kattajua luvetteluo vähembistökielis, a pidäy kaččuo mit kanzoinvälizet
sobimukset koskietah Suomie. Olis vaigei piättiä, mit kielet otetah
luvetteloh da midä oigevuksii niilöile annetah. Sežo kunnile ei pidäs 
lad'd'ata liziä vellallizuksii da eigo ni lövvy kielii pagizijoi ruadajii.

Oigevusministerstvu kannattau kielistrategieloin da toiminduohjelmien
luadimistu. Omas puoles ministerstvu uskaldau jullata 2011 
parlamentuvalličendoin tiijot karjalakse.

Yhtehvedonnu voi sanuo, ku ministerstvan vastavus deputuattoin kyzymykseh
oli "ei". Vaikutelmakse ministerstvan vastavukses roih, ku sie ei olla 
ajatuksenke lugiettu, midä tarkoittau Jeuropan Nevvoston vähembistökielien
peruskirju, kudaman Suomi on hyväksynnyh. Sežo ei ole lougiellistu
kandua, mit ollah Suomen kandurahvahien kielet da mindäh niidy pidäy
kannattua. Borču konstitutsien da kielizakonan muuttamizekse jatkuu.

Kirjallizen kyzymyksen "KK 860/2010" kogo tekstua da vastavuttu voi
kačella parluamentan kodisivuloil.

Martti Penttonen