Annika Pasanen

Kielipezä: perusteh, printsippu da tavoiteh

Kielipezä on vähembistöyhteizös toimii lapsien päivyhoidopaikku. Sen tavoittehennu on siirdiä vähembistökieli lapsile tilandehes, kus varavonalaine kieli jo ei ičekseh siirry perehes vahnembilpäi lapsile. Kielipezä toimiu yhtenjyttyöh kui aigaine, tävvelline kielikylby. Opastajat paistah lapsile vaiku vähembistökielel allus algajen, kiändämättäh nimidä enembistökielele. Lapset ei allus ellendetä vähembistökieldy, ga ylen terväh hyö harjavutah ellendämäh tavallizii fraaziloi da sanoi da ei mene mondu kuudu, konzu heil jo on aiga hyvä passiivine kielenmalto. Lapset suajah paista opastajale enembistökielel, ga vähä vähäl heidy ruvetah kannustamah käyttämäh vähembistökieldy. Se, kui terväh aktiivine kielenmalto kehittyy, ylen äijäl vaihteleh. Erähät lapset ruvetah käyttämäh vähembistökielen sanoi da fraaziloi da luadimah kogonazii virkehii jo ei monen kuun jälgeh, ga toizii pidäy vuottua mondu vuottu.

Kielipezäl ei ole äijiä yhtehisty perindehellizen kielenopastuksenke. Suurembile lapsile, tiettäväine, voi pidiä kieliurokoigi erähien kielen vaigevuksien opastumizekse, ga varzinaine kielen opastumine on luonnolline oza jogapäivästy hommua. Kielipezän pidäs olla pienembi migu tavalline päivykodijoukko sikse, ku opastajat voidas kylläl kommunikoija jogahizen lapsenke ja kannattua jogahizen lapsen kielellisty kehitysty. Suures joukos lapsien keskinäine igruičendu enembistökielel piäzöy valdah da vähembistökielele jiäy vähembi sijua.

Kielipezämetodan tärgevin printsippu on se, ku lapsile ei paista enembistökieldy vouse. Agu opastajat ezmäi sanottas azii vähembistökielel da sit ellendämizen varmistamizekse vie enembistökielel, se haittuau vähembistökielen omaksundua. Lapset alletah terväh ellendiä vähembistökieldy, ku heil ei anneta muudu vaihtoehtuo. Kielenomaksumine ei ole lapsile vaigiedu libo traumuattistu muga kui aiguine vois duumaija. Lapsien kielelline kygy on äijiä suurembi migu aiguzien da sentäh heil ei ole ennakkoluuloloi kaksikielizyöh da kielenomaksumizeh näh. Heile kielipezän uuzi kieliymbäristö on ihan luonnolline azii.

Gu tavoittehennu ollou kielen elvyttämine luajembas miäräs, allus lähtijen pidäy kaččuo mittuine on kielen rouli školas. Vahnembii pidäy kannustua, ku hyö ičegi opastuttas vähembistökieldy yhtelaigua lapsienke, libo allettas paista sidä lapsile ku jo enne maltetanneh. Parahingi kielipezä ei voi siirdiä kieldy muga hyvin kui vahnembat voijah.

Kielipezämetodal on suadu aigah hyvii tuloksii jo monien vähembistökielien elavuttamizes ymbäri muailmua. Kannustajii ezimerkilöi kielipezäruavon mahtolois ollah Uvven Zelandiin maorit da Suomes eläjät Inarin saamelazet. Ven'al kielipezätoimindu on suannuh jallansijan Uhtual (Kalevala) Vienan Karjalas.

(kiändi mp)